Toukokuu

Viikko 18

Tämä keväinen viikko alkoi vesi-ilmapallojen heittelemisellä Suvin pihalla. Voi miten hauskaa lapsista oli viskellä niitä ja siinä taisi Suvi-hoitajan housun lahkeetkin kastua! Teimme porukalla metsäretken Leploppi paikkaan ja mukanamme oli suurennuslasit ja luupit. Tarkkailimme ötököitä ja näkyihän siellä muurahaisia, kotiloita, jokin pienen pieni öttiäinen ja sittiäinen. Punaiset ja vihreät Leplopit olivat heränneet talviuniltaan ja niitä liikuskeli metsässä siellä täällä. Niitä otettiin olkapäille istumaan ja niiden kanssa oli niin mukavaa leikkiä, ettei lapset olisi malttaneet lähteä syömäänkään. Lupasin, että pian tulemme takaisin ja niin suunnattiin matka samaan paikkaan perjantaina. Siellä ne punaiset ja vihreät ystävämme odottivat jo meitä!

Omalla pihalla meillä oli maila ja pallo, harjoittelimme pallon lyöntiä ja aika hyvin se sujui isommilta. Pienet työntelivät sillä aikaa nukenrattaita, vauvanuket istuivat tyytyväisinä kyydissä. Mahtoiko heitä yhtään pelottaa kun vauhti oli välillä aika hurjaa? Välillä vauvat laitettiin omenapuun oksalle kiipeämään. Eri leikkikentillä kävimme kakkuja leipomassa, kiipeilemässä, keinumassa ja juoksentelemassa. Hiekkalaatikon reunalla tasapainoiltiin ja tarkkailtiin lähistöllä hyppeleviä lintuja.

Sisällä pelasimme kortti- ja lautapelejä, muovailimme uusilla muovailuvahoilla, leikittiin lääkärin välineillä sekä ruokatarvikkeilla ja astioilla. Jumppasimme jumppanoppaa käyttäen ja yksi lapsista keksi kivan palloleikin. Pallot olivatkin päivittäin käytössä.

Taidekorttina oli Albert Edelfeltin Osa luonnoskirjaa. Kuvassa on eri värejä eri sävyissä. Valitsimme niistä lempivärimme. Mietimme miten tylsää olisi, jos kaikki olisi vain saman väristä, olisi olemassa vain 1 väri! Laskimme kuvasta montako väriläiskää siinä on ja löytyykö luonnosta samoja sävyjä. Sen jälkeen jokainen piirsi Äitienpäiväkorttien kirjekuoreen oman taideteoksensa. Hyvää ja aurinkoista Äitienpäivää kaikille äideille!

Viikko 19

Taas meni viikko sellaisessa hujauksessa, ettei ehditty ottaa taidekorttia tarkasteltavaksi! Ensi viikolla sitten. Päivät menevät välillä liian nopeasti, kaikkea kivaa ei ehditä millään tehdä.  Saimme kuitenkin taidetta aikaiseksi kun askartelimme silkkipaperikukat ikkunaan koristeeksi ja pillillä puhallettiin väriläiskät Leplopeiksi. Lapsista oli kiva puhallella väriä eri suuntiin välillä paperia kääntäen. Leplopeille liimattiin tarrasilmät ja suut piirrettiin tussilla.

Yhtenä aamuna yksi lapsista tuli reilusti aikaisemmin kuin muut, ja hän ehti leipoa juustoteeleipiä ennen muiden saapumista. "Täällä haisee joku tosi hyvä!" sanoi seuraava tulija. Kyllä ne makoisia olikin, välipalalla meni sitten viimeisetkin palat. Herkkua muisteltiin seuraavanakin päivänä "Mitä ne olikaan mitkä oli kolmion muotosia ja maistui hyvälle?" Toiveena oli, että pian tehdään niitä lisää.

Pihalla on puhallettu saippuakuplia ja juostu niiden perässä ottamassa kiinni. Välillä on kävelty takaperin, leikitty palloilla ja pienimmät tykkäävät mennä puun taakse ja sitten alkaakin kukkuu-leikki! Leikkikentällä kävimme kiipeilemässä, kiikkumassa ja juoksentelemassa. Tietenkin leivottiin myös herkkukakkuja.

Perjantaina meillä kävi VEO-Minna vierailulla. Hän leikki isompien lasten kanssa kauppaleikkiä ja minä maalasin pienen kanssa sillä aikaa. Välillä luettiin kurkistuskirjaa, loruteltiin ja laulettiin. Sen jälkeen puettiin ja lähdettiin ulos leiksalle tapaamaan Suvia lapsineen. Minna ei ehtinyt mukaan, vaan meni jatkamaan työpäivää muissa merkeissä. Kiva kun Minna kävi, kesäkuun puolella sitten uudestaan!

iPadilla pelasimme toukkapeliä ja Pikku Kakkosen pelejä. Niitä on kyllä kiva pelata, mutta teimme lasten kanssa yhteisen sopimuksen, että sitä harrastetaan vain kahdesti viikossa, jotta leikeille ja muille toiminnoille jää aikaa riittävästi. Jos pelien maailmaan oikein uppoutuu, niin aikaa ne vie huomaamatta!

Viikko 20

Me ollaan vietetty ötökkäviikkoa. Ensin tutustuimme taidekorttiin, jonka nimi on Kasveja ja eläimiä (Franz Michael Siegmund von Purgau). Kortissa oli tehtävänä katsella luupilla kuvaa ja etsiä ne pienimmätkin öttiäiset. Pihalle siirtyessämme mukaan otettiin ötökkäkirja, suurennuslasi ja luupit. Tutkimme tarkasti puunrungot, isot kivet ja sammaleet. Kovin montaa emme vielä löytäneet, mutta muurahaisia, pienen pieni hämähäkki verkossaan ja tyhjiä kotilonkuoria löytyi tarkasteltavaksi. Ensi viikolla jatkamme tätä samaa tarkkailemista metsäretken merkeissä.

Yhtenä aamuna menimme pitkästä aikaa hiekkakentälle pallot mukanamme. Pientä palloa heitettiin ja haettiin ja isompia palloja potkittiin. Tällä kertaa lapsia tosin kiinnosti enemmän omat leikkinsä vihertävässä koivikossa. Hyvin viihtyivät porukalla touhuten.
Läheisellä leiksalla kävimme pari kertaa ja mukana oli uusin 'leiksakirppu'. Jokainen halukas sai vuorollaan sanoa ensin numeron ja sitten valita kuvion, jonka takaa löytyi jokin liikunnallinen tehtävä.

Viikon kokokohtana oli kevätretki Vellamoon. Edellisenä päivänä käytiin läpi retkeen liittyviä asioita, kuten miten bussipysäkillä seistään rauhallisesti ja miten bussiin mennään ja miten kiitetään kuskia kun noustaan bussista pois. Muistuttelin myös, miten Vellamossa ollaan tiiviisti koko aika yhdessä ja miten kaikkea nähtävää katsellaan mutta ei kosketa. Siellä olikin kaikenlaista katseltavaa ja kivat leikkipaikat lapsille. Ehdimme ennen lähtöä syödä eväät pikaisesti. Aika kului liian nopeasti! Kotimatkalla pääsimme pikkubussilla ihan kotiportille asti. Oli todella kiva reissu!

Viikko 21

Maanantaina teimme eväsretken Lankkarille Janitan ja Suvin porukoiden kanssa. Odottelimme Janitaa ja lapsia bussipysäkin lähettyvillä ja siitä kävelimme yhdessä retkikohteeseen. Sää oli mitä parhain ja viihdyimme luonnon rauhassa lasten leikkejä seuraten ja eväitä syöden, mutta kellon viisarit etenivät aivan liian vilkasta tahtia ja pian oli aika sanoa heipat leikkipaikalle ja lähteä takasin päin.

Tiistaina leikkikenttä käynnin yhteydessä kokeilimme ensimmäistä kertaa valokuvasuunnistusta ja sehän olikin oikein kivaa! Isommat lapset katsoivat iPadilta ensin ottamani kuvan ja annoin tehtäväksi siirtyä kuvan kohteeseen esim juosten, pomppien tai takaperin kävellen. Pienet touhusivat omiaan sillä aikaa. Ehkä seuraavalla kerralla heitäkin saadaan innostettua mukaan suunnistukseen.

Keskiviikkona meillä oli valokuvaus Suvin kotona. Kuvaaja oli todella mukava (tuttu jo edelliseltä kuvauskerralta) ja osasi apinatempuillaan innostaa lapsia, pienet jännitykset unohtuivat apinan temppuja katsellessa. Hyvät kuvat tuli ja meillä leikittiin iltapäivällä sitten valokuvaajaa. Leikissä oli mukana tietenkin apina, jonka jalat haisivat pahalle!

Helatorstain jälkeen koitti sateinen perjantai. Puimme säähän sopivat vaatteet ja lähdimme tallustelemaan vesilätäköihin, bongasimme kastematoja ja etanoita.

Muita viikon toimintoja oli myslikeksien leipominen, vesimaalaus autoteltan seinään, eri perhoslajien tutkiminen kirjojen kuvista ja noppapelit, domino- ja lottopelit.