9. luokka
Kirjalista 9-luokkalaisille
9-luokkalaiset tekevät äidinkielessä ”lopputyön” suomalaisesta kirjailijasta. Liitteenä on Kotkan kaupunginkirjaston henkilökunnan ehdotuksia ysiluokkalaisten lukulistalle suomalaisista aikuisten romaaneista sekä romaanikirjailijoista.
Tarkemmat kuvaukset tarinoista sekä saatavuuden kirjastosta voit tarkistaa kyyti.finna.fi-verkkokirjastosta etsimällä kirjan nimellä. Samalla selviää myös, onko kirjaa saatavana kirjastossasi e-kirjana, e-äänikirjana tai tavallisena äänikirjana.
Osa kirjoista löytyy myös Celia-äänikirjoina. Celian äänikirjojen kuuntelemiseen tarvitset Celia-tunnukset, jotka voit saada joko koulusta tai kirjastosta. Celia-tunnukset voit saada, jos sinulla on lukivaikeus tai jokin muu lukemiseen liittyvä pulma.
Tarkemmat kuvaukset tarinoista sekä saatavuuden kirjastosta voit tarkistaa kyyti.finna.fi-verkkokirjastosta etsimällä kirjan nimellä. Samalla selviää myös, onko kirjaa saatavana kirjastossasi e-kirjana, e-äänikirjana tai tavallisena äänikirjana.
Osa kirjoista löytyy myös Celia-äänikirjoina. Celian äänikirjojen kuuntelemiseen tarvitset Celia-tunnukset, jotka voit saada joko koulusta tai kirjastosta. Celia-tunnukset voit saada, jos sinulla on lukivaikeus tai jokin muu lukemiseen liittyvä pulma.
Liitteet:
Lisää kirjaston palveluja
Yhdeksännellä luokalla tarjolla on kattava paketti tiedonhankinnasta ja tiedonlähteiden arvioinnista. Kirjaston työntekijä voi tulla pitämään tunnin aiheesta luokkaan tai asian voi opettaa itsenäisesti.
Yhteiskuntaopin tai äidinkielen tunnille sopii tehtäväksi Mediakriittisyys-tehtäväpaketti, jossa käsitellään mediaa ja sen ilmiöitä eri näkökulmista.
Lisäksi tarjolla on lyhyet harjoitukset: tilastojen hyödyntämistä matematiikan tunnilla ja englanninkielisiä lähteitä.
Yhteiskuntaopin tai äidinkielen tunnille sopii tehtäväksi Mediakriittisyys-tehtäväpaketti, jossa käsitellään mediaa ja sen ilmiöitä eri näkökulmista.
Lisäksi tarjolla on lyhyet harjoitukset: tilastojen hyödyntämistä matematiikan tunnilla ja englanninkielisiä lähteitä.
Valeuutiset ja deepfake
1. Valeuutiset. Tämä tehtävä sopisi esim. biologian tunnille.
A) Katso alla oleva video ja vastaa sen jälkeen kysymyksiin:
B) Yksi eniten valeuutisia ja misinformaatiota sisältävä aihealue somessa ja yleensäkin netissä on terveystieto ja lääketieteellinen tieto.
B) Valitse joku henkilö. Mitä sinä laittaisit tämän henkilön sanomaan videolla, jos tekisit deepfake-videon? Yleensä deepfake-videoilla yritetään tehdä pientä kiusaa tai suurempaa haittaa, joka kohdistuu esim. videon henkilöön tai laajemmin esim. valtioon. Yritä tällä kertaa olla positiivinen ja laita valitsemasi henkilön suuhun sanoja, joilla on positiivinen merkitys henkilöön itseensä tai vaikka koko maapalloon.
A) Katso alla oleva video ja vastaa sen jälkeen kysymyksiin:
- Oliko videolla esitetyt valeuutiset helppo tunnistaa?
- Mitä tekee luotettava media, jos se on julkaissut vahingossa uutisen, joka ei ole totta?
B) Yksi eniten valeuutisia ja misinformaatiota sisältävä aihealue somessa ja yleensäkin netissä on terveystieto ja lääketieteellinen tieto.
Lääketieteen professori piti kirjaa netin terveysväittämistä – järjetöntä huuhaata tulvi ruudulle kymmenittäin jo parissa päivässä. Lue alla olevasta uutisesta kymmenen professorin somesta bongaamaan väitettä, jotka eivät ole tosia. Olisitko itse mennyt lankaan?
https://yle.fi/uutiset/3-11744413
2. Deepfake.
A) Katso Yle Mixin video.
Linkki videoon:
B) Valitse joku henkilö. Mitä sinä laittaisit tämän henkilön sanomaan videolla, jos tekisit deepfake-videon? Yleensä deepfake-videoilla yritetään tehdä pientä kiusaa tai suurempaa haittaa, joka kohdistuu esim. videon henkilöön tai laajemmin esim. valtioon. Yritä tällä kertaa olla positiivinen ja laita valitsemasi henkilön suuhun sanoja, joilla on positiivinen merkitys henkilöön itseensä tai vaikka koko maapalloon.
Tiedonhankintaa
Tämä Powerpoint-esitys on koottu erityisesti laajemman työn (äidinkielen päättötyön tms.) tiedonhankinnan tukimateriaaliksi. Mutta toki se on sovellettavissa muihinkin vastaaviin tehtäviin tai yleiseksi esitykseksi siitä, kuinka tiedonhankinta tehdään.
Lisäksi tarjolla on moniste, jossa neuvotaan tiedonhankinnan raportin kirjoittaminen, jos sellainen oppilailla teetetään.
Lisäksi tarjolla on moniste, jossa neuvotaan tiedonhankinnan raportin kirjoittaminen, jos sellainen oppilailla teetetään.
Liitteet:
Mediakriittisyys
Mediakriittisyys-tehtäväpaketissa on seitsemän tehtävää. Kuusi niistä sopivat hyvin rastiradaksi ja seitsemäs joko edellisten jatkoksi tai vaikka kotitehtäväksi.
Seitsemännen tehtävän materiaalit löytyvät Sanomalehtien liiton ja Nuorten ääni -toimituksen tekemästä Pidä silmät auki: jutuntekijän oppaasta.
Tulosta vastauslomake jokaiselle oppilaalle ja päätä miten laitat tehtävät esille. Ota huomioon, että joissakin tehtävissä tarvitaan laitteita.
Seitsemännen tehtävän materiaalit löytyvät Sanomalehtien liiton ja Nuorten ääni -toimituksen tekemästä Pidä silmät auki: jutuntekijän oppaasta.
Tulosta vastauslomake jokaiselle oppilaalle ja päätä miten laitat tehtävät esille. Ota huomioon, että joissakin tehtävissä tarvitaan laitteita.
Liitteet:
Vieraskielistä tiedonhakua - päivän pääuutinen
Tähän tehtävään vaaditaan tietokoneet tai mobiililaitteet. Tehtävässä oppilaat valitsevat jonkin maailman valtioista, tutustuvat valtiota koskevaan tietoon CIA:n World Factbookissa ja etsivät sitten valtion päivän pääuutisen. Uutisia on hyvä etsiä esimerkiksi Google Newsistä tai PressReaderistä (joka vaatii kirjaston ulkopuolella kirjastokortin ja tunnusluvun).
Jos oppilaat käyttävät Google Newsiä, heidän kannattaa valita valtio, jossa käytetään englantia. Google News ei myöskään tarjoa sisältöjä kaikille valtioille (esimerkiksi Suomelle ei ole omaa Google News -feediä).
Jos aikaa on, aivan aluksi oppilaat voivat selvittää Suomen päivän pääuutiset ja lopuksi tutkia, mitä kotimaiset mediat kertovat heidän löytämästään uutisesta.
Jos oppilaat käyttävät Google Newsiä, heidän kannattaa valita valtio, jossa käytetään englantia. Google News ei myöskään tarjoa sisältöjä kaikille valtioille (esimerkiksi Suomelle ei ole omaa Google News -feediä).
Jos aikaa on, aivan aluksi oppilaat voivat selvittää Suomen päivän pääuutiset ja lopuksi tutkia, mitä kotimaiset mediat kertovat heidän löytämästään uutisesta.
Liitteet:
Kirjaston tilastoja - arvioi ja selvitä
Tämä harjoitus sopii etenkin matematiikan tunnille. Tehtävässä tutustutaan kirjastojen tilastopalveluun.
Ensimmäisessä osassa arvioidaan mm. kirjaston vuoden kävijämäärää. Kysymyksiä on neljä ja ne voi hyvin toteuttaa myös niin, että yksi ryhmä vastaa aina vain yhteen kysymykseen. Kävijämäärän arviointi onnistuu esimerkiksi laskemalla jonkin aikaa kirjaston kävijöitä ja kertomalla tuloksia (aukiolotuntien määrä on kerrottu tehtävässä). DVD ja Blu-ray -levyistä voidaan ottaa pienempi otanta ja miettiä sitten, millä määrällä se pitäisi kertoa. Tapahtumien määrää voi arvioida jaossa olevan tapahtumakalenterin perusteella. Työntekijöiden määrää oppilaat voivat arvioida esimerkiksi jonkinlaisen otoksen perusteella tai päättelemällä.
Kun lukuja on arvioitu, ne tarkistetaan tilastot.kirjastot.fi -sivustolta. Sitten tilastojen parissa jatketaan vertailemalla Kotkan lukuja vapaavalintaiseen muuhun kuntaan tai kaupunkiin. Ensin verrataan pelkkiä lukuja ja sitten tunnuslukuja, joissa esimerkiksi lainamäärät on jaettu asukasmäärällä.
Yksi tavoite tällä tehtävällä on saada oppilaat ajattelemaan, miten tilastotietoa tulkitaan ja miten sitä verrataan. Eli miten tilastotiedoista saadaan vertailukelpoisia toistensa kanssa, kun esimerkiksi kuntien asukasluvut ovat eri.
Ensimmäisessä osassa arvioidaan mm. kirjaston vuoden kävijämäärää. Kysymyksiä on neljä ja ne voi hyvin toteuttaa myös niin, että yksi ryhmä vastaa aina vain yhteen kysymykseen. Kävijämäärän arviointi onnistuu esimerkiksi laskemalla jonkin aikaa kirjaston kävijöitä ja kertomalla tuloksia (aukiolotuntien määrä on kerrottu tehtävässä). DVD ja Blu-ray -levyistä voidaan ottaa pienempi otanta ja miettiä sitten, millä määrällä se pitäisi kertoa. Tapahtumien määrää voi arvioida jaossa olevan tapahtumakalenterin perusteella. Työntekijöiden määrää oppilaat voivat arvioida esimerkiksi jonkinlaisen otoksen perusteella tai päättelemällä.
Kun lukuja on arvioitu, ne tarkistetaan tilastot.kirjastot.fi -sivustolta. Sitten tilastojen parissa jatketaan vertailemalla Kotkan lukuja vapaavalintaiseen muuhun kuntaan tai kaupunkiin. Ensin verrataan pelkkiä lukuja ja sitten tunnuslukuja, joissa esimerkiksi lainamäärät on jaettu asukasmäärällä.
Yksi tavoite tällä tehtävällä on saada oppilaat ajattelemaan, miten tilastotietoa tulkitaan ja miten sitä verrataan. Eli miten tilastotiedoista saadaan vertailukelpoisia toistensa kanssa, kun esimerkiksi kuntien asukasluvut ovat eri.
