Toukokuu

Viikko 18

Viikko meni tutustuessa uuteen pieneen hoitokaveriin. Jokainen teki tuttavuutta omalla tavallaan, kuka tuomalla leluja, kuka näyttämällä kuvia kirjasta tai viihdyttämällä laulellen.

Palloleikit, palikoilla rakentelu ja soittaminen erilaisilla soittimilla, sekä tulivuorikakun ideointi kuuluivat viikon touhuihin. Toive tulivuorikakun leipomisesta tuli hoitolapselta. Se toteutetaan kevään aikana!

Ulkoillessa näimme tikan ja sorsia. Sammakon kutua ei vieläkään näkynyt. Sitä olemme käyneet tarkkailemassa pari kertaa viikossa jo jonkun aikaa. Liian kylmää on vielä ollut. "Kyllä sammakot tietää että pitää olla aurinkoa ensin."
Leikkikentällä on harrastettu kiipeilyä, keinumista ja juoksua "Ota kiinni jos saat!" Toiveena oli mennä paikkaan jossa voisi hyppiä ojan yli ja sinnehän me menimme ja lapset hyppivät itsensä hikeen saakka.

Viikot 19 ja 20

Olemme parin viikon aikana keskittyneet runsaaseen liikkumiseen sisätiloissa mutta etenkin ulkoillessamme. Leikkihuoneeseen on tehty jalanjäljistä ja kädenjäljistä erilaisia ratoja joita pitkin on menty vuorotellen. Palloja on heitelty ja vieritelty toisillemme, pieni, iso, pehmeä, kova ja nystyinen pallo on ollut käytössämme. Mahalaudalla on menty eri tavoin pitkin eteisen lattiaa.

Ulkoillessamme on hypitty ojien yli, kiipeilty telineissä, puussa ja kivillä. On juostu, kiikuttu ja heitelty häntäpalloja korkealle ilmaan uudestaan ja uudestaan. Kävelylenkeillä on menty heittelemään kiviä veteen. Sadesää toi mukanaan ihanat lätäköt, joissa lapset ovat hyppineet ja välillä on otettu oikein vauhtia ja ... plästsis! juostu lätäkköön. Mahtavan hauska leikki!

Kevään seurantaa on harrastettu ja nähty suloinen sorsapoikue, sammakon kutua, ukkoetana sekä muita öttiäisiä. Rentukoitakin on käyty ihastelemassa rannan lähettyvillä.

Viikko 21

Suurin osa päivittäisestä ajasta on tullut vietettyä ulkona. Kävimme tällä viikolla kolmesti Langinkosken upeassa maastossa eväsretkillä. Siellä riittää aina jotakin tutkittavaa, löytyy muurahaisia ja hämähäkkejä. Polkujuoksu on kivaa, samoin kiviltä hyppääminen. Välillä tarkkaillaan variksia, harakoita ja oravia. Metsän rauhasta nauttii jokainen. Lapset toivovat aina sinne menoa ja jos sanon heille että tänään mennään Lankkarille, niin vastaus on aina iloinen "JEE!" Uskoisin, että he tulevat muistamaan nämä reissumme aina, muistelevat niitä aikuisena ja kertovat niistä omille lapsilleen.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä