Maaliskuu
Talven kauneutta!
Liikunnan vuosisuunnitelma
Viikko 9
Tiistaina vietimme laskiaista pihalla. Saimme kavereiksemme Suvin hoitolapsineen. Etukäteen oli sovittu pian nelivuotiaani kanssa, että ainakin 10 kertaa kokeillaan miten liukurilla mennään. Hän sanoi aina numeron jokaisen laskun jälkeen. Hyvin luisti liukurit ja minäkin innostuin laskemaan pari kertaa mäkeä huimaa vauhtia! Myöhemmin syötiin hernekeittoa ja laskiaispullaa.
Tällä viikolla on ollut upeita auringonpaisteisia päiviä ja huomasimme miten aurinko jo vähän lämmitti nenänpäitä. Perjantaina resurssi-Mia oli kanssamme ja tapasimme porukalla Suvin ja Merjankin.
Leikimme pitkästä aikaa ruokatarvikkeilla ja astioilla kivoja kokkausleikkejä ja siinä samalla lauloimme aiheeseen sopivia lauluja: Peruna on pyöreä, Popsi popsi porkkanaa ja Leipuri Hiiva. Kyselin leikin ohessa ruokatoiveita tuleville päiville ja viikoille. Toiveissa oli tomaatti, paistettu muna ja kakku. Muita toiveita ei juolahtanut sillä kertaa mieleen.
Askartelimme liikuntaleikkejä varten häntäpallot. Talouspaperirullat jokainen koristeli tussilla haluamillaan väreillä ja kuvioilla. Otimme välineet heti käyttöön ja keksittiin eri tapoja niiden käytölle. Aika monta tapaa niitä onkin.
Uutena toimintana meillä on taidekortit, niihin tutustuminen. Ensimmäisenä korttina otimme Pekka Halosen vuonna 1923 maalaaman kuvan nimeltä Talvimaisema Kinahmista. Katselimme tarkasti kuvaa ja näiden korttien toisella puolella on kysymyksiä lapsille ja muutamia tehtäväideoita. Talvimaiseman tehtävänä oli tietenkin jotain lumeen liittyvää. Ulkoilun jälkeen toimme jokaiselle lumikökkäreen sisään ja maalattiin ne vesiväreillä. Niistä tuli upeita taideteoksia! Päiväunien jälkeen tutkittiin minkä väristä vettä oli jäänyt sulaneista kökkäreistä jäljelle. Mitä väriä kukin oli käyttänyt eniten? Yhdessä astiassa oli ruskeaa kun kaakao, toisessa punajuuren väristä ja kolmannessa vihreää väriä, josta tuli mieleen kesäinen nurmikko.
Olemme jatkaneet kesken jääneitä kirjoja: Essin ja Paavon tarinapuu
Muumien tarinoita
Pikku Karhun tarinoita
Lukulumon kirjoja noiden lisäksi. Sieltä on löytynyt lorukirja, johon lapset haluavat palata aina uudestaan. Loruttelu onkin meillä ihan jokapäiväistä huvia. Se saa aina lapset nauramaan. Loruissa on taikaa!
Tällä viikolla on ollut upeita auringonpaisteisia päiviä ja huomasimme miten aurinko jo vähän lämmitti nenänpäitä. Perjantaina resurssi-Mia oli kanssamme ja tapasimme porukalla Suvin ja Merjankin.
Leikimme pitkästä aikaa ruokatarvikkeilla ja astioilla kivoja kokkausleikkejä ja siinä samalla lauloimme aiheeseen sopivia lauluja: Peruna on pyöreä, Popsi popsi porkkanaa ja Leipuri Hiiva. Kyselin leikin ohessa ruokatoiveita tuleville päiville ja viikoille. Toiveissa oli tomaatti, paistettu muna ja kakku. Muita toiveita ei juolahtanut sillä kertaa mieleen.
Askartelimme liikuntaleikkejä varten häntäpallot. Talouspaperirullat jokainen koristeli tussilla haluamillaan väreillä ja kuvioilla. Otimme välineet heti käyttöön ja keksittiin eri tapoja niiden käytölle. Aika monta tapaa niitä onkin.
Uutena toimintana meillä on taidekortit, niihin tutustuminen. Ensimmäisenä korttina otimme Pekka Halosen vuonna 1923 maalaaman kuvan nimeltä Talvimaisema Kinahmista. Katselimme tarkasti kuvaa ja näiden korttien toisella puolella on kysymyksiä lapsille ja muutamia tehtäväideoita. Talvimaiseman tehtävänä oli tietenkin jotain lumeen liittyvää. Ulkoilun jälkeen toimme jokaiselle lumikökkäreen sisään ja maalattiin ne vesiväreillä. Niistä tuli upeita taideteoksia! Päiväunien jälkeen tutkittiin minkä väristä vettä oli jäänyt sulaneista kökkäreistä jäljelle. Mitä väriä kukin oli käyttänyt eniten? Yhdessä astiassa oli ruskeaa kun kaakao, toisessa punajuuren väristä ja kolmannessa vihreää väriä, josta tuli mieleen kesäinen nurmikko.
Olemme jatkaneet kesken jääneitä kirjoja: Essin ja Paavon tarinapuu
Muumien tarinoita
Pikku Karhun tarinoita
Lukulumon kirjoja noiden lisäksi. Sieltä on löytynyt lorukirja, johon lapset haluavat palata aina uudestaan. Loruttelu onkin meillä ihan jokapäiväistä huvia. Se saa aina lapset nauramaan. Loruissa on taikaa!
Viikko 10
Tällä viikolla on leikitty paljon kokkileikkejä. Pöytään on katettu maistuvia aterioita ja herkulliset jälkiruuat suurten ruoka-annosten lisäksi. Vatsat on täyttyneet ääriään myöten! Juomaksi on tarjottu maitoa ja teetä.
Viikon taidekorttina tutustuttiin maalaukseen nimeltä Sommitelma, jonka on taiteillut Ole Kandelin vuonna 1946. Meidän tehtävänä oli musiikkipiirtäminen ryhmätyönä. Lapsista se oli hauskaa. Tällä kertaa oli hidasta musiikkia, mutta seuraavalla kerralla laitamme vauhdikkaammat rytmit siivittämään piirtämistämme. Olisikohan jo ensi viikolla sen aika...?
Tiistaina saimme vieraaksemme Mian, jolla oli mukanaan opiskelija. Ensin Mia pelasi isompien kanssa muutaman pelin ja me opiskelijan kanssa otimme pienet keittiön puolelle maalaushommiin. Aloitimme pääsiäisaskartelut. Sisätouhujen jälkeen siirryimme pihalle mäkeä laskemaan, lumen kaivuuseen ja otin käyttöön upouuden pihakirpun, jonka tehtävien mukaan lapset liikkuivat. Kirpun luukuista paljastui konttaamista, pallon hakemista lumikasan takaa, kaverin vetämistä pulkassa, lumikökkäreen heittoa kauas ja muita liikunnallisia toimintoja.
Toisena päivänä oli mielenkiintoista katseltavaa kun naapurin pihasta kaadettiin iso puu.
Perjantaina pihaan tuli Muskari-Kirsi pitämään meille ihanan lauluhetken kanteleensa kanssa. Väki tosin oli supistunut aika vähäiseksi kun minulla ja Suvilla oli molemmilla vain 1 lapsi hoidossa. Laulun osuus jäi meidän aikuisten hommiksi, mutta pienet kuuntelivat ja osallistuivat hetkeen sillä tavoin.
Taas on luettu muutamia kirjoja, mutta enemmän keskitytty nyt Lukulumon laajaan tarjontaan. Omat kirjat on kahlattu läpi moneen kertaan ja tekee mieli tutustua uusiin tarinoihin.
Viikon taidekorttina tutustuttiin maalaukseen nimeltä Sommitelma, jonka on taiteillut Ole Kandelin vuonna 1946. Meidän tehtävänä oli musiikkipiirtäminen ryhmätyönä. Lapsista se oli hauskaa. Tällä kertaa oli hidasta musiikkia, mutta seuraavalla kerralla laitamme vauhdikkaammat rytmit siivittämään piirtämistämme. Olisikohan jo ensi viikolla sen aika...?
Tiistaina saimme vieraaksemme Mian, jolla oli mukanaan opiskelija. Ensin Mia pelasi isompien kanssa muutaman pelin ja me opiskelijan kanssa otimme pienet keittiön puolelle maalaushommiin. Aloitimme pääsiäisaskartelut. Sisätouhujen jälkeen siirryimme pihalle mäkeä laskemaan, lumen kaivuuseen ja otin käyttöön upouuden pihakirpun, jonka tehtävien mukaan lapset liikkuivat. Kirpun luukuista paljastui konttaamista, pallon hakemista lumikasan takaa, kaverin vetämistä pulkassa, lumikökkäreen heittoa kauas ja muita liikunnallisia toimintoja.
Toisena päivänä oli mielenkiintoista katseltavaa kun naapurin pihasta kaadettiin iso puu.
Perjantaina pihaan tuli Muskari-Kirsi pitämään meille ihanan lauluhetken kanteleensa kanssa. Väki tosin oli supistunut aika vähäiseksi kun minulla ja Suvilla oli molemmilla vain 1 lapsi hoidossa. Laulun osuus jäi meidän aikuisten hommiksi, mutta pienet kuuntelivat ja osallistuivat hetkeen sillä tavoin.
Taas on luettu muutamia kirjoja, mutta enemmän keskitytty nyt Lukulumon laajaan tarjontaan. Omat kirjat on kahlattu läpi moneen kertaan ja tekee mieli tutustua uusiin tarinoihin.
Viikko 11
Viikko alkoi minun ollessani liikuntavastaavien suunnittelupäivässä. Siellä suunniteltiin tulevia tapahtumia ja saatiin vinkkejä lasten liikuttamiseen. Liikkuminen kuuluu meillä ihan jokaiseen hoitopäivään, niin sisällä kuin ulkonakin. Tämän viikon vipeltelyyn kuuluu seuraavia toimintoja: - timanttien haku ja heittely lumihangella
-lumikasoille kiipeäminen, tasapainoilu ja mäenlasku
-kaverin/pehmolelun vetäminen pulkassa
-pallon heitto ja kiinniotto
-juoksua, konttaamista ja kierimistä lumessa
-autoleikki, jossa punaisen kortin nähtyään auto, eli lapsi, ei saanut mennä eteenpäin (juosten)
vihreäkortti tarkoitti, että auto saa liikkua ja jos lapsi huomasi sinisen kortin, niin se tarkoitti, että poliisi pysäyttää ja haluaa
tarkistaa renkaiden kunnon: lapsiauto selälleen maahan, jalat ja kädet ylös. Poliisi kävi takarenkaat sekä eturenkaat läpi.
Tällä kertaa jokaisen renkaat olivat loistokunnossa!
-perjantaina meillä oli Minimove-kortit ensikokeilussa ja Suvi oli mukana lapsineen. Juoksua, hyppelyä pehmoeläinten ja kaverin
kanssa, mäenlaskua ja lopuksi saippuakuplien kiinniottoa.
-eväsretki lumikasalle yhtenä aamuna sisälsi kiipeilyä ja tasapainoilua
-sisällä oli patja/tyynykasassa peuhaamista, kuperkeikkoja, erilaisten taitotemppujen esittämistä jne.
Kaiken liikkumisen vastapainoksi oli rauhallisempia toimintoja, kuten Muumiloton pelaaminen, tehtäväpaperit (seuraa kynallä viivaa), askartelua, muovailua, kirjojen kuuntelua ja katselemista. Pikkuautoleikkeihin teimme mäkiä ja auton laskettelivat kovaa vauhtia välillä pystyssä pysyen, välillä kuperkeikkaa heittäen. Se oli hauskaa! Nukkevauvoja hoidettiin ja peiteltiin nukkumaan monta kertaa päivässä.
Taidekorttina oli Leikkiviä poikia rannalla, Albert Edelfelt 1884. Tämä kuva herätti lapsissa suurta mielenkiintoa ja sitä katseltiin ja tutkittiin pitkän aikaa. Keskustelimme siinä näkyvästä vuodenajasta, säästä, montako poikaa kuvassa on ja mitä he leikkivät. Mietimme mahtaako pojille tulla riitaa kun on vain kaksi venettä ja jos tulee, niin miten riidan voisi selvittää. Tuli paljon juttua ystävyydestä ja toisen ilahduttamisesta.
Perjantaina vietettiin taas 4-vuotissynttäreitä herkutellen kaikkea hyvää ja onnittelulauluja laulaen. Heräsi keskustelu, mitä kaikkea isot jo osaavat ja miten paljon pienemmillä on vielä opittavaa. Tulimme siihen tulokseen, että meillä kaikilla on paljon erilaisia taitoja, mutta aina voi oppia jotain uutta, aikuisetkin voivat oppia. "Tuija, siä voisit oppia viheltämään!" :)
-lumikasoille kiipeäminen, tasapainoilu ja mäenlasku
-kaverin/pehmolelun vetäminen pulkassa
-pallon heitto ja kiinniotto
-juoksua, konttaamista ja kierimistä lumessa
-autoleikki, jossa punaisen kortin nähtyään auto, eli lapsi, ei saanut mennä eteenpäin (juosten)
vihreäkortti tarkoitti, että auto saa liikkua ja jos lapsi huomasi sinisen kortin, niin se tarkoitti, että poliisi pysäyttää ja haluaa
tarkistaa renkaiden kunnon: lapsiauto selälleen maahan, jalat ja kädet ylös. Poliisi kävi takarenkaat sekä eturenkaat läpi.
Tällä kertaa jokaisen renkaat olivat loistokunnossa!
-perjantaina meillä oli Minimove-kortit ensikokeilussa ja Suvi oli mukana lapsineen. Juoksua, hyppelyä pehmoeläinten ja kaverin
kanssa, mäenlaskua ja lopuksi saippuakuplien kiinniottoa.
-eväsretki lumikasalle yhtenä aamuna sisälsi kiipeilyä ja tasapainoilua
-sisällä oli patja/tyynykasassa peuhaamista, kuperkeikkoja, erilaisten taitotemppujen esittämistä jne.
Kaiken liikkumisen vastapainoksi oli rauhallisempia toimintoja, kuten Muumiloton pelaaminen, tehtäväpaperit (seuraa kynallä viivaa), askartelua, muovailua, kirjojen kuuntelua ja katselemista. Pikkuautoleikkeihin teimme mäkiä ja auton laskettelivat kovaa vauhtia välillä pystyssä pysyen, välillä kuperkeikkaa heittäen. Se oli hauskaa! Nukkevauvoja hoidettiin ja peiteltiin nukkumaan monta kertaa päivässä.
Taidekorttina oli Leikkiviä poikia rannalla, Albert Edelfelt 1884. Tämä kuva herätti lapsissa suurta mielenkiintoa ja sitä katseltiin ja tutkittiin pitkän aikaa. Keskustelimme siinä näkyvästä vuodenajasta, säästä, montako poikaa kuvassa on ja mitä he leikkivät. Mietimme mahtaako pojille tulla riitaa kun on vain kaksi venettä ja jos tulee, niin miten riidan voisi selvittää. Tuli paljon juttua ystävyydestä ja toisen ilahduttamisesta.
Perjantaina vietettiin taas 4-vuotissynttäreitä herkutellen kaikkea hyvää ja onnittelulauluja laulaen. Heräsi keskustelu, mitä kaikkea isot jo osaavat ja miten paljon pienemmillä on vielä opittavaa. Tulimme siihen tulokseen, että meillä kaikilla on paljon erilaisia taitoja, mutta aina voi oppia jotain uutta, aikuisetkin voivat oppia. "Tuija, siä voisit oppia viheltämään!" :)
Viikko 12
Nyt on pääsiäisaskartelut jo melkein tehty, toki jotakin vielä näperrellään tulevina viikkoina. Lapset kyselevät jo kovasti milloin laitamme purkkeihin ruohoa kasvamaan, mutta vielä täytyy malttaa odottaa!
Tällä viikolla pelattiin monia pelejä, kuten Lillin kakkupeliä, muistipeliä, pääsiäismunapeliä ja lumipallon piilotusta lapasen alle-peliä. Jokainen sai jossakin olla voittaja ja samalla opettelimme häviämistä ja iloitsemista voittajan puolesta. Se on välillä vähän vaikeaa, mutta hyvin kasvattavaa.
Laskemista ja lajittelua tuli opeteltua dinosaurusleikin ohessa. Ensin eroteltiin eri kasoihin eri väriset dinot, sitten järjestelimme eri lajit omiin ryhmiin. Laskettiin dinoja, onko jokaista väriä yhtä paljon? Ei ollut, yhdessä lajissa olikin yksi vähemmän, yksi kavereista oli hävinnyt.
Kädentöitä harjoiteltiin pujottelemalla reikäpalikoita naruun, muovailemalla ja erilaisilla saksiharjoitteilla
Taidekorttina oli Pekka Halosen vuonna 1913 maalaama Tomaatteja. Kuva sai aikaan keskustelua eri värisistä tomaateista ja muista kasviksista ja juureksista. Kortissa kysyttiin, oletko koskaan kasvattanut mitään syötävää ja oletko tehnyt taidetta ruualla. Ensin lapset eivät muistaneet tehneensä, mutta muistuttelin, että olemmehan joskus laittaneet herneitä purkkeihin kosvamaan ja niistä tuli syötäviä. Taidettakin ovat tehneet useasti kokoamalla itse leipänsä: kurkkuviipaleista silmät, tomaattisiivuista tai puolikkaista iloisen suun ja paprikan palasesta nenännykerön. Myös leipominen on taidetta kun on koristeltu kakkua tai muffinseja.
Yhtenä aamuna Suvi lapsineen oli kanssamme liikkumassa pihalla. Meillä oli MiniMove-kortti, jonka mukaan teimme itsestämme ison puun ja pienen puun monta kertaa. Keksimme leikkiin jatkoa kuvittelemalla kovaa tuulta, joka huojutti puita eteen, taakse ja sivulle. Niin kova myrsky oli, että puut kaatuivat ja kieriteltiin niitä runkoja pitkin pihaa ja sahattiin lopulta paloiksi. Se olikin kiva leikki! Otimme myös pitkän narun käyttöön ja virittelin sen ensin suoraksi, sitten ympyrän tapaiseksi. Sitä pitkin tasapainoilimme, olimme kun sirkustaiteilijoita.
Resurssi-Mia oli viettämässä perjantain aamua kanssamme. Ensin olimme sisällä puuhailemassa hetken aikaa, mutta kyllä se ulosmeno poltteli jo, että päästiin kunnolla liikkumaan. Heittelimme palloja vanteen läpi, Mia laittoi vanteen vauhtiin hankea pitkin ja lapset hakivat sen ja olipa hienoja hyppyjä välillä tulivanteen läpi, välillä jäävanteen läpi. Janita-kollegamme pistäytyi myös pikaisesti pihassamme oman pienensä kanssa.
Tällä viikolla pelattiin monia pelejä, kuten Lillin kakkupeliä, muistipeliä, pääsiäismunapeliä ja lumipallon piilotusta lapasen alle-peliä. Jokainen sai jossakin olla voittaja ja samalla opettelimme häviämistä ja iloitsemista voittajan puolesta. Se on välillä vähän vaikeaa, mutta hyvin kasvattavaa.
Laskemista ja lajittelua tuli opeteltua dinosaurusleikin ohessa. Ensin eroteltiin eri kasoihin eri väriset dinot, sitten järjestelimme eri lajit omiin ryhmiin. Laskettiin dinoja, onko jokaista väriä yhtä paljon? Ei ollut, yhdessä lajissa olikin yksi vähemmän, yksi kavereista oli hävinnyt.
Kädentöitä harjoiteltiin pujottelemalla reikäpalikoita naruun, muovailemalla ja erilaisilla saksiharjoitteilla
Taidekorttina oli Pekka Halosen vuonna 1913 maalaama Tomaatteja. Kuva sai aikaan keskustelua eri värisistä tomaateista ja muista kasviksista ja juureksista. Kortissa kysyttiin, oletko koskaan kasvattanut mitään syötävää ja oletko tehnyt taidetta ruualla. Ensin lapset eivät muistaneet tehneensä, mutta muistuttelin, että olemmehan joskus laittaneet herneitä purkkeihin kosvamaan ja niistä tuli syötäviä. Taidettakin ovat tehneet useasti kokoamalla itse leipänsä: kurkkuviipaleista silmät, tomaattisiivuista tai puolikkaista iloisen suun ja paprikan palasesta nenännykerön. Myös leipominen on taidetta kun on koristeltu kakkua tai muffinseja.
Yhtenä aamuna Suvi lapsineen oli kanssamme liikkumassa pihalla. Meillä oli MiniMove-kortti, jonka mukaan teimme itsestämme ison puun ja pienen puun monta kertaa. Keksimme leikkiin jatkoa kuvittelemalla kovaa tuulta, joka huojutti puita eteen, taakse ja sivulle. Niin kova myrsky oli, että puut kaatuivat ja kieriteltiin niitä runkoja pitkin pihaa ja sahattiin lopulta paloiksi. Se olikin kiva leikki! Otimme myös pitkän narun käyttöön ja virittelin sen ensin suoraksi, sitten ympyrän tapaiseksi. Sitä pitkin tasapainoilimme, olimme kun sirkustaiteilijoita.
Resurssi-Mia oli viettämässä perjantain aamua kanssamme. Ensin olimme sisällä puuhailemassa hetken aikaa, mutta kyllä se ulosmeno poltteli jo, että päästiin kunnolla liikkumaan. Heittelimme palloja vanteen läpi, Mia laittoi vanteen vauhtiin hankea pitkin ja lapset hakivat sen ja olipa hienoja hyppyjä välillä tulivanteen läpi, välillä jäävanteen läpi. Janita-kollegamme pistäytyi myös pikaisesti pihassamme oman pienensä kanssa.