Alla on kaksi lainausta, joissa käsitellään eri valtiomuotojen paremmuutta.
Jumalallinen ja inhimillinen sekä luonnollinen ja poliittinen järki todistavat, että kaikissa asioissa
on aina turvauduttava yhteen johtajaan ja että johtajien ja ruhtinaiden monilukuisuus
on turmiollista. Tämän näkee myös niiden monarkkisten valtioiden esimerkistä, jotka ovat kestäneet
pidempään kuin yksikään aristokratia tai demokratia tai kansanvalta. – – Ne ovat myös
olleet rauhallisempia, ja niissä on tapahtunut vähemmän muutoksia ja esiintynyt vähemmän
kansalaisten välisiä erimielisyyksiä. (käännös: YTL)
Humanisti Claude de Seyssel: La grande monarchie de France (n.1515)

Englannin valtakunnan korkein ja kiistattomin valta on parlamentin käsissä. – – Englannin
parlamentilla on hallussaan valta, joka koskee koko valtakuntaa, sekä sen päätä että ruumista.
Tarkoitus nimittäin on, että jokainen englantilainen on siellä läsnä, joko henkilökohtaisesti
tai valtuuttamansa henkilön tai asiamiehen kautta; olkoon hän minkä arvoinen tai minkälainen
ihminen tahansa, aina ruhtinaasta – oli hän sitten kuningas tai kuningatar – Englannin
vähäisimpään ihmiseen. Ja parlamentin yksimielisyyttä pidetään jokaisen ihmisen yksimielisyytenä. (käännös: YTL)
Diplomaatti Thomas Smith: De republica anglorum (1565)

a) Vertaile sitaattien esittämiä perusteita sille, miksi parlamentarismi ja monarkia ovat par-
haimpia hallitusmuotoja. (2 p.)
b) Miten sitaateissa esitetyt näkemykset toteutuivat valistusajan Euroopassa? (4 p.)