Inhimillistä motiivia sosiaaliseen hyväksymiseen ja kuulumiseen ei tule nähdä vain yhtenä monien yhtä tärkeiden ja voimakkaiden sosiaalisten motiivien joukossa. Pikemminkin väitämme, että hyväksynnän ja kuulumisen tarve (tai kuulumismotivaatio) on perustavanlaatuinen sosiaalinen motiivi, joka on taustalla ja auttaa selittämään suuren osan ihmisen käyttäytymisestä. Itse asiassa tämä motiivi on niin perustavanlaatuinen ihmisen käyttäytymiselle, että käytännöllisesti katsoen jokaisen sosiaalisen tai kulttuurisen käyttäytymisen teorian ensimmäinen lähtökohta voisi olla, että ihmisillä "on läpitunkeva halu muodostaa ja ylläpitää ainakin vähimmäismäärä kestäviä, positiivisia ja merkittäviä ihmissuhteita" (Baumeister & Leary, 1995, s. 497). Emme väitä, etteikö muita sosiaalisia motiiveja olisi olemassa tai että kaikki sosiaalinen käyttäytyminen voitaisiin jäljittää tarpeeseen kuulua. Kuitenkin, kuten toivomme osoittavan, kuuluvuusmotiivi tarjoaa perustavanlaatuisen psyykkisen "moottorin" tai "energianlähteen"