KÄSITELLÄÄN TAMMIKUUSSA 2020 - BIO2-oppikirjan kappale 5 - EKOSYSTEEMISSÄ AINEET KIERTÄVÄT JA ENERGIA VIRTAA (LÄPI) (s. 49-63)
BIO2-oppikirjan kappale 5 - EKOSYSTEEMISSÄ AINEET KIERTÄVÄT JA ENERGIA VIRTAA (LÄPI) (s. 49-63)
BIO2-oppikirjan kappale 5 - EKOSYSTEEMISSÄ AINEET KIERTÄVÄT JA ENERGIA VIRTAA (LÄPI) (s. 49-63)
MAAPALLON SUUREKOSYSTEEMIT ELI BIOMIT (S. 51-52)
A. TROOPPINEN SADEMETSÄ
- Ainavihanta = kasvu jatkuu koko ajan.
- keskilämpötila yli + 25 astetta
- maannos tiilenpunainen latosoli. Ravinneköyhä, muuttuu helposti sateen takia kivikovaksi lateriitiksi (=ravinteikas aines huuhtoutuu helposti pois). ETELÄ-AMERIKASSA INTIAANIT ONNISTUIVAT LUOMAAN MUSTAA TERRA PRETA MAANNOSTA (1500-LUVULLE ASTI). MAANNOKSEN SYNTYPROSESSI ON TUNTEMATON.
- Useita lehtipuulajeja
- Puiden rungoilla liaaneja ja päällyskasveja eli epifyyttejä. USEITA ORKIDEOJA.-Tyypillisiä eläimiä: apinoita, papukaijat, Etelä-Amerikassa laiskiainen jne.. VESISSÄ KROKOTIILEJÄ.
B. SAVANNI
- Puita vähän (akaasit), sademetsä vaihettuu vähitellen savanniksi.
- Tyypilliä kasveja ovat ruohot
- ruohostosavannit elättävät etenkin Afrikassa runsaan laiduntajayhteisön (seeprat, gnut yms.)
- Sataa vähemmän kuin sademetsässä - selvä kuiva kausi ja sadekausi. Myös lämpötila vaihtelee enemmän kuin sademetsässä
- Maannos on punainen latosoli
C. AAVIKOT
- Sademäärä vähenee - savanni muuttuu puoliaavikoksi ja lopulta aavikoksi lähestyttäessä Kauriin ja Kravun kääntöpiirejä.
- Kasvillisuus sopeutunut kuivuuteen. Vanhalla mantereella (Afrikka, Aasia) piikkisiä tyräkkejä ja Uudella mantereella (Amerikka) kaktuksia.
- Eläimet kestävät kuivuutta. Esim. yöllä liikkuvia aavikkokettuja (kuva s. 20), käärmeitä. Kameleita, aavikoille sopeutuneita antilooppeja (Beisat)
- Aavikkomaannos, jossa usein suoloja nousee maanpintaan.
D. VÄLIMERENKASVILLISUUDEN ALUEET
- NIMITETÄÄN MYÖS TALVISATEIDEN ALUEIKSI JA NAHKEALEHTISEN KASVILLISUUDEN ALUEIKSI.
- VÄLIMEREN LISÄKSI KALIFORNIASSA (SUN MADE RAISSINS OF CALIFORNIA), KESKI-CHILESSÄ, ETELÄ-AFRIKAN KAPMAASSA JA AUSTRALIAN ETELÄOSISSA.
- MAAILMAN PARHAITA VIININVILJELYALUEITA, SITRUSHEDELMIÄ, VIIKUNOITA JNE.
- SATAA TALVELLA
- PIIKKIPENSAIKKOJA, JOTKA SYTTYVÄT HELPOSTI TULEEN (VÄLIMERELLÄ MACCHIA-PENSAIKKOJA JA KALIFORNIASSA CHAPPARAL-PENSAIKKOJA)
E. LEHTIMETSÄT
RUSKOMAANNOS ON TYYPILLINEN MAANNOS LEHTIMETSÄVYÖHYKKEELLÄ.
-HEDELMÄLLISTÄ - SUURI OSA RAIVATTU PELLOIKSI.
-PUULAJEJA. ESIM. PYÖKKI, TAMMI, LEHMUS.
- TALVI ON LEUTO, MUTTA USEIN SATAA LUNTA TALVELLA.
-TYYPILLISIÄ ELÄIMIÄ ESIM. VILLISIKA.
F. AROT
- AROJEN MAANNOS ON MUSTA MULTA.
- LAAJAT ALUEET ON OTETTU VILJELYYN - MAAPALLON VILJA-AITTA.
- TUNNETTUJA AROALUEITA: UNKARIN PUSTA, argentiinan pampa. UKRAINAN ARO. USAN JA KANADAN PREERIA
- HEVOSET OVAT KEHITTYNEET AROILLA.
- TYYPILLISIÄ LAIDUNTAJIA AROILLA OVAT OLLEET MM. BIISONIT (USAn PREERIA) JA VISENTTI (EUROOPAN BIISONI). JYRSIJÖITÄ: USAssa PREERIAKOIRA.
G. HAVUMETSÄALUEET
- TYYPILLISTÄ HAVUMETSÄALUEILLE ON KUNNON TALVI (LUNTA)
- sUOMIKIN KUULUU HAVUTSÄALUEESEEN.
- ELÄIMET OVAT SOPEUTUNEET TALVEEN (tALVIUNI, TALVIHORROS, KYLMÄNHORROS)
- HAVUPUITA - sUOMESSA MÄNTY JA KUUSI.
- TYYPILLINEN MAANNOS ON PODSOLI (HAVUMETSÄMAANNOS)
H. TUNDRA
- NIIN KYLMÄÄ, ETTÄ PUUT EIVÄT ENÄÄ KASVA.
- LAAJOILLA ALUEILLA VALLITSEE IKIROUTA.
- TYYPILLISIÄ MAAELÄIMIÄ OVAT PORO / KARIBU / TUNTURIPEURA, SOPULIT. MERIALUEILLA ELÄMÄ ON ERITTÄIN RIKAS - VALAITA, JÄÄKARHUJA, NAALEJA (POHJOINEN ARKTINEN ALUE).
- ETELÄMANTEREELLA JA SEN LÄHISTÖLLÄ PINGVIINEJÄ.
EKOSYSTEEMI TARVITSEE TOIMIAKSEEN AINEITA JA ENERGIAA (S. 52)
1) MAAEKOSYSTEEMIT JA USEIMMAT MERIEKOSYSTEEMIT OVAT RIIPPUVAISIA AURINGON VALOENERGIASTA (YHTEYTTÄMISESTÄ ELI FOTOSYNTEESISTÄ). SYVÄNMEREN SAVUTTAJAT PITÄVÄT YLLÄ RUNSASLUKUISTA KEMOSYNTEESIIN POHJAUTUVAA ELIÖYHTEISÖÄ.
2) ELIÖISSÄ OLEVAT AINEET OVAT PERÄISIN ELOTTOMASTA LUONNOSTA. ESIMERKIKSI KASVIT OTTAVAT ORGAANISTEN AINEIDENSA RAKENTAMISEEN TARVITTAVIA EPÄORGAANISIA AINEITA JUURILLAAN MAASTA JA LEHDILLÄÄN ILMASTA.
3) ELÄIMET SAAVAT TARVITSEMANSA AINEET SYÖMÄSTÄÄN RAVINNOSTA. ELÄIMET SYÖVÄT ORGAANISIA YHDISTEITÄ, JOTKA OVAT SYNTYNEET ALUNPERIN EPÄORGAANISISTA AINEISTA KASVIEN YHTEYTTÄMISEN KAUTTA.
4) ELIÖIDEN ORGAANINEN AINE ELI BIOMASSA KOOSTUU NOIN 20 ERI ALKUAINEESTA.
5) ENITEN ELIÖISSÄ ON HIILTÄ, VETYÄ, HAPPEA, TYPPEÄ, FOSFORIA JA NATRIUMIA, JOISTA RAKENTUU ERILAISIA YHDISTEITÄ
6) AINEET KIERTÄVÄT EKOSYSTEEMISSÄ, MUTTA ENERGIA VIRTAA EKOSYSTEEMIN LÄPI.
ENERGIAN SAANNIN
ELIÖT SAAVAT TARVITSEMANSA ENERGIAN ERI TAVOIN (S. 53)
1) EKOSYSTEEMIN ELIÖT VOIDAAN JAKAA ENERGIAN SAANNIN PERUSTEELLA A) OMAVARAISIIN ELI AUTOTROFEIHIN JA B) TOISENVARAISIIN ELI HETEROTROFEIHIN ELIÖIHIN. OMAVARAISIA ELI AUTOTROFEJA ELIÖITÄ OVAT FOTOSYNTEESIIN TAI KEMOSYNTEESIIN KYKENEVÄT ELIÖT.
2) KAIKKI MUUT ELIÖT OVAT TOISENVARAISIA ELI HETEROTROFEJA.
3) TOISENVARAISET ELIÖT OVAT KULUTTAJIA TAI HAJOTTAJIA. A) 1. ASTEEN KULUTTAJAT SYÖVÄT KASVEJA, B) KASVINSYÖJIÄ SYÖVÄT 2. ASTEEN KULUTTAJAT, C) KORKEAMMAN ASTEEN KULUTTAJAT VOIVAT SYÖDÄ KASVINSYÖJIÄ TAI ESIM. 2. ASTEEN KULUTTAJIA. D) YLIMPÄNÄ ON HUIPPUPETOJA.
4) KAIKKI EDELLÄMAINITUT ELIÖT KUOLEVAT ENNEN PITKÄÄ ---> HAJOTTAJAT PALAUTTAVAT KUOLLEIDEN ELIÖIDEN JA NIIDEN ERITTEIDEN ORGAANISEN AINEEN UUDELLEEN EPÄORGAANISIKSI AINEIKSI, JOITA TUOTTAJAT HYÖDYNTÄVÄT.
ENERGIA VIRTAA EKOSYSTEEMIN LÄPI (S. 54)
PERUSTUOTANTO ON TUOTTAJIEN VALMISTAMAAN BIOMASSAA. TUOTTAJAT (ESIM. KASVIT) KÄYTTÄVÄT KUITENKIN OSAN PERUSTUOTANNOSTAAN OMIIN ELINTOIMINTOIHINSA. KULUTTAJIEN KÄYTETTÄVISSÄ ON NETTOPERUSTUOTANTO, JOKA ON: NETTOPERUSTUOTANTO = BRUTTOPERUSTUOTANTO (KAIKKI TUOTTAJIEN VALMISTAMA BIOMASSA) - TUOTTAJIEN OMIIN ELINTOIMINTOIHIN KÄYTTÄMÄ BIOMASSA.
KULUTTAJAT TARVITSEVAT TUOTTAJIEN SITOMAA ENERGIAA (S. 55)
JATKOTUOTANTO = KULUTTAJAT KÄYTTÄVÄT RAVINTONAAN JOKO TOISIA KULUTTAJIA (ESIMERKIKSI PEDOT - ILVES JÄNISTÄ) TAI TUOTTAJIA (KÄYTÄNNÖSSÄ VIHREITÄ KASVEJA - ESIM. METSÄJÄNIS RUOHOA JA PAJUJEN KUORTA). KULUTTAJAT AINOASTAAN MUUTTAVAT KASVIEN TUOTTAMAA BIOMASSAA AINEENVAIHDUNNASSAAN. SIKSI KULUTTAJIEN TUOTANTOA KUTSUTAANKIN JATKOTUOTANNOKSI.
EKOLOGINEN TEHOKKUUS = HYÖTYSUHDE, JOLLA EKOSYSTEEMIN ELIÖT TUOTTAVAT BIOMASSAA. KASVEILLA EKOLOGINEN TEHOKKUUS ON SUURI - SAMA KUIN NETTOPERUSTUOTANNON OSUUS BRUTTOPERUSTUOTANNOSTA ELI KESKIMÄÄRIN 50 %. ELÄIMILLÄ BIOMASSAN KASVU ON NIIDEN SYÖMÄÄN BIOMASSAAN NÄHDEN PIENI, KOSKA ELÄIMET KULUTTAVAT RUNSAASTI ENERGIAA OMIIN ELINTOIMINTOIHINSA ELI MUUN MUASSA LIIKKUMISEEN.
OHIVIRTAAVA ENERGIA = RAVINTOKETJUSTA ERI VAIHEISSA POISTUVAA ENERGIAA KUTSUTAAN OHIVIRTAAVAKSI ENERGIAKSI. ESIMERKIKSI KULUTTAJALLA (KASVINSYÖJÄ) VOI VAIN 10 % ENERGIASTA SIIRTYÄ RAVINTOKETJUSSA ETEENPÄIN JA JOPA 90 % KULUU KULUTTAJAN OMIEN ELINTOIMINTOJEN YLLÄPITOON. TÄMÄ 90 % ENERGIASTA VIRTAA RAVINTOKETJUSTA POIS. SE MUUTTUU LÄHINNÄ LÄMMÖKSI.
RAVINTOKETJUT MUODOSTUVAT TUOTTAJISTA, KULUTTAJISTA JA HAJOTTAJISTA (S. 56)
RAVINTOKETJUT VOIVAT OLLA HYVINKIN LYHYITÄ JA YKSINKERTAISEN NÄKÖISIÄ (TUOTTAJA --> 1. ASTEEN KULUTTAJA --> 2. ASTEEN KULUTTAJA (ESIM. PETO) --> HAJOTTAJA
KÄYTÄNNÖSSÄ LUONNOSSA LAJIT OVAT HYVINKIN RIIPPUVAISIA TOISISTAAN JA RAVINTOKETJUT MUODOSTAVAT HYVINKIN MONIMUTKAISIA RAVINTOVERKKOJA (KIRJAN HAAPA JA SIITÄ RIIPPUVAISET ELIÖT -ESIMERKKI SIVULLA 56)
AVAINLAJIT OVAT KESKEISIÄ EKOSYSTEEMIN TOIMINNALLE (S. 57)
LAJEJA, JOISTA USEAT ELIÖT OVAT RIIPPUVAISIA KUTSUTAAN AVAINLAJEIKSI. TÄLLAISIA LAJEJA OVAT MUUN MUASSA HAAPA (LUONNON KANNALTA TÄRKEÄ PUULAJI - METSÄTEOLLISUUDEN KANNALTA VÄHÄARVOISEMPI), KEKOMUURAHAINEN - VAIKUTTAVAT MONIEN LAJIEN ESIINTYMISEEN JA PALOKÄRKI - TÄRKEÄ LAJI MUILLE KOLOISSA PESIVILLE LINNUILLE - TEKEE ISOJA KOLOJA PUIHIN.
RAVINTOKETJUT EIVÄT VOI OLLA KOVIN PITKIÄ (S. 57)
AINEET KIERTÄVÄT EKOSYSTEEMISSÄ (S. 58)
ESIMERKKINÄ HIILEN KIERTO (S. 58)
EKOSYSTEEMIT MUUTTUVAT JA PALAUTUVAT AJAN KULUESSA - SUKKESSIO (S. 59-60) TÄRKEÄ ASIA!!! TÄRKEÄ ASIA!!!
- 1960-LUVULLA ISLANNIN EDEUSTALLE SYNTYI TULIVUORENPURKAUKSEN YHTEYDESSÄ SURTSEYN SAARI - TÄLLÄ SAARELLA TAPAHTUNUT KASVISTON JA ELÄIMISTÖN SUKKESSIO.
- METSÄN SUKKESSIO METSÄPALON JÄLKEEN. TÄRKEÄ ASIA!!! TÄRKEÄ ASIA!!!
TEHDÄÄN TEHTÄVÄT OPPIKIRJAN SIVULTA 61 (ETENKIN TEHTÄVÄT 1,2 JA 3)
MAAPALLON SUUREKOSYSTEEMIT ELI BIOMIT (S. 51-52)
A. TROOPPINEN SADEMETSÄ
- Ainavihanta = kasvu jatkuu koko ajan.
- keskilämpötila yli + 25 astetta
- maannos tiilenpunainen latosoli. Ravinneköyhä, muuttuu helposti sateen takia kivikovaksi lateriitiksi (=ravinteikas aines huuhtoutuu helposti pois). ETELÄ-AMERIKASSA INTIAANIT ONNISTUIVAT LUOMAAN MUSTAA TERRA PRETA MAANNOSTA (1500-LUVULLE ASTI). MAANNOKSEN SYNTYPROSESSI ON TUNTEMATON.
- Useita lehtipuulajeja
- Puiden rungoilla liaaneja ja päällyskasveja eli epifyyttejä. USEITA ORKIDEOJA.-Tyypillisiä eläimiä: apinoita, papukaijat, Etelä-Amerikassa laiskiainen jne.. VESISSÄ KROKOTIILEJÄ.
B. SAVANNI
- Puita vähän (akaasit), sademetsä vaihettuu vähitellen savanniksi.
- Tyypilliä kasveja ovat ruohot
- ruohostosavannit elättävät etenkin Afrikassa runsaan laiduntajayhteisön (seeprat, gnut yms.)
- Sataa vähemmän kuin sademetsässä - selvä kuiva kausi ja sadekausi. Myös lämpötila vaihtelee enemmän kuin sademetsässä
- Maannos on punainen latosoli
C. AAVIKOT
- Sademäärä vähenee - savanni muuttuu puoliaavikoksi ja lopulta aavikoksi lähestyttäessä Kauriin ja Kravun kääntöpiirejä.
- Kasvillisuus sopeutunut kuivuuteen. Vanhalla mantereella (Afrikka, Aasia) piikkisiä tyräkkejä ja Uudella mantereella (Amerikka) kaktuksia.
- Eläimet kestävät kuivuutta. Esim. yöllä liikkuvia aavikkokettuja (kuva s. 20), käärmeitä. Kameleita, aavikoille sopeutuneita antilooppeja (Beisat)
- Aavikkomaannos, jossa usein suoloja nousee maanpintaan.
D. VÄLIMERENKASVILLISUUDEN ALUEET
- NIMITETÄÄN MYÖS TALVISATEIDEN ALUEIKSI JA NAHKEALEHTISEN KASVILLISUUDEN ALUEIKSI.
- VÄLIMEREN LISÄKSI KALIFORNIASSA (SUN MADE RAISSINS OF CALIFORNIA), KESKI-CHILESSÄ, ETELÄ-AFRIKAN KAPMAASSA JA AUSTRALIAN ETELÄOSISSA.
- MAAILMAN PARHAITA VIININVILJELYALUEITA, SITRUSHEDELMIÄ, VIIKUNOITA JNE.
- SATAA TALVELLA
- PIIKKIPENSAIKKOJA, JOTKA SYTTYVÄT HELPOSTI TULEEN (VÄLIMERELLÄ MACCHIA-PENSAIKKOJA JA KALIFORNIASSA CHAPPARAL-PENSAIKKOJA)
E. LEHTIMETSÄT
RUSKOMAANNOS ON TYYPILLINEN MAANNOS LEHTIMETSÄVYÖHYKKEELLÄ.
-HEDELMÄLLISTÄ - SUURI OSA RAIVATTU PELLOIKSI.
-PUULAJEJA. ESIM. PYÖKKI, TAMMI, LEHMUS.
- TALVI ON LEUTO, MUTTA USEIN SATAA LUNTA TALVELLA.
-TYYPILLISIÄ ELÄIMIÄ ESIM. VILLISIKA.
F. AROT
- AROJEN MAANNOS ON MUSTA MULTA.
- LAAJAT ALUEET ON OTETTU VILJELYYN - MAAPALLON VILJA-AITTA.
- TUNNETTUJA AROALUEITA: UNKARIN PUSTA, argentiinan pampa. UKRAINAN ARO. USAN JA KANADAN PREERIA
- HEVOSET OVAT KEHITTYNEET AROILLA.
- TYYPILLISIÄ LAIDUNTAJIA AROILLA OVAT OLLEET MM. BIISONIT (USAn PREERIA) JA VISENTTI (EUROOPAN BIISONI). JYRSIJÖITÄ: USAssa PREERIAKOIRA.
G. HAVUMETSÄALUEET
- TYYPILLISTÄ HAVUMETSÄALUEILLE ON KUNNON TALVI (LUNTA)
- sUOMIKIN KUULUU HAVUTSÄALUEESEEN.
- ELÄIMET OVAT SOPEUTUNEET TALVEEN (tALVIUNI, TALVIHORROS, KYLMÄNHORROS)
- HAVUPUITA - sUOMESSA MÄNTY JA KUUSI.
- TYYPILLINEN MAANNOS ON PODSOLI (HAVUMETSÄMAANNOS)
H. TUNDRA
- NIIN KYLMÄÄ, ETTÄ PUUT EIVÄT ENÄÄ KASVA.
- LAAJOILLA ALUEILLA VALLITSEE IKIROUTA.
- TYYPILLISIÄ MAAELÄIMIÄ OVAT PORO / KARIBU / TUNTURIPEURA, SOPULIT. MERIALUEILLA ELÄMÄ ON ERITTÄIN RIKAS - VALAITA, JÄÄKARHUJA, NAALEJA (POHJOINEN ARKTINEN ALUE).
- ETELÄMANTEREELLA JA SEN LÄHISTÖLLÄ PINGVIINEJÄ.
EKOSYSTEEMI TARVITSEE TOIMIAKSEEN AINEITA JA ENERGIAA (S. 52)
1) MAAEKOSYSTEEMIT JA USEIMMAT MERIEKOSYSTEEMIT OVAT RIIPPUVAISIA AURINGON VALOENERGIASTA (YHTEYTTÄMISESTÄ ELI FOTOSYNTEESISTÄ). SYVÄNMEREN SAVUTTAJAT PITÄVÄT YLLÄ RUNSASLUKUISTA KEMOSYNTEESIIN POHJAUTUVAA ELIÖYHTEISÖÄ.
2) ELIÖISSÄ OLEVAT AINEET OVAT PERÄISIN ELOTTOMASTA LUONNOSTA. ESIMERKIKSI KASVIT OTTAVAT ORGAANISTEN AINEIDENSA RAKENTAMISEEN TARVITTAVIA EPÄORGAANISIA AINEITA JUURILLAAN MAASTA JA LEHDILLÄÄN ILMASTA.
3) ELÄIMET SAAVAT TARVITSEMANSA AINEET SYÖMÄSTÄÄN RAVINNOSTA. ELÄIMET SYÖVÄT ORGAANISIA YHDISTEITÄ, JOTKA OVAT SYNTYNEET ALUNPERIN EPÄORGAANISISTA AINEISTA KASVIEN YHTEYTTÄMISEN KAUTTA.
4) ELIÖIDEN ORGAANINEN AINE ELI BIOMASSA KOOSTUU NOIN 20 ERI ALKUAINEESTA.
5) ENITEN ELIÖISSÄ ON HIILTÄ, VETYÄ, HAPPEA, TYPPEÄ, FOSFORIA JA NATRIUMIA, JOISTA RAKENTUU ERILAISIA YHDISTEITÄ
6) AINEET KIERTÄVÄT EKOSYSTEEMISSÄ, MUTTA ENERGIA VIRTAA EKOSYSTEEMIN LÄPI.
ENERGIAN SAANNIN
ELIÖT SAAVAT TARVITSEMANSA ENERGIAN ERI TAVOIN (S. 53)
1) EKOSYSTEEMIN ELIÖT VOIDAAN JAKAA ENERGIAN SAANNIN PERUSTEELLA A) OMAVARAISIIN ELI AUTOTROFEIHIN JA B) TOISENVARAISIIN ELI HETEROTROFEIHIN ELIÖIHIN. OMAVARAISIA ELI AUTOTROFEJA ELIÖITÄ OVAT FOTOSYNTEESIIN TAI KEMOSYNTEESIIN KYKENEVÄT ELIÖT.
2) KAIKKI MUUT ELIÖT OVAT TOISENVARAISIA ELI HETEROTROFEJA.
3) TOISENVARAISET ELIÖT OVAT KULUTTAJIA TAI HAJOTTAJIA. A) 1. ASTEEN KULUTTAJAT SYÖVÄT KASVEJA, B) KASVINSYÖJIÄ SYÖVÄT 2. ASTEEN KULUTTAJAT, C) KORKEAMMAN ASTEEN KULUTTAJAT VOIVAT SYÖDÄ KASVINSYÖJIÄ TAI ESIM. 2. ASTEEN KULUTTAJIA. D) YLIMPÄNÄ ON HUIPPUPETOJA.
4) KAIKKI EDELLÄMAINITUT ELIÖT KUOLEVAT ENNEN PITKÄÄ ---> HAJOTTAJAT PALAUTTAVAT KUOLLEIDEN ELIÖIDEN JA NIIDEN ERITTEIDEN ORGAANISEN AINEEN UUDELLEEN EPÄORGAANISIKSI AINEIKSI, JOITA TUOTTAJAT HYÖDYNTÄVÄT.
ENERGIA VIRTAA EKOSYSTEEMIN LÄPI (S. 54)
PERUSTUOTANTO ON TUOTTAJIEN VALMISTAMAAN BIOMASSAA. TUOTTAJAT (ESIM. KASVIT) KÄYTTÄVÄT KUITENKIN OSAN PERUSTUOTANNOSTAAN OMIIN ELINTOIMINTOIHINSA. KULUTTAJIEN KÄYTETTÄVISSÄ ON NETTOPERUSTUOTANTO, JOKA ON: NETTOPERUSTUOTANTO = BRUTTOPERUSTUOTANTO (KAIKKI TUOTTAJIEN VALMISTAMA BIOMASSA) - TUOTTAJIEN OMIIN ELINTOIMINTOIHIN KÄYTTÄMÄ BIOMASSA.
KULUTTAJAT TARVITSEVAT TUOTTAJIEN SITOMAA ENERGIAA (S. 55)
JATKOTUOTANTO = KULUTTAJAT KÄYTTÄVÄT RAVINTONAAN JOKO TOISIA KULUTTAJIA (ESIMERKIKSI PEDOT - ILVES JÄNISTÄ) TAI TUOTTAJIA (KÄYTÄNNÖSSÄ VIHREITÄ KASVEJA - ESIM. METSÄJÄNIS RUOHOA JA PAJUJEN KUORTA). KULUTTAJAT AINOASTAAN MUUTTAVAT KASVIEN TUOTTAMAA BIOMASSAA AINEENVAIHDUNNASSAAN. SIKSI KULUTTAJIEN TUOTANTOA KUTSUTAANKIN JATKOTUOTANNOKSI.
EKOLOGINEN TEHOKKUUS = HYÖTYSUHDE, JOLLA EKOSYSTEEMIN ELIÖT TUOTTAVAT BIOMASSAA. KASVEILLA EKOLOGINEN TEHOKKUUS ON SUURI - SAMA KUIN NETTOPERUSTUOTANNON OSUUS BRUTTOPERUSTUOTANNOSTA ELI KESKIMÄÄRIN 50 %. ELÄIMILLÄ BIOMASSAN KASVU ON NIIDEN SYÖMÄÄN BIOMASSAAN NÄHDEN PIENI, KOSKA ELÄIMET KULUTTAVAT RUNSAASTI ENERGIAA OMIIN ELINTOIMINTOIHINSA ELI MUUN MUASSA LIIKKUMISEEN.
OHIVIRTAAVA ENERGIA = RAVINTOKETJUSTA ERI VAIHEISSA POISTUVAA ENERGIAA KUTSUTAAN OHIVIRTAAVAKSI ENERGIAKSI. ESIMERKIKSI KULUTTAJALLA (KASVINSYÖJÄ) VOI VAIN 10 % ENERGIASTA SIIRTYÄ RAVINTOKETJUSSA ETEENPÄIN JA JOPA 90 % KULUU KULUTTAJAN OMIEN ELINTOIMINTOJEN YLLÄPITOON. TÄMÄ 90 % ENERGIASTA VIRTAA RAVINTOKETJUSTA POIS. SE MUUTTUU LÄHINNÄ LÄMMÖKSI.
RAVINTOKETJUT MUODOSTUVAT TUOTTAJISTA, KULUTTAJISTA JA HAJOTTAJISTA (S. 56)
RAVINTOKETJUT VOIVAT OLLA HYVINKIN LYHYITÄ JA YKSINKERTAISEN NÄKÖISIÄ (TUOTTAJA --> 1. ASTEEN KULUTTAJA --> 2. ASTEEN KULUTTAJA (ESIM. PETO) --> HAJOTTAJA
KÄYTÄNNÖSSÄ LUONNOSSA LAJIT OVAT HYVINKIN RIIPPUVAISIA TOISISTAAN JA RAVINTOKETJUT MUODOSTAVAT HYVINKIN MONIMUTKAISIA RAVINTOVERKKOJA (KIRJAN HAAPA JA SIITÄ RIIPPUVAISET ELIÖT -ESIMERKKI SIVULLA 56)
AVAINLAJIT OVAT KESKEISIÄ EKOSYSTEEMIN TOIMINNALLE (S. 57)
LAJEJA, JOISTA USEAT ELIÖT OVAT RIIPPUVAISIA KUTSUTAAN AVAINLAJEIKSI. TÄLLAISIA LAJEJA OVAT MUUN MUASSA HAAPA (LUONNON KANNALTA TÄRKEÄ PUULAJI - METSÄTEOLLISUUDEN KANNALTA VÄHÄARVOISEMPI), KEKOMUURAHAINEN - VAIKUTTAVAT MONIEN LAJIEN ESIINTYMISEEN JA PALOKÄRKI - TÄRKEÄ LAJI MUILLE KOLOISSA PESIVILLE LINNUILLE - TEKEE ISOJA KOLOJA PUIHIN.
RAVINTOKETJUT EIVÄT VOI OLLA KOVIN PITKIÄ (S. 57)
AINEET KIERTÄVÄT EKOSYSTEEMISSÄ (S. 58)
ESIMERKKINÄ HIILEN KIERTO (S. 58)
EKOSYSTEEMIT MUUTTUVAT JA PALAUTUVAT AJAN KULUESSA - SUKKESSIO (S. 59-60) TÄRKEÄ ASIA!!! TÄRKEÄ ASIA!!!
- 1960-LUVULLA ISLANNIN EDEUSTALLE SYNTYI TULIVUORENPURKAUKSEN YHTEYDESSÄ SURTSEYN SAARI - TÄLLÄ SAARELLA TAPAHTUNUT KASVISTON JA ELÄIMISTÖN SUKKESSIO.
- METSÄN SUKKESSIO METSÄPALON JÄLKEEN. TÄRKEÄ ASIA!!! TÄRKEÄ ASIA!!!
TEHDÄÄN TEHTÄVÄT OPPIKIRJAN SIVULTA 61 (ETENKIN TEHTÄVÄT 1,2 JA 3)