Alla on kaksi arviota eurooppalaisen siirtomaavallan vaikutuksesta.
a) Miten lainausten näkemykset eurooppalaisten vaikutuksesta eroavat toisistaan? (3 p.)
b) Minkälaisia positiivisia ja negatiivisia seurauksia eurooppalaisten harjoittamalla siirto-
maavallalla on ollut valitsemallasi Euroopan ulkopuolisella alueella? (3 p.)

”Neekerit ovat oppineet tuntemaan uusia viljelyskasveja ja europalaisten työtapoja. Europalaiset
ovat lopettaneet neekerien alituiset keskinäiset sodat ja ryöstöretket, ja heidän vaikutuksestaan
ovat entiset raakalaistavatkin muuttuneet ja parantuneet etenkin niillä seuduilla,
missä lähetyssaarnaajat ovat työskennelleet tahi europalaiset ovat perustaneet kouluja ja muita
sivistyslaitoksia. (…) Tärkeä merkitys on europalaisilla ollut terveydellisten olojen parantamisessa
ja Afrikassa yleisten vaarallisten tautien vastustamistyössä. (...) Europalaisen sivistyksen
vaikutus Neekeri-Afrikaan on vielä pinnallinen ja ilmenee useimmiten vain ulkoisissa
piirteissä etenkin kaupungeissa, joissa on sekaisin neekeriläistä ja europalaista. Europalaisten
tahi kauppamiehinä rikastuneiden neekerien europalaismallisten talojen vieressä on alkuperäisiä
neekerimajoja, joissa voi nähdä koko perheen istumassa yhteisen maissipuurokulhon
ympärillä, ja kaduilla kulkee uusissa europalaispuvuissa komeilevien mustien liikemiesten
rinnalla alastomia metsäläisiä, joista joillakin voi olla europalaistumisen ainoana merkkinä
vanha hattu päässä tahi sateenvarjo kädessä.”
Maantieteilijä Iivari Leiviskä, Maailman kulttuurit ja maantiede (1936)

”Vuosisatojen ajan Eurooppa on pitänyt pysähdyksissä muiden ihmisten edistystä ja orjuuttanut
heitä omiin tarkoituksiinsa ja omaksi kunniakseen, vuosisatoja se on harjoittanut lähes
koko ihmiskunnan tukahduttamista ”hengen seikkailun” nimessä. Katsokaa, miten se tänään
horjuu atomien hajotuksen ja henkisen hajaannuksen välissä. (…) Eurooppa on ottanut maailman
johdon käsiinsä innokkaana, kyynisenä ja väkivaltaisena. (…) Euroopan saavutusten,
eurooppalaisen tekniikan, eurooppalaisen tyylin on lakattava houkuttelemasta meitä ja horjuttamasta
tasapainoamme. (…) Jos me aiomme täyttää kansojemme odotukset, meidän on
etsittävä ratkaisua muualta kuin Euroopasta.”
Ranskan siirtomaassa syntynyt filosofi Frantz Fanon teoksessaan Sorron yöstä (1961, suom. 1970)