Liittymismotivaatio viittaa henkiön haluun tai syihin liittyä johonkin ryhmään, organisaatioon tai yhteisöön. Se kuvaa henkilön motiiveja tai tekijöitä, jotka ajavat häntä osallistumaan ja sitoutumaan tiettyyn yhteisöön.
Liittymismotivaatiolla tarkoitetaan halua psyykkiseen ja fyysiseen läheisyyteen toisten ihmisten kanssa.
Halua psyykkiseen ja fyysiseen läheisyyteen toisten ihmisten kanssa kutsutaan liittymismotivaatioksi. Toiset ihmiset ovat evoluution kuluessa olleet välttämättömiä hengissä säilymiselle. Liittymisen tarve näkyy jo pienellä vauvalla, joka rauhoittuu turvallisessa sylissä.
Liittymismotivaatiolla tarkoitetaan syitä, miksi henkilö haluaa johonkin ryhmään tai organisaatioon.
2. Miten a) rakkaussuhde ja b) seksuaalisuus vaikuttavat yksilön psyykkiseen hyvinvointiin?
a. keskimäärin hieman onnellisempia ihmisiä, terveempiä ja pitkäikäisempiä.
b. Hyväksyvästä suhtautumisesta omaan seksuaalisuuteen on positiivinen vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin.
a)
On tutkittu, että avioliitossa elävät ihmiset ovat hieman onnellisempia kuin ilman parisuhdetta elävät. Parisuhde voi lisätä psyykkistä hyvinvointia, jos esimerkiksi kumppani tuo elämään onnea tai pystyy kannustamaan. Kuitenkin jos suhde ei ole kauhean hyvä tai siinä on ongelmia se voi helposti tuoda psyykkistä pahoinvointia.
b)
Hyvä suhtautuminen omaan seksuaalisuuteensaon yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Sen salaaminen tai torjuminen voi aiheuttaa psyykkistä kärsimystä, koska se on tärkeä osa ihmisen identiteettiä.
a. positiivisesti
b. positiivisesti
a. rakkaussuhteet voivat parantaa yksilön psyykkistä hyvinvointia, koska ne tarjoavat tuke, turvaa ja merkityksellisyyttä
b. seksuaalisuus voi myös vaikuttaa positiivisesti yksilön psyykkiseen hyvinvointiin, koska se voi tarjota nautintoa, rentoutumista ja tunteen yhteydestä toiseen ihmiseen
a) Kymmenissä eri maissa tehtyjen tutkimusten mukaan avioliitossa elävät ihmiset ovat keskimäärin hieman onnellisempia, terveempiä ja pitkäikäisempiä kuin ilman parisuhdetta elävät. Läheisyys on ihmiselle tärkeää. Pitkän parisuhteen ja hyvinvoinnin väliseen yhteyteen voivat vaikuttaa muut tekijät, kuten esim. yhdessä elävä pariskunta syö terveellisemmin ja siten mieli on parempi.
b) Jos omaa seksuaali-identiteettiä salaa, se voi aiheuttaa psyykkistä kärsimystä. Seksuaalioikeuksiin luettu oikeus tavoitella turvallista ja tyydyttävää seksiä sekä valita itse kumppaninsa ja sen, haluaako lapsia vai ei. Kaikki se vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin positiivisesti.
Ihmisille on tärkeää läheisyys ja rakkaussuhteissa saa läheisyyttä sekä toisen hyväksyntää.
Oman seksuaalisuuden hyväksyminen ja seksuaalisuuden toteutus lisäävät psyk. hyvinvoinita. Sen torjuminen tai kieltäminen aiheuttaa psyk. kärsimystä.
a) rakkaussuhde: jos rakkaussuhde on hyvä ja toimii, vaikuttaa se positiivisesti psyykkiseen hyvinvointiisi, jos rakkaussuhde on huono, olet allapäin, taas jos rakkaussuhdetta ei ole ollenkaan saattaa psyykkinen hyvinvointi kärsiä siitä, että on yksinäinen.
b) seksuaalisuus: jos tiedät seksuaalisuutesi, saattaa psyykkinen hvyinvointisi olla parempi, kun jos kamppailet vastauksien kanssa, jos kuulut seksuaalivähemmistöön, saatat kokea syrjintää ja haukkumista joka ei tee hyvää psyykkiselle hyvinvoinnille
a) rakkaussuhde antaa psyykkiselle hyvinvoinnille tärkeitä asioita kuten läheisyyttä, onnellisuutta, yhdessä elävä pariskunta voi myös syödä terveellisemmin ja hyvinvoivana ja toisen ihmisen kanssa myös jaksaa henkisesti enemmän.
b) seksuaalisuus vaikuttaa mielenterveyteen esim. sen kautta että voiko edustaa omaa seksuaalisuuttaan vapaasti/olla siis oma itsensä, tietää ja tuntee omat halunsa ja tarpeensa, tietää seksuaalisen merkityksen itselle (kuinka tärkeä/voimakas) ja myös siitä miten seksuaali oikeudet toteutuvat.
positiivisesti
a) Terveellinen rakkaussuhde vaikuttaa yksilön psyykkiseen hyvinvointiin siten, että tällaisessa suhteessa esim. vapautuu tavallista enemmän mielihyvähormoneja, lisäten yksilön onnellisuutta, sekä parantaen psyykkistä hyvinvointia
b) ??
a) Rakkaus- ja ystävyyssuhteet edistävät terveyttä ja psyykkistä hyvinvointia. Ystävä voi lievittää stressiä ja ehkäisee yksinäisyyttä, joka vaikuttaa negatiivisesti psyykkiseen hyvinvointiin.
b) Seksuaalisuus on laaja käsite, johon kuuluu monenlaista fyysisen nautinnon ja psyykkisen mielihyvän kokemusta. Seksuaalisuus vaikuttaa voimakkaasti psyykkiseen hyvinvointiin.
3. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan a) ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä ja b) mielenterveys on muutakin kuin mielenterveyden häiriön puuttumista. Mitä näillä tarkoitetaan?
a. terveyden kokeminen voi olla vaikeaa jos mieli heittelee.
b. Mielenterveys voi olla myös muuta kuin se, ettei ole mielenterveyden häiriöitä.
"Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä" viittaa siihen, että mielenterveys on olennainen osa kokonaisterveyttä. Hyvinvoinnin ja terveyden käsite ei rajoitu pelkästään fyysiseen terveyteen, vaan siihen sisältyy myös mielenterveyden hyvinvointi.
a)
b) Mielenterveydessä on kyse myös omien kykyjen löytämisestä ja kehittämisestä.
a) Fyysinen terveys vaikuttaa mielenterveyteen ja toisinpäin
b) Myös hyvän mielenterveyden edistäminen ja ylläpitäminen ovat tärkeitä
a) jos mielenterveys ei ole kunnossa, ei voi terveyskään olla
b) jos on mielenterveys ongelmia, siitä seuraa muuallekin kehoon ongelmia
a) ihminen ei ole terve jos hänen mieli ei ole terve eli mielenterveys ei ole kunnossa
b) mielenterveys on myös sitä että selviää eri elämäntilanteissa psyykkisen työn avulla. Se on myös sitä että pystyy kehittää itseään sekä löytää omia kykyjään.
a) mielenterveys on kytköksissä koko kroppasi hyvinvointiin, jos henkilöllä on huono mielenterveys, on muiden tehtävien esim. liikunnan toteuttaminen haastavampaa sekä esim. terveellinen syöminen saattaa olla kyseiselle henkilölle raskasta ja saattaa se vaikuttaa työläälle henkilön mielessä ja roskaruuan tilaaminen voi olla helpompaa joka ruokkii epäterveellistä elämäntilaa enemmän.
b) mielenterveys sisältää myös positiivisia tunteita esim. hyvien suhteiden muodostamista.
Mielenterveydessä on kyse myös kykyjen löytämisestä ja kehittämisestä. Mielenterveys vaikuttaa kaikkiin terveyden osa-alueisiin ja jos mielenterveys ei ole kunnossa, horjuu koko terveys.
a) "Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä." Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönä toimintaan.
b) "Mielenterveys on muutakin kuin mielenterveyden häiriöiden puuttumista." Mielenterveydessä on myös kyse omien kykyjensä löytämisestä ja kehittämisestä. Turhaudumme, jos emme saa toteuttaa kykyjämme ja tavoitella kiinnostuksen kohteitamme.
a. terveys on kokonaisvaltainen tila, johon sisältyy fyysinen, henkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. mielenterveys on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, koska se vaikuttaa henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
b) mielenterveys ei ole pelkästään mielenterveyden häiriöiden puuttumista, vaan se sisältää myös positiivisia elementtejä, kuten tunteiden hallintaa, kykyä selviytyä stressistä ja kykyä nauttia elämästä.
a. mielenterveys on suuri osa terveyttä, ja jos mielenterveys kärsii niin siitä on psyykkisten haittojen lisäksi fyysisiä haittoja
b. mielenterveyteen vaikuttaa monet asiat kuten uni, ravinto, läheiset ihmissuhteet, ja stressi
a)
Mielenterveys vaikuttaa myös ihmisen muuhun terveyteen. Jos mieli oireilee, voi olla vaikea hoitaa muita elämiseen liittyviä asioita, kuten syömistä ja liikkumista yms, joka voi pitkässä juoksussa aiheuttaa terveyshaittoja.
b)
Mielenterveys ei ole vain mielenterveyden häiriöiden puuttumista, vaan myös mielen hyvinvointia ja sen ylläpitämistä. Mielenterveyteen liittyy paljon erilaisia itsensä hyväksymiseen, onnellisuuteen ja minäkuvaan liittyviä asioita. Ei voida sanoa, että yksilöllä on hyvä mielenterveys vain, koska hänellä ei ole diagnosoitua mielenterveyden häiriötä.
Tällä tarkoitetaan, että mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja ja selviytymään elämään kuuluvista haasteista.
4. Millaisia kulttuurisia eroja voi olla ihmisten sosiaalisissa tukiverkostoissa? Keksi kaksi kuvitteellista henkilöä eri kulttuureista ja kuvaile heidän sosiaalisia suhteitaan hyvinvoinnin näkökulmasta.
Mietitään, että toinen henkilö on Leevi, 18v suomalainen. Perheessä puhutaan kaikesta kuten parisuhteista ja myös seksuaalisuudesta avoimesti samoin kuin ystävien kanssa. Tämä saa asiat tuntumaan hyväksytylle ja hyvälle.
Milla on perheessä, jossa kaikki on Jehovan todistajia, eikä tällaisista asioista puhuta ja vanhemmat ei halua hyväksyä muita kavereita. Hänellä on suppea ja sinisilmäinen näkemys sosiaalisista suhteista.
Individualistisessa kulttuurista oleva henkilö pitää itsenäisyyttään tärkeänä ja arvostaa itseään yksilönä. Hän saa mielihyvää omista onnistumisistaan. Esimerkiksi kotoa muuttamisen jälkeen hän pitää vain tarvittaessa yhteyttä muuhun kuin samassa talossa asuvaan perheeseensä. Hänellä voi olla enemmän hankaluuksia tunteiden/ongelmien ilmaisussa ja avun saannissa, mikä voi johtaa tunteiden patoutumiseen ja psyykkiseen pahoinvointiin.
Kollektiivisessa kulttuurista oleva voi pitää perhettään tärkeämmässä asemassa ja saada heiltä enemmän tukea ongelmiinsa/tunteidensa käsittelyyn. Hänellä voi kuitenkin olla ongelmia itsenäisyydessä/yksityisyydessä, mitkä voivat tuoda hänelle psyykkistä pahoinvointia, jos hän esimerkiksi kokee ettei kykene olemaan tarpeeksi itsenäinen.
henkilö 1, intialainen
henkilö 2, suomalainen
henkilö 1 haluaisi olla itsenäinen, mutta hänen kollektiivinen kulttuurinsa on vahvasti tätä vastaan ja täten henkilön 1 hyvinvointi kärsii
henkilö 2 pitää elämästään itsenäisenä ja pystyy elämään täysillä ilman huolta siitä mitä kulttuurinsa ajattelee
Kulttuuriset erot voivat vaikuttaa ihmisten sosiaalisiin tukiverkostoihin monin eri tavoin. esimerkiksi joissakin kulttuureissa perheen merkitys voi olla erittäin suuri, kun taas toisissa kulttuureissa ystävien merkitys voi olla tärkeämpi.
Henkilö 1:
on kotoisin Japanista, jossa perheen merkitys on erittäin suuri. Henkilön 1:n sosiaalinen tukiverkosto koostuu pääasiassa perheenjäsenistä, kuten vanhemmista, sisaruksista ja isovanhemmista. Henkilö 1:n hyvinvointi voi olla vahvasti sidoksissa perheeseen ja sen jäsenten hyvinvointiin.
Henkilö 2:
on kotoisin Yhdysvalloista, jossa ystävien merkitys voi olla tärkeämpi kuin perheen merkitys. Henkilö 2:n sosiaalinen tukiverkosto koostuu pääasiassa ystävistä, jotka jakavat samanlaisia kiinnostuksen kohteita ja harrastuksia. Henkilö 2:n hyvinvointi voi olla vahvasti sidoksissa ystävien kanssa vietettyyn aikaan ja yhteisiin kokemuksiin.
Mai = espanjalainen kulttuuri, Timo = suomalainen kulttuuri. Heidän sosiaalinen suhde on hyvänlainen, koska kulttuurit muistuttavat paljon toisiaan. Espanjalaisessa kulttuurissa on tärkeää kommentoida toisen sanomien lauseiden keskelle, kun taas suomalaisessa kulttuurissa kuunnellaan asia loppuun asti. On tärkeää kuunnella sekä vastata, jotta hyvinvointimme olisi paras mahdollinen. Jos toinen ei kuuntele omaa puhetta, puhuja voi turhautua ja sosiaalinen suhde voi pitkän ajan päästä romahtaa.
Martta elää Suomessa suomalaisessa kulttuurissa. Hän täyttää 20-vuotta ja on valmistunut lukiosta. Martta haluaa itsenäistyä ja muuttaa pois lapsuudenkodistaan toiselle paikkakunnalle. Hän puhuu puhelimessa perheensä kanssa ja menee välillä käymään heidän luonaan. Martta tekee itse omat päätökset hänen elämäänsä liittyen.
Aisha asuu Intiassa. Hän 20-vuotias ja asuu vielä vanhempiensa luona. Hän ei ole vielä muuttanut pois, koska intialaisessa kulttuurissa kuuluu muuttaa omilleen vasta kun avioituu. Hän on hyvin läheinen perheensä kanssa ja viettää heidän kanssaan paljon aikaa. Perhe vaikuttaa kaikkiin Aishan tekemiin päätöksiin.
henkilö 1: suomalainen, suomalaisella saattaa olla hyvät läheiset ihmiset ympärillään ja hän saa ammatillista apua mielenterveys ongelmiin tarvittaessa, ystäviä on helppo tehdä jos osaa
henkilö 2: pohjois-korealainen, maa on hyvin rajoitettu sekä ystävien tekeminen on vaikeaa
EN YMMÄRRÄ TÄTÄ TEHTÄVÄÄ
Maija, joka tulee Intiasta. Hän muuttaa asumaan pois kotoa vasta kun on löytänyt kumppanin. Elle taas asuu Ruotsissa, jossa on invidualistinen kulttuuri. Hän muuttakin pois kotoa jo 16v opiskelemaan. Elle itsenäistyy nopeasti sekä raknetaa perheen ulkopuolisia ihmissuhteita itse varhain, osasta niistä muodostuukin hyvinkin pysyviä. Maija taas asuu kotona ja tapaa vähemmän ystäviä koska heidän kulttuurinsa kuuluu auttaa perhetään paljon. Maija avioituu 32 vuotiaana ja asuu sitten miehensä kanssa ja jää kotiäidiksi kun taas Elle saa kumppaninsa kanssa aikanaa lapsia mutta mies on halukas jäämään kotiin lapsen kanssa, ja Elle saa lähteä jo varhain töihin. Ellelle tärkeää onkin työ, ystävät sekä perhe. Maijalle tärkeintä taas on lapset, koti ja sukulaiset.
Intialainen ja suomalainen
intialainen haluisi olla itsenäinen, mutta kulttuuri ei anna periksi, kun taas suomalainen haluaa olla itsenäinen ja se on hyväksyttävää.
Henkilö A on kollektiivisen kulttuurin maasta. Henkilön A ystävät ja lähipiiri ovat yhteistyöhaluisia, ketkä tukevat ja auttavat toisiaan tarpeen tullen, ja auttamista kehotetaan kulttuurin mukaisesti.
Henkilö B on individualistisen kulttuurin maasta. Hänen lähipiirissään on ystävällisiä ihmisiä, ja kyseinen lähipiiri on tiivis. Apua ja tukea ei kysytä niin paljoa, mutta kun kysytään, on lähipiiri valmis auttamaan toinen toistaan
Kulttuurin normit vaihtelevat eri kulttuurien välillä.
Mei Ling (Kiina):
Mei Ling on kiinalainen nainen, joka arvostaa perhekeskeistä kulttuuriaan. Hänellä on vahva tukiverkosto, joka koostuu läheisistä sukulaisista, kuten vanhemmista, sisaruksista, serkuista ja isoäidistä. Mei Lingin hyvinvointi perustuu näiden suhteiden voimakkaaseen yhteenkuuluvuuteen ja tuesta.
Alejandro (Meksiko):
Alejandro on meksikolainen mies, jonka kulttuuri korostaa laajaa yhteisöllisyyttä ja vahvoja sosiaalisia suhteita. Hänellä on suuri ystäväpiiri, joka koostuu perheenjäsenistä sekä pitkäaikaisista ystävistä.
5. Millaisia syitä on reagoida sosiaalisen median postaukseen tykkäämällä tai myönteisesti kommentoiden?
Tykkääminen tai myönteinen kommentointi voi olla tapa ilmaista tuki, myötätunto tai ilo toisen henkilön saavutuksista, ilonaiheista tai tärkeistä tapahtumista. Se voi luoda positiivista sosiaalista vuorovaikutusta ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Konformisuus(esim. haluaa hyväksyntää muilta ja tykkää postauksesta, koska muutkin tykkäävät) tai aiheuttaa yksilössä positiivisia tunteita(eli yksilö pitää postauksesta ja tykkää siitä sen takia)
positiivisia ja kannustavia
Syitä on monenlaisia:
esim. tuttavan postauksesta tyykkäminen vain koska hän on tuttava
sama myös perheen ja ystävien kohdalla
, yksi syy myös se että tykkää siis ihan oikeasti tykkää kuvasta tms mitä toinen henkilö on postannut
yksi syy myös se että kokee vertaistukea tai samaistuu postaukseen
syynä voi olla myös se että haluaa kannustaa tai tuottaa toiselle hyvän mielen
syynä voi myös olla jonkin henkilön fanitus tai esim. ihastus, jonka kuvista tykkää
yksi syy voi olla myös se että haluaa tuntea kuuluvansa joukkoon sekä käyttäytyä niin kuin muutkin
Ikinä kenenkään sosiaaliseen media postaukseen ei saisi kommentoida ilkeästi, jos ei kuvasta tykkää voi sen jättää huomioimatta, jos kuva on ystäväsi vois siitä tykätä sekä jättää mukava kommentti. Poikkeuksia ovat internet trollit sekä kiusaajat, joiden postaukset pitäisi ilmiantaa heti eikä antaa huomiota ollenkaan. Syitä myönteiseen kommenttiin voivat olla että kuva oli itsensä mielestä kiva tai tuntee henkilön jolloin kommentin jättäminen voi tuntua kivalta hänen mielestään
Haluaa osoittaa postaajalle, että hänen postaus on hyvä tai että hän tukee postaajaa, haluaa postaajalle hyvän mielen. Kun hän on postaajan kanssa samaaa mieltä, se luo hänelle yhteenkuuluvuuden tunnetta.
