Valistus

Itsenäinen tehtävä projektiviikolle 9.-13.5

Laadi PowerPoint -esitys valistuksesta (kpl 10-12).
Käsittele seuraavia asioita:
- Määrittele valistus.
- Ketkä olivat kuuluisimpia valistusfilosofeja ja millaisia yhteiskunnan uudistusvaatimuksia heillä oli?
- USA:n itsenäistyminen:
Miksi USA syntyi v. 1776?
Miten valistusaatteet näkyivät heidän itsenäisyysjulistuksessa?
- Ranskan vallankumous 1789:
Miksi Ranskassa tapahtui vallankumous v. 1789?
Mikä oli vallankumoukseen liittyvä kansalaisoikeuksien julistus?
Miksi Ranskan vallankumous päättyi lopulta ikävästi?
- Mitkä olivat valistusajan tärkeimmät taidesuuntaukset ja millaisia tyylipiirteitä niillä oli?
- Mitä oli valistusajalla suosittu "jalo villi" -ajattelu?

Tuntitehtävä kpl 12: Valistuksen tiede ja taide

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Määrittele..
a) Jalo villi


b) Rokokoo


c) Matkakirjallisuus


d) Uusklassismi


2. Pohdi, miten valistuksen vaikutukset näkyvät yhteiskunnassamme.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Tuntitehtävä kpl 11.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Lue alla otteet Thomas Jeffersonin (1743−1826) laatimasta Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksesta. Mitä valistukselle tyypillisiä ajatuksia löydät siitä?


"Pidämme itsestään selvinä totuuksina, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi; että heidän Luojansa on suonut heille eräitä luovuttamattomia oikeuksia; että näiden joukossa ovat elämä, vapaus ja pyrkimys onneen. Näiden oikeuksien turvaamiseksi ihmisten keskuudessa on perustettu hallituksia, jotka saavat oikeudenmukaisen valtansa hallittujen suostumuksesta, – – kun mikä tahansa hallituksen muoto tulee milloin tahansa turmiolliseksi näille päämäärille, kansalla on oikeus muuttaa sitä tai poistaa se ja perustaa uusi hallitus – –"

2. Ota kantaa väitteeseen: Ranskan vallankumous söi omat lapsensa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Tuntitehtävä kpl 10: Valistus

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Ranskan kuningas on Euroopan mahtavin ruhtinas. Hänellä ei tosin
ole kultakaivoksia niin kuin hänen naapurillaan Espanjan kuninkaalla,
mutta hän on tätä rikkaampi, koska hän käyttää rikkautensa lähteenä
alamaistensa turhamaisuutta, joka on ehtymättömämpi kuin mikään
kaivos. Hänen on nähty ryhtyvän suuriin sotiin tai kestävän niitä omistamatta muita rahansaantikeinoja kuin myytävät arvonimet – Muutoin on tämä kuningas suuri taikuri: hän osaa pitää vallassaan alamaistensa järjenkin ja saa heidät ajattelemaan niin kuin tahtoo.
Montesquieu

Mitä minä puhun ruhtinaasta, ei saa sinua hämmästyttää: täälläpäin
on toinenkin vielä taitavampi taikuri kuin hän, taikuri, joka hallitsee
samalla tavalla hänen sieluaan kuin hän itse hallitsee muiden sielua.
Tätä velhoa nimitetään paaviksi. Väliin hän saa kuninkaan uskomaan,
että kolme on samaa kuin yksi, väliin, ettei leipä, jota syödään, olekaan
leipää, tai ettei viini, jota juodaan, olekaan viiniä, sekä tuhansia muita
samankaltaisia asioita. – – Paavi on kristittyjen päämies. Hän on vanha
epäjumala, jolle suitsutetaan tottumuksesta. – – Hän sanoo olevansa
erään ensimmäisiin kristittyihin kuuluneen miehen, pyhän Pietarin,
perillinen, ja hänen perintönsä onkin varmaan hyvin suuri, koska hänellä on suunnattomia aarteita ja melkoinen maa hallittavanaan.
Montesquieu

Koska ihminen on heikko ja hänellä on taipumus vallantavoitteluun,
on ehkä liian suuri kiusaus, jos samoilla ihmisillä on sekä valta tehdä
lakeja että myös valta niiden toimeenpanoon. – – He voisivat sekä tehdessään että pannessaan toimeen lakeja sovittaa ne omaan yksityiseen
etuunsa, jolloin heidän pyrkimyksensä muodostuisivat muun yhteisön
pyrkimyksistä erillisiksi, mikä on vastoin yhteiskunnan ja hallinnon
tarkoitusta.
Locke

Siellä toimii monia lahkoja ja niiden suuri määrä on etu: jos Englannissa
olisi ollut vain yksi uskonto, olisi jouduttu pelkäämään hirmuvaltaa, jos
niitä olisi ollut kaksi, uskontokunnat olisivat katkaisseet kurkun toisiltaan, nyt englantilaisilla on niitä kolmekymmentä, ja he elävät yhdessä
rauhan ja onnen vallitessa.
Locke

Alla on dokumentteja Montesquieun ja Locken ajatuksista.
1. Listaa niiden perusteella asioita, joita valistusfilosofit
a) kannattivat


b) vastustivat.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Kpl 11-12: USA:n itsenäistyminen, Ranskan vallankumous 1789 ja valistusajan taide

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Yhdysvaltojen itsenäistyminen 1776.
a. Miksi ja miten Yhdysvallat itsenäistyi?


b. Lue otteet Thomas Jeffersonin (1743−1826) laatimasta Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksesta. Mitä valistukselle tyypillisiä ajatuksia löydät siitä?

"Pidämme itsestään selvinä totuuksina, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi; että heidän Luojansa on suonut heille eräitä luovuttamattomia oikeuksia; että näiden joukossa ovat elämä, vapaus ja pyrkimys onneen. Näiden oikeuksien turvaamiseksi ihmisten keskuudessa on perustettu hallituksia, jotka saavat oikeudenmukaisen valtansa hallittujen suostumuksesta, – – kun mikä tahansa hallituksen muoto tulee milloin tahansa turmiolliseksi näille päämäärille, kansalla on oikeus muuttaa sitä tai poistaa se ja perustaa uusi hallitus – –"


2. Ranskan vallankumous 1789.
a. Erittele Ranskan vallankumouksen syyt.


b. Ranskan vallankumouksen yhteydessä esitettiin kansalaisoikeusjulistus. Poimi alla olevista kansalaisoikeusjulistuksen kohdista valistukselle tyypillisiä käsityksiä:

1.Ihmiset syntyvät ja pysyvät vapaina ja tasa-arvoisina.
2.Koko valtiojärjestelmän tarkoitus on vain ihmisten luonnollisten ja luovuttamattomien oikeuksien säilyttäminen. Nämä oikeudet ovat vapaus, omistusoikeus, turvallisuus ja oikeus vastustaa sortoa.
4.Vapaus tarkoittaa lupaa tehdä kaikkea, mikä ei vahingoita toista ihmistä.
6.Laki on kansan tahdon ilmaus. Kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua lain säätämiseen henkilökohtaisesti tai edustajien välityksellä. Lain tulee olla sama kaikille sekä suojellessaan että rangaistaessaan.
7.Ketään ei voida syyttää, pidättää tai pitää vangittuna muutoin kuin lain määräämissä tapauksissa ja laissa määrätyllä tavalla.


c. Ota kantaa väitteeseen: Ranskan vallankumous söi omat lapsensa.


3. Rokokoo
a. 1700-luvulla barokin korvasi taidesuuntauksena rokokoo. Määrittele rokokoon taidesuuntaus.


b. Tutki kirjan kappaleen 12 kuvia rokokoosta. Millaisia rokokoon piirteitä näkyy Jean-Honore Fragonardin maalauksessa tai olohuoneen huonekaluissa ja sisustamisessa?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Kpl 10: Valistus

Valitse alla olevasta palautuskansiosta "Palauta merkintä". Valitse kohta "taulukko" ja laadi kyseisen kaltainen taulukko valistuksesta ja täytä se kappaleen 10 avulla, palauta palautuskansioon.
Toinen vaihtoehto on kopioida taulukko ja liittää se wordiin, jossa sen voi täyttää.

Valistuksen määritelmä ja aikakausi Valistuksen taustalla vaikuttaneet epäkohdat ja vaatimukset Kuuluisia valistusfilosofeja ja heidän ajatuksia Valistuksen leviäminen ja valistuksen sensurointi
Määritelmä:




Ajoitus:
Järki:



Kirkon asema:




Itsevaltius: 
John Locke: 


Paroni de Montesquieu:



Voltaire:



Rousseau:
Valistusajattelun leviäminen:





Sensuuri:

Valistus

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Valistus

”Valistus on ihmisen pääsemistä ulos hänen itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta. Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Itseaiheutettua tämä alaikäisyys on silloin, jos sen syynä ei ole järjen puute, vaan päättämisen ja rohkeuden puute käyttää järkeään ilman toisen johdatusta. Sapere aude! Valistuksen tunnuslause on siis: Käytä rohkeasti omaa järkeäsi!” - Immanuel Kant, 1784.

Ranskan vallankumouksen ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus 26.8.1789


  1. Ihmiset syntyvät ja elävät vapaina ja oikeuksiltaan tasavertaisina. Yhteiskunnalliset erot voivat perustua vain yleiseen etuun.
  2. Kaiken poliittisen yhdistymisen päämäärä on ihmisen luonnollisten ja ikuisten oikeuksien suojeleminen; näitä ovat oikeus vapauteen, omistukseen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja sorron vastustamiseen.
  3. Kaikki oikeus vallan käyttöön perustuu pohjimmaltaan kansaan; kukaan ei voi käyttää valtaa, joka ei ole kansasta lähtöisin.
  4. Vapaus käsittää mahdollisuuden tehdä kaikkea sellaista, mikä ei vahingoita muita ihmisiä. Ihmisen luonnollisilla oikeuksilla ei ole muita rajoja kuin ne, jotka takaavat yhteiskunnan muille jäsenille samojen oikeuksien nautinnan; nämä rajat voidaan määritellä vain lailla.
  5. Lailla ei saa kieltää muita kuin yhteiskunnalle vahingollisia toimintoja. Mitä ei ole lailla kielletty, sitä ei saa estää, eikä ketään saa pakottaa tekemään sellaista, mitä lailla ei ole määrätty.
  6. Laki on yleisen tahdon ilmaus; kaikilla kansalaisilla on oikeus henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä päättää sen säätämisestä; sen täytyy olla sama kaikille, olkoon kysymys sitten suojelusta tai rangaistuksesta. Kaikilla kansalaisilla, ollen tasavertaisia lain edessä, on yhtäläinen pääsy kaikkiin julkisiin arvoihin, paikkoihin ja virkoihin kykyjensä mukaan ja ilman muuta erottelua kuin heidän avujensa ja taipumustensa mukaiset erot.
  7. Ketään ei saa syyttää, pidättää tai pitää vangittuna muuta kuin lain säätämissä tapauksissa ja lain määräämien normien mukaan. Ne, jotka tavoittelevat, välittävät, panevat toimeen tai antavat panna toimeen mielivaltaisia määräyksiä, on tuomittava; mutta kaikkien kansalaisten, joita kutsutaan tai pidätetään, on heti toteltava; vastustamalla he tekevät itsestään syyllisiä rikokseen.
  8. Lailla ei saa säätää kuin ehdottoman ja ilmeisen välttämättömiä rangaistuksia, eikä ketään saa rangaista muuta kuin lain perusteella, lain, joka aiemmin on rikoksesta säädetty, julkaistu ja laillisesti sovellettu.
  9. Jokainen on syytön, kunnes julistetaan syylliseksi; jos henkilö on välttämätöntä pidättää, on lailla ankarasti ehkäistävä kaikki sellainen ankaruus, joka ei ole välttämätöntä henkilön pitämiseksi pidätettynä.
  10. Kenenkään toimintaa ei saa rajoittaa hänen mielipiteittensä, vaikkapa uskonnollistenkin, takia, ellei niiden julki tuominen aiheuta haittaa lailla säädetylle julkiselle järjestykselle.
  11. Vapaa ajatusten ja mielipiteiden vaihto on ihmisten kallisarvoisimpia oikeuksia. Kaikki kansalaiset voivat puhua, kirjoittaa ja julkaista mielipiteitään vapaasti paitsi silloin, kun he syyllistyvät tämän vapauden laissa määriteltyyn väärinkäyttämiseen.
  12. Kansalaisten ja ihmisten oikeuksien turvaamiseksi on järjestysvalta välttämätön. Tämä järjestys on perustettu kaikkien hyödyksi, eikä niiden erityiseksi hyödyksi, joiden haltuun se on uskottu.
  13. Järjestysvallan ylläpitämistä ja hallinnon kuluja varten on yleinen verotus välttämätön. Se täytyy jakaa tasavertaisesti kaikkien kansalaisten kesken suhteessa heidän varoihinsa.
  14. Kansalaisilla on oikeus itse tai edustajansa välityksellä todeta julkisen veron tarve, oikeus vapaasti hyväksyä se, seurata sen käyttöä ja määrätä sen määrä, peruste, perimistapa ja kesto.
  15. Yhteiskunnalla on oikeus vaatia selontekoa kaikilta hallintonsa julkisilta asiamiehiltä.
  16. Sellaisessa yhteiskunnassa, jossa oikeuksien takaamista ei ole varmistettu eikä vallanjakoa ole määrätty, ei ole perustuslakia.
  17. Omistusoikeus on loukkaamaton ja pyhä, eikä sitä saa ottaa keneltäkään pois, ellei laillisesti todettu yleinen tarve sitä aivan ilmeisesti edellytä toimeenpantavaksi oikeudenmukaisilla ehdoilla ja siten, että siitä ennalta maksetaan korvaus.

Liitteet:

ranskan-suuri-vallankumous-1789-1794-3.jpg

1700-luku: valistusajan tiede ja kirjallisuus

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Millainen kirjallisuus oli suosittua 1700-luvulla?


2. Luonnontieteet kehittyivät 1700-luvulla, kasveja ja eläimiä alettiin luokitella. Tämä koski myös ihmisiä ja luotiin kuva roduista. Miten eurooppalaiset suhtautuivat muihin "rotuihin"? Millainen oli kuva esim. afrikkalaisista ja intiaaneista?


3. Määrittele käsite "jalo villi".

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Valitse oikea vaihtoehto.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Mitä seuraavista asioista valistus EI korostanut?
a) uskontoa
b) järkeä
c) vapauksia
d) hyötyä

2. Valistus syntyi
a) 1500-luvun lopulla
b) 1600-luvun alussa
c) 1600-luvun lopulla
d) 1700-luvun lopulla.

3. Mikä seuraavista käsitteistä EI liity valistukseen?
a) yhteiskuntasopimus
b) Encyclopédie
c) maakeskinen maailmankuva
d) jalo villi

4. Kuka seuraavista EI ollut valistusfilosofi?
a) Thomas Hobbes
b) John Locke
c) Montesquieu
d) da Vinci

5. Mitä Voltaire olisi sanonut yksinvaltiaalle?
a) Anna valtasi kansalle!
b) Hallitse yksin, mutta viisaasti!
c) Anna valtasi kirkolle!
d) Anna valtasi minulle!

6. Mikä seuraavista ei ollut keino välittää valistuksen aatetta?
a) sota
b) tietosanakirjat
c) kaunokirjallisuus
d) salonkikutsut

7. Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistus annettiin vuonna
a) 1763
b) 1776
c) 1783
d) 1789.

8. Minkälainen oli USA:n itsenäistymisen ja valistuksen suhde?
a) USA:n itsenäistyminen synnytti osaltaan valistuksen
b) niillä ei huhuista huolimatta ollut suhdetta
c) etäinen
d) valistus vaikutti USA:n syntyyn

9. Ranskassa kolmas sääty tarkoitti
a) talonpoikia
b) porvaristoa
c) aatelistoa ja papistoa
d) talonpoikia ja porvaristoa.

10. Ranskan vallankumous tapahtui
a) 1750-luvulla
b) 1760-luvulla
c) 1780-luvulla
d) 1800-luvun alussa.

11. Mikä näistä EI ollut yksi Ranskan vallankumouksen syy?
a) USA:n itsenäistyminen
b) valistus
c) giljotiini
d) säätyjen erioikeudet

12. Mikä seuraavista ei ollut rokokoon maalaustaiteen tyylipiirre?
a) eroottisuus
b) pastellivärit
c) symmetria
d) keveys

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Helsingin yliopiston päärakennus (1832) ja Senaatintori (uusklassismi)

Carl Ludvig Engelin suunnittelema Senaatintori ja alun perin keisarillinen Aleksanterin yliopisto edustaa uusklassismia. Uusklassismi syntyi 1700-luvun puolivälissä. Se ammensi vaikutteensa antiikin kreikkalais-roomalaisesta temppeliarkkitehtuurista. Vaikutteet näkyvät pylväsriveinä ja puhtaina suoraviivaisina muotoina vastakohtana barokin ja rokokoo rönsyilevyydelle ja koristeellisuudelle. Antiikin innoittajana toimi Pompeijin löytäminen ja arkeologiset kaivaukset v. 1748 lähtien. Ruotsissa ja sitä kautta Suomessa uusklassimi tunnettiin nimellä kustavilaisuus kuningas Kustaa III:n ja Kustaa IV Aadolfin mukaan. (ANP)
Kuvan lähde: Wikipedia

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä