Antiikki

Tekstikatkelma demokratiasta.

Ateenan demokratia Demokratia on valtiomuoto, jossa virat jaetaan arvalla, oligarkiassa se puolestaan tapahtuu ominaisuuden omistuksen perusteella ja aristokratiassa taas kasvatuksen perusteella. Kasvatuksella tarkoitan lakien määräämää kasvatusta, sillä aristokratiassa hallitsevat ne, jotka ovat pysyneet lakien rajoissa. Nämä puolestaan välttämättä näyttävät parhaimmalta, mistä tämä nimitys on syntynyt. Monarkia puolestaan on nimensä mukaisesti valtiomuoto, jossa yksi on kaikkien hallitsija. Osa näistä on järjestykseen perustuvan hallinnon vuoksi kuningaskuntia, osa rajoittamattomia tyrannivaltioita.

Ei pidä unohtaa kunkin valtiomuodon päämäärää, sillä valinnat koskevat sitä, mikä edistää päämäärän toteutumista. Demokratian päämääränä on vapaus, oligarkian rikkaus, aristokratian kasvatusta ja lainmukaisuutta edistävät asiat ja tyrannivallan päämäärä on tyrannin edun suojelu.

Koska retoriikka on olemassa päätöksen tekemisen vuoksi (sillä poliittisissa kokouksissa päätetään ja oikeustoimi on päätös), on välttämätöntä, ettei kiinnitetä huomiota vain puheen todistavuuteen ja vakuuttavuuteen. Huomio on kiinnitettävä myös siihen, että puhuja antaa itsestään tietyn kuvan ja saattaa kuulijat tiettyyn tilaan. On näet suuri merkitys erityisesti poliittisissa kokouksissa ja myös oikeusistunnoissa, että puhuja näyttää tietynlaiselta ja että kuulijat ajattelevat hänen suhtautuvan heihin tietyllä tavalla. Merkitystä on myös sillä, että he itsekin ovat tietyssä tilassa. Siitä, että puhuja näyttää tietynlaiselta, on eniten hyötyä poliittisissa kokouksissa, mutta kuulijoiden tilasta on hyötyä oikeudessa. Asiat eivät näet näytä samalta niistä, jotka ovat ystävällisiä ja vihaavat tai jotka ovat suuttuneita ja rauhallisia, vaan kerta kaikkiaan erilaisilta tai tärkeydeltään erilaisilta. Ystävällisesti asennoituvan mielestä henkilö, josta hän tekee päätöstä, joko ei ole tehnyt väärin ollenkaan tai vain vähän, kun taas vihamielisestä asia näyttää olevan päinvastoin. Katkelmia Aristoteleen (384–322 eea.) teoksesta Retoriikka

Tekstikatkelma demokratiasta.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Mitä antiikin demokratian piirteitä löydät dokumenteista?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Kpl 2: Antiikin Kreikan demokratia ja filosofia

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Demokratia syntyi antiikin Kreikassa n. 500-luvulla eKr. Esittele siihen liittyvät instituutiot:
a. Kansankokous


b. 500 neuvosto


c. Kansantuomioistuin


2. Pohdi, mitä yhteisiä ja erottavia piirteitä on antiikin ja meidän aikamme demokratioilla.


3. Filosofia
a. Miten filosofia syntyi antiikin Kreikassa? s. 22


b. Mistä antiikin suurimmat filosofit tunnetaan:
- Sokrates


- Platon


- Aristoteles

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Kpl 1. Antiikin Kreikan uskonto ja taide

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Antiikin Kreikan maailmankuva oli myyttinen eli..
a. käsitys maailmasta ja omasta aikakaudesta pohjautui Mesopotamiaan ja se omaksuttiin sellaisenaan kreikkalaiseen kulttuuriin.
b. käsitys maailmasta oli tieteellinen ja hyvin kehittynyt. Luonnonilmiöt ja ihmisten kohtalot selitettiin järkiperäisesti tutkimustietoon perustuen.
c. käsitys maailmasta ja omasta aikakaudesta perustui uskonnollisiin kertomuksiin. Jumalat vaikuttivat ihmisten elämään, arkeen, luonnon kulkuun ja kohtaloon.

2. Millä perusteella myös olympiakisat ja teatteri olivat uskonnollisia tapahtumia? s. 17-18


3. Antiikin taide: Kuvanveisto kukoisti Kreikassa. Mitkä olivat kreikkalaisen klassisen kuvanveiston tyypilliset piirteet?


4. Antiikin taide: Kreikan arkkitehtuuri on kuuluisa temppeleistään ja niiden pylvästyyleistä. Miten voi tunnistaa..
a. Doorilaisen tyylin


b. Joonialaisen tyylin


c. Korinttilaisen tyylin

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Kpl 3: Antiikin Rooma

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Perustele väite: käytännölliset antiikin roomalaiset keskittyivät rakentamiseen ja viihteeseen.


2. Pohdi, miksi kristinusko muuttui Roomassa kielletystä uskonnosta ainoaksi sallituksi.


3. Valitse oikea vaihtoehto.

1. Myytti Eurooppa-sanan synnystä kuvaa
a) kreikkalaisten mielikuvitusta
b) Välimeren orjakauppaa
c) kulttuurin levittäytymistä idästä länteen
d) Rooman imperiumin laajentumista.

2. Myyttinen maailmankuva tarkoittaa, että maailmankuva perustuu
a) tarinoihin jumalista
b) historiaan
c) tieteeseen
d) taiteisiin.

3. Teatterin syntyyn vaikutti
a) olympialaiset
b) Aristoteles
c) Dionysoksen juhlinta
d) kuningas Oidipuksen määräykset.

4. Mikä näistä ei ole Kreikan klassisen kauden taiteen tunnusmerkki?
a) urheilijapatsaat
b) holvaustekniikka
c) sopusuhtaisuus
d) ruutuasemakaava

5. Demokratian edistymistä Ateenassa auttoi
a) voimakas siirtolaisuus
b) kristinuskon voimistuminen
c) ylimystön vaurastuminen
d) sotilaiden ja soutajien tärkeä merkitys.

6. Mikä seuraavista väitteistä EI pidä paikkaansa?
a) Aristoteles oli Aleksanteri Suuren opettaja.
b) Platon oli Aristoteleen opettaja.
c) Sokrates oli Platonin opettaja.
d) Pythagoras oli Sokrateen opettaja.

7. Mitä seuraavista roomalaiset eivät Kreikasta omaksuneet?
a) jumalat
b) arkkitehtuuri
c) urheilukisat
d) kuvanveisto

8. Roomalaiset kehittivät
a) holvaustekniikan ja betonin
b) tiilen ja asbestin
c) joonialaisen ja korinttilaisen pylvään
d) vesijohdon ja marmorin.

9. Kristinuskosta tuli valtionuskonto Roomassa
a) 100-luvun lopussa
b) 200-luvun lopussa
c) 300-luvun lopussa
d) 400-luvun lopussa.

10. Rooman valtakunta jakautui vuonna
a) 213 jaa.
b) 395 jaa.
c) 460 jaa.
d) 1045 jaa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Antiikin Rooma

  • Etruskit, Italian alkuperäiskansa 
  • Avioliitto, perhe ja naisen asema 
  • Roomalainen oikeus
  • Roomalaisten mytologia/uskonto 
  • Kristinuskon synty 
  • Rooman jakaantuminen 395 ja Bysantti 
  • Roomalaiset keksinnöt: akvedukti, viemäriverkosto, tiet
  • Roomalainen päätöksenteko tasavallan aikana: senaatti ja kansankokous 
  • Rooman keisarit 
  • Roomalainen sivistys: Cicero, Vergilius, Tacitus 
  • Rooman legioonat 
  • Roomalainen arkkitehtuuri: Forum Romanun, Pantheon-temppeli, Colosseum (amfiteatteri) 
  • Roomalaisten vapaa-aika: Circus maximus, Gladiaattoritaistelut 
  • Pompeijin kaupunki 

Parthenonin temppeli 447-432 eKr.

Kreikkalais-roomalaiset temppelit tehtiin jumalien kunniaksi. Ne olivat suorakaiteen muotoisia ja pylväiden ympäröimiä (doorilainen, joonialainen ja korinttilainen tyyli). Tunnuspiirteinä myös päätykolmiot, palkisto ja portaat. Temppelin sisällä oli kaksiosainen cella eli pyhä huone. Parthenon oli pyhitetty Athene-jumalalle. Temppeli sijaitsi usein kaupungin korkeimmassa kohdassa, Akropoliksella. (ANP)
Kuva: utexas.edu

Hellenismi Aleksanteri Suuren jälkeen


Hellenistinen kulttuuri jakaantui Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen 300-200-luvuilla ennen ajanlaskun alkua makedonialaisten sotapäälliköiden hallitsemiin kuningaskuntiin. Hellenismi oli kaupunkikulttuuria yläluokan hoveissa n. 323-30 eKr., jolloin läntiset että itämaiset alueet saivat vaikutteita toisistaan. Kreikkalainen taide sai vaikutteita idästä ja hellenistisen kauden veistoksissa näkyi tunteikkuus, dramaattisuus ja liike. Myös filosofiaan muodostui uusia koulukuntia (epikurolaisuus, stolalaisuus, skeptisismi) ja luonnontieteissä tapahtui kehitystä (mm. syrakusalainen Arkhimedes keksi nostetta koskevan lainalaisuuden eli Akrhimedeen lain, Aleksandriassa elänyt Ptolemaios loi maakeskeisen tähtitieteen mallin ja aleksandrialainen Eukleides kokosi geometrian tietämyksen teokseen Alkeet). (ANP)

Yo-koekysymys, kevät 2014.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Pohdi uskonnon merkitystä antiikin Kreikassa ja Roomassa.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Yo-koekysymys, syksy 2011.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Vertaile antiikin kreikkalaisen ja roomalaisen kulttuurin ihmisihanteita.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Antiikin Kreikka

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

1. Mistä tulee nimi Euroopan maanosalle? s. 12


2. Antiikin Kreikkaa pidetään länsimaisen kulttuurin kehtona, mutta millä perusteella Kreikan kulttuuri oli velkaa vielä vanhemmalle Mesopotamian kulttuurille? s. 12


3. Antiikin Kreikan maailmankuva oli myyttinen eli.. s. 13




4. Mitä kirjassa kerrotaan kreikkalaisten jumalista/uskonnosta ja miten jumalia yritettiin pitää tyytyväisenä? s. 13-14


5. Millä perusteella myös olympiakisat ja teatteri olivat uskonnollisia tapahtumia? s. 17-18


6. Määrittele..
a. Oraakkeli s. 14


b. Tragedia s. 18


c. Komedia s. 18


d. Dionysia-juhla s. 18


7. Antiikin taide: Antiikin Kreikassa kuuluisa oli ns. temppeliarkkitehtuuri. Millaisia olivat temppeileiden tyypilliset piirteet? s. 18-20


8. Antiikin taide: Myös kuvanveisto kukoisti Kreikassa. Mitkä olivat kreikkalaisen kuvanveiston tyypilliset piirteet ja mihin kolmeen kauteen kuvanveisto voidaan jakaa?


9. Kreikan arkkitehtuuri on kuuluisa pylvästyyleistään. Miten voi tunnistaa.. s. 21
a. Doorilaisen tyylin

b. Joonialaisen tyylin

c. Korinttilaisen tyylin


10. Pohdi seuraavaa väitettä: "Uskonnon merkitys antiikin Kreikan kulttuuriin ja taiteeseen oli keskeinen."

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä