Ateenan demokratia Demokratia on valtiomuoto, jossa virat jaetaan arvalla, oligarkiassa se puolestaan tapahtuu ominaisuuden omistuksen perusteella ja aristokratiassa taas kasvatuksen perusteella. Kasvatuksella tarkoitan lakien määräämää kasvatusta, sillä aristokratiassa hallitsevat ne, jotka ovat pysyneet lakien rajoissa. Nämä puolestaan välttämättä näyttävät parhaimmalta, mistä tämä nimitys on syntynyt. Monarkia puolestaan on nimensä mukaisesti valtiomuoto, jossa yksi on kaikkien hallitsija. Osa näistä on järjestykseen perustuvan hallinnon vuoksi kuningaskuntia, osa rajoittamattomia tyrannivaltioita.

Ei pidä unohtaa kunkin valtiomuodon päämäärää, sillä valinnat koskevat sitä, mikä edistää päämäärän toteutumista. Demokratian päämääränä on vapaus, oligarkian rikkaus, aristokratian kasvatusta ja lainmukaisuutta edistävät asiat ja tyrannivallan päämäärä on tyrannin edun suojelu.

Koska retoriikka on olemassa päätöksen tekemisen vuoksi (sillä poliittisissa kokouksissa päätetään ja oikeustoimi on päätös), on välttämätöntä, ettei kiinnitetä huomiota vain puheen todistavuuteen ja vakuuttavuuteen. Huomio on kiinnitettävä myös siihen, että puhuja antaa itsestään tietyn kuvan ja saattaa kuulijat tiettyyn tilaan. On näet suuri merkitys erityisesti poliittisissa kokouksissa ja myös oikeusistunnoissa, että puhuja näyttää tietynlaiselta ja että kuulijat ajattelevat hänen suhtautuvan heihin tietyllä tavalla. Merkitystä on myös sillä, että he itsekin ovat tietyssä tilassa. Siitä, että puhuja näyttää tietynlaiselta, on eniten hyötyä poliittisissa kokouksissa, mutta kuulijoiden tilasta on hyötyä oikeudessa. Asiat eivät näet näytä samalta niistä, jotka ovat ystävällisiä ja vihaavat tai jotka ovat suuttuneita ja rauhallisia, vaan kerta kaikkiaan erilaisilta tai tärkeydeltään erilaisilta. Ystävällisesti asennoituvan mielestä henkilö, josta hän tekee päätöstä, joko ei ole tehnyt väärin ollenkaan tai vain vähän, kun taas vihamielisestä asia näyttää olevan päinvastoin. Katkelmia Aristoteleen (384–322 eea.) teoksesta Retoriikka