Valistus
Vallankumousten vertailua -- Venäjän ja Ranskan vallankumoukset
Jean-Honore Fragonard, musiikkikilpailu, 1754
Pilakuva
Valistus pilakuva
Alamaisista kansalaisia (Kpl 11 / NIM)
Kpl 11. Alamaisista kansalaisia. Tutki karttaa.
Ranskan vallankumouksen ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus 26.8.1789

- Ihmiset syntyvät ja elävät vapaina ja oikeuksiltaan tasavertaisina. Yhteiskunnalliset erot voivat perustua vain yleiseen etuun.
- Kaiken poliittisen yhdistymisen päämäärä on ihmisen luonnollisten ja ikuisten oikeuksien suojeleminen; näitä ovat oikeus vapauteen, omistukseen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja sorron vastustamiseen.
- Kaikki oikeus vallan käyttöön perustuu pohjimmaltaan kansaan; kukaan ei voi käyttää valtaa, joka ei ole kansasta lähtöisin.
- Vapaus käsittää mahdollisuuden tehdä kaikkea sellaista, mikä ei vahingoita muita ihmisiä. Ihmisen luonnollisilla oikeuksilla ei ole muita rajoja kuin ne, jotka takaavat yhteiskunnan muille jäsenille samojen oikeuksien nautinnan; nämä rajat voidaan määritellä vain lailla.
- Lailla ei saa kieltää muita kuin yhteiskunnalle vahingollisia toimintoja. Mitä ei ole lailla kielletty, sitä ei saa estää, eikä ketään saa pakottaa tekemään sellaista, mitä lailla ei ole määrätty.
- Laki on yleisen tahdon ilmaus; kaikilla kansalaisilla on oikeus henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä päättää sen säätämisestä; sen täytyy olla sama kaikille, olkoon kysymys sitten suojelusta tai rangaistuksesta. Kaikilla kansalaisilla, ollen tasavertaisia lain edessä, on yhtäläinen pääsy kaikkiin julkisiin arvoihin, paikkoihin ja virkoihin kykyjensä mukaan ja ilman muuta erottelua kuin heidän avujensa ja taipumustensa mukaiset erot.
- Ketään ei saa syyttää, pidättää tai pitää vangittuna muuta kuin lain säätämissä tapauksissa ja lain määräämien normien mukaan. Ne, jotka tavoittelevat, välittävät, panevat toimeen tai antavat panna toimeen mielivaltaisia määräyksiä, on tuomittava; mutta kaikkien kansalaisten, joita kutsutaan tai pidätetään, on heti toteltava; vastustamalla he tekevät itsestään syyllisiä rikokseen.
- Lailla ei saa säätää kuin ehdottoman ja ilmeisen välttämättömiä rangaistuksia, eikä ketään saa rangaista muuta kuin lain perusteella, lain, joka aiemmin on rikoksesta säädetty, julkaistu ja laillisesti sovellettu.
- Jokainen on syytön, kunnes julistetaan syylliseksi; jos henkilö on välttämätöntä pidättää, on lailla ankarasti ehkäistävä kaikki sellainen ankaruus, joka ei ole välttämätöntä henkilön pitämiseksi pidätettynä.
- Kenenkään toimintaa ei saa rajoittaa hänen mielipiteittensä, vaikkapa uskonnollistenkin, takia, ellei niiden julki tuominen aiheuta haittaa lailla säädetylle julkiselle järjestykselle.
- Vapaa ajatusten ja mielipiteiden vaihto on ihmisten kallisarvoisimpia oikeuksia. Kaikki kansalaiset voivat puhua, kirjoittaa ja julkaista mielipiteitään vapaasti paitsi silloin, kun he syyllistyvät tämän vapauden laissa määriteltyyn väärinkäyttämiseen.
- Kansalaisten ja ihmisten oikeuksien turvaamiseksi on järjestysvalta välttämätön. Tämä järjestys on perustettu kaikkien hyödyksi, eikä niiden erityiseksi hyödyksi, joiden haltuun se on uskottu.
- Järjestysvallan ylläpitämistä ja hallinnon kuluja varten on yleinen verotus välttämätön. Se täytyy jakaa tasavertaisesti kaikkien kansalaisten kesken suhteessa heidän varoihinsa.
- Kansalaisilla on oikeus itse tai edustajansa välityksellä todeta julkisen veron tarve, oikeus vapaasti hyväksyä se, seurata sen käyttöä ja määrätä sen määrä, peruste, perimistapa ja kesto.
- Yhteiskunnalla on oikeus vaatia selontekoa kaikilta hallintonsa julkisilta asiamiehiltä.
- Sellaisessa yhteiskunnassa, jossa oikeuksien takaamista ei ole varmistettu eikä vallanjakoa ole määrätty, ei ole perustuslakia.
- Omistusoikeus on loukkaamaton ja pyhä, eikä sitä saa ottaa keneltäkään pois, ellei laillisesti todettu yleinen tarve sitä aivan ilmeisesti edellytä toimeenpantavaksi oikeudenmukaisilla ehdoilla ja siten, että siitä ennalta maksetaan korvaus.
Liitteet:
Jean-Honore Fragonard: Musiikkikilpailu (1754)
Kpl 12. Valistusajan taide ja tiede (pakollinen tehtävä)
Kpl 11. Alamaisista kansalaisia (pakollinen tehtävä)
Valitse oikea vaihtoehto.
Tuntitehtävä kpl 12: Valistuksen tiede ja taide
Tehtäviä Kpl 11. Avaa PowerPoint ja vastaa parin kanssa sen kysymyksiin. Palauta alla olevaan palautuskansioon.
Palauta PowerPointin vastauksesi tänne.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Tuntitehtävä kpl 11.
Tuntitehtävä kpl 10: Valistus
Kpl 10: Valistus
Valitse alla olevasta palautuskansiosta "Palauta merkintä". Valitse kohta "taulukko" ja laadi kyseisen kaltainen taulukko valistuksesta ja täytä se kappaleen 10 avulla, palauta palautuskansioon.
Toinen vaihtoehto on kopioida taulukko ja liittää se wordiin, jossa sen voi täyttää.
Toinen vaihtoehto on kopioida taulukko ja liittää se wordiin, jossa sen voi täyttää.
Valistuksen määritelmä ja aikakausi | Valistuksen taustalla vaikuttaneet epäkohdat ja vaatimukset | Kuuluisia valistusfilosofeja ja heidän ajatuksia | Valistuksen leviäminen ja valistuksen sensurointi |
Määritelmä: Ajoitus: |
Järki: Kirkon asema: Itsevaltius: |
John Locke: Paroni de Montesquieu: Voltaire: Rousseau: |
Valistusajattelun leviäminen: Sensuuri: |
Valistus
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Valistus
”Valistus on ihmisen pääsemistä ulos hänen itsensä aiheuttamasta alaikäisyyden tilasta. Alaikäisyys on kyvyttömyyttä käyttää omaa järkeään ilman toisen johdatusta. Itseaiheutettua tämä alaikäisyys on silloin, jos sen syynä ei ole järjen puute, vaan päättämisen ja rohkeuden puute käyttää järkeään ilman toisen johdatusta. Sapere aude! Valistuksen tunnuslause on siis: Käytä rohkeasti omaa järkeäsi!” - Immanuel Kant, 1784.
Yo-koe (kevät 2011)
Pyhän Nikolaoksen kirkko Kotkassa, 1799-1801 (uusklassismi).
Isopuistossa sijaitseva ortodoksikirkko on Kotkan vanhin säilynyt rakennus. Se edustaa venäläistä uusklassismia ja on ajalta jolloin nykyinen Kotka oli venäläinen Ruotsinsalmen linnoituskaupunki. (ANP)
Kuvan lähde: Wikipedia
Kuvan lähde: Wikipedia
Helsingin yliopiston päärakennus (1832) ja Senaatintori (uusklassismi)
Carl Ludvig Engelin suunnittelema Senaatintori ja alun perin keisarillinen Aleksanterin yliopisto edustaa uusklassismia. Uusklassismi syntyi 1700-luvun puolivälissä. Se ammensi vaikutteensa antiikin kreikkalais-roomalaisesta temppeliarkkitehtuurista. Vaikutteet näkyvät pylväsriveinä ja puhtaina suoraviivaisina muotoina vastakohtana barokin ja rokokoo rönsyilevyydelle ja koristeellisuudelle. Antiikin innoittajana toimi Pompeijin löytäminen ja arkeologiset kaivaukset v. 1748 lähtien. Ruotsissa ja sitä kautta Suomessa uusklassimi tunnettiin nimellä kustavilaisuus kuningas Kustaa III:n ja Kustaa IV Aadolfin mukaan. (ANP)
Kuvan lähde: Wikipedia
Kuvan lähde: Wikipedia