Tammikuussa 2020 käsiteltävä asia - BIOS2-OPPIKIRJAN KPL 9 - FOSSIILISET POLTTTOAINEET AIHEUTTAVAT HAPPAMOITUMISTA (S. 102-112)
BIOS2-OPPIKIRJAN KPL 9 - FOSSIILISET POLTTTOAINEET AIHEUTTAVAT HAPPAMOITUMISTA (S. 102-112)
BIOS2-OPPIKIRJAN KPL 9 - FOSSIILISET POLTTTOAINEET AIHEUTTAVAT HAPPAMOITUMISTA (S. 102-112)
KAPPALEEN ALOITUSKUVASSA ON LÄHIKUVA VÄRIKKÄÄSTÄ JA LUONNOLTAAN RIKKAASTA KORALLIRIUTASTA - POHDITAAN HIEMAN SITÄ, MIKSI KIRJANTEKIJÄT OVAT VALINNEET ALOITUSKUVAKSI JUURI KORALLIRIUTAN.
HAPPAMOITTAVAT AINEET OVAT PERÄISIN USEISTA LÄHTEISTÄ (102)
HAPPAMOITTAVAT AINEET TULEVAT MAAN PINNALLE KUIVA- JA MÄRKÄLASKEUMANA (S. 103)
KUIVALASKEUMA = Rikin ja typen oksidit pääsevät maahan painovoiman takia hiukkasissa tai kaasuna.
MÄRKÄLASKEUMA = rikin ja typen oksidit reagoivat veden kanssa --> maahan sataa rikkihappo ja typpihappoa (laimentuneena tietenkin, mutta hapanta sekin on)
KAUKOKULKEUTUMINEN = Esimerkiksi Suomessa kaukokulkeutuminen tarkoittaa sitä, että happamoittavia yhdisteitä tulee Suomeen Suomern rajojen yli.
MILLOIN SADE ON HAPANTA SADETTA? Kun sadeveden pH-arvo on alle 5, puhutaan happamasta sarteesta.
KUVASSA 103 ON TODENNÄKÖISESTI YKSITYISKOHTA KREIKAN AKROPOLIIN TEMPPELISTÄ TAI JOKIN ROOMAN ROOMALAISAJAN PALATSIN RAUNIOT. POHDITAAN HIEMAN, MIKSI KIRJANTEKIJÄT OVAT VALINNEET TÄHÄN TÄMÄN KUVAN.
HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT AIHEUTTAVAT MERTEN HAPPAMOITUMISTA (S. 104)
MIKSI MERTEN HAPPAMOITUMINEN ON NYT AJANKOHTAINEN ASIA?
MIKSI HIILIHAPOLLA ON KESKEINEN MERKITYS MERTEN HAPPAMOITUMISESSA?
MITEN LÄMPÖTILA VAIKUTTA HIILIDIOKSIDIN LIUKENEMISEEN MERIVETEEN?
MIKSI OPPIKIRJA TEKIJÄT OVAT VALINNEET KUVAAN NUOREN OSTERIN?
TARKASTELLAAN MUITA SIVUN 104 KUVIA.
HAPAN LASKEUMA VAIKUTTAA METSISSÄ MONIN TAVOIN (S. 105)
KÄSITE HARSUUNTUMINEN = Neulaskatoa havupuilla ja lehtikatoa lehtipuilla.
KÄSITE KRIITTINEN KUORMITUS = TARKOITTAA SUURINTA MAHDOLLISTA PITKÄAIKAISTA HAPANTALASKEUMAA, JONKA JOKIN EKOSYSTEEMI KESTÄÄ PITKÄAIKAISESTI ILMAN VAKAVIA VAURIOITA. EKOSYSTEEMIT EROAVAT TOISISTAAN, ESIM. KALKKIKIVINEN MAASTO KESTÄÄ HAPANTA LASKEUMAA SUOMEN HAPANTA KALLIOPERÄÄ JA MAAPERÄÄ PAREMMIN.
HAPANLASKEUMA OLI SUOMESSAKIN PAHA 1980-LUVULLA ---> SIIHEN REAGOITIIN JA NYKYÄÄN HAPANTA LASKEUMAA ON SUOMESSA MELKO VÄHÄN.
SIVULLA 106 TARKASTELLAAN HAPPAMOITUMISEN VAIKUTUKSIA METSÄEKOSYSTEEMISSÄ. TUTKITAAN HIEMAN KUVAA.
HAPPAMOITUMISEN VAIKUTUKSIA TUTKITAAN JÄKÄLIEN AVULLA (S. 107)
MITÄ KÄSITE BIOINDIKAATTORI TARKOITTAA?
MIKÄ ON JÄKÄLÄAUTIO?
HAPPAMOITUMINEN VAIKUTTAA VESIEKOSYSTEEMEIHIN (S. 108)
TARKASTELLAAN JÄRVIEKOSYSTEEMIN POIKKILEIKKAUSKUVAA
HAPPAMOITUMISEN ESTÄMISESSÄ OVAT AUTTANEET KANSAINVÄLISET JA PAIKALLISET KEINOT (S. 109)
KAPPALEEN ALOITUSKUVASSA ON LÄHIKUVA VÄRIKKÄÄSTÄ JA LUONNOLTAAN RIKKAASTA KORALLIRIUTASTA - POHDITAAN HIEMAN SITÄ, MIKSI KIRJANTEKIJÄT OVAT VALINNEET ALOITUSKUVAKSI JUURI KORALLIRIUTAN.
HAPPAMOITTAVAT AINEET OVAT PERÄISIN USEISTA LÄHTEISTÄ (102)
HAPPAMOITTAVAT AINEET TULEVAT MAAN PINNALLE KUIVA- JA MÄRKÄLASKEUMANA (S. 103)
KUIVALASKEUMA = Rikin ja typen oksidit pääsevät maahan painovoiman takia hiukkasissa tai kaasuna.
MÄRKÄLASKEUMA = rikin ja typen oksidit reagoivat veden kanssa --> maahan sataa rikkihappo ja typpihappoa (laimentuneena tietenkin, mutta hapanta sekin on)
KAUKOKULKEUTUMINEN = Esimerkiksi Suomessa kaukokulkeutuminen tarkoittaa sitä, että happamoittavia yhdisteitä tulee Suomeen Suomern rajojen yli.
MILLOIN SADE ON HAPANTA SADETTA? Kun sadeveden pH-arvo on alle 5, puhutaan happamasta sarteesta.
KUVASSA 103 ON TODENNÄKÖISESTI YKSITYISKOHTA KREIKAN AKROPOLIIN TEMPPELISTÄ TAI JOKIN ROOMAN ROOMALAISAJAN PALATSIN RAUNIOT. POHDITAAN HIEMAN, MIKSI KIRJANTEKIJÄT OVAT VALINNEET TÄHÄN TÄMÄN KUVAN.
HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT AIHEUTTAVAT MERTEN HAPPAMOITUMISTA (S. 104)
MIKSI MERTEN HAPPAMOITUMINEN ON NYT AJANKOHTAINEN ASIA?
MIKSI HIILIHAPOLLA ON KESKEINEN MERKITYS MERTEN HAPPAMOITUMISESSA?
MITEN LÄMPÖTILA VAIKUTTA HIILIDIOKSIDIN LIUKENEMISEEN MERIVETEEN?
MIKSI OPPIKIRJA TEKIJÄT OVAT VALINNEET KUVAAN NUOREN OSTERIN?
TARKASTELLAAN MUITA SIVUN 104 KUVIA.
HAPAN LASKEUMA VAIKUTTAA METSISSÄ MONIN TAVOIN (S. 105)
KÄSITE HARSUUNTUMINEN = Neulaskatoa havupuilla ja lehtikatoa lehtipuilla.
KÄSITE KRIITTINEN KUORMITUS = TARKOITTAA SUURINTA MAHDOLLISTA PITKÄAIKAISTA HAPANTALASKEUMAA, JONKA JOKIN EKOSYSTEEMI KESTÄÄ PITKÄAIKAISESTI ILMAN VAKAVIA VAURIOITA. EKOSYSTEEMIT EROAVAT TOISISTAAN, ESIM. KALKKIKIVINEN MAASTO KESTÄÄ HAPANTA LASKEUMAA SUOMEN HAPANTA KALLIOPERÄÄ JA MAAPERÄÄ PAREMMIN.
HAPANLASKEUMA OLI SUOMESSAKIN PAHA 1980-LUVULLA ---> SIIHEN REAGOITIIN JA NYKYÄÄN HAPANTA LASKEUMAA ON SUOMESSA MELKO VÄHÄN.
SIVULLA 106 TARKASTELLAAN HAPPAMOITUMISEN VAIKUTUKSIA METSÄEKOSYSTEEMISSÄ. TUTKITAAN HIEMAN KUVAA.
HAPPAMOITUMISEN VAIKUTUKSIA TUTKITAAN JÄKÄLIEN AVULLA (S. 107)
MITÄ KÄSITE BIOINDIKAATTORI TARKOITTAA?
MIKÄ ON JÄKÄLÄAUTIO?
HAPPAMOITUMINEN VAIKUTTAA VESIEKOSYSTEEMEIHIN (S. 108)
TARKASTELLAAN JÄRVIEKOSYSTEEMIN POIKKILEIKKAUSKUVAA
HAPPAMOITUMISEN ESTÄMISESSÄ OVAT AUTTANEET KANSAINVÄLISET JA PAIKALLISET KEINOT (S. 109)