Lukio

Kirjaston palvelut lukiolaisille

Lukiolaiset voivat omatoimisesti tai opettajan johdolla suorittaa alla olevan tiedonhaun verkkokurssin. Opettaja voi myös tilata kirjastonhoitajan koululle kertomaan aiheen rajauksesta ja tiedonhausta sekä tarvittaessa tekijänoikeuksista, kesto 1-2 oppituntia. Kirjastonhoitajan saa tilattua mm. sähköpostilla kirjasto@kotka.fi tai mediakasvatuksen yhteydenottopyyntö -lomakkeella.

Lukuinnostusta lukioon

Terveisiä kirjastolta!

Liitteenä kirjavinkkejä lukiolaisille. Löydät kaikki listan kirjat alla olevista linkeistä, missä voit lukea niiden kuvauksia tai jopa varata kirjan. Jaathan linkkiä opiskelijoille, jos heitä kiinnostaa jokin listan kirjoista.

Kriisi-kirjoja: https://kyyti.finna.fi/List/882088

Vieraat kulttuuri tutuksi: https://kyyti.finna.fi/List/882100

Lukuneuvoja vinkkaa myös lukiolaisille (sekä heidän opettajilleen) hyviä kirjoja luettavaksi ihan huvikseen tai opiskeluihin liittyen. Lukuneuvojan lukuvinkit ovat lähinnä kaunokirjallisuutta, mutta neuvojan suosittelemassa listassa voi olla myös luettavia tietokirjoja. Lukuneuvojaan saat yhteyden täyttämällä Lukuneuvoja-lomakkeen.

Tiedonhaun perusteet

Tervetuloa tiedonhankinnan verkkokurssille! Tähän olemme keränneet kirjastonhoitajien parhaat vinkit tiedonhankintaan, jotta seuraavan esitelmän kohdatessasi olisit valmistautunut.

Sisältö: 
  • Perusasiat
  • Google ja Wikipedia
  • Tietokannat ja asiasanat
  • Lähteiden merkitseminen
  • Tekijänoikeudet
  • Viisi vinkkiä

Perusjutut

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Aloitetaan käymällä läpi pari perusjuttua. Tiedonhauksi voidaan kutsua hyvin monenlaista toimintaa - kirjastosta kirjojen etsiminen tai googlaaminen ovat vain yleisimmin käytettyjä esimerkkejä. Tiedonhakua on esimerkiksi myös se, kun kysyt kaverilta mitä tuli läksyksi tai kun katsot päivän sään televisiosta.

Arkielämässä tarvittavan tiedon haku eroaa tavoiltaan jonkin verran koulutehtävien tiedonhausta. Koulutehtäviä varten tarvitsee perehtyä yhteen aiheeseen laajemmin - arjessa riittää yleensä vastaus yhteen tiettyyn kysymykseen. Esimerkiksi siman valmistusta voi lähestyä arkiselta tai tutkielman kannalta. Arkiseen ongelmaan "Miten valmistan simaa?" riittää reseptin googlaus. Jos simanvalmistus on koulututkielman aiheena, täytyy selvittää tarkemmin, miten mikäkin ainesosa vaikuttaa, miksi olosuhteiden on oltava sellaiset kuin ovat ja lisäksi simanvalmistuksen historiaa ja perinteitä.

Mieti mihin kysymyksiin olet hakenut tietoa eilen tai viimeisen viikon sisällä. Lajittele kysymykset sen mukaan, ovatko ne olleet arkisia tiedonhakuja, joissa etsitään vastaus yhteen kysymykseen vai laajempaa aihetta käsitteleviä kysymyksiä.


Tällä verkkokurssilla keskitymme tiettyä aihetta käsittelevän tiedon hakemiseen, mutta osaamisesta on varmasti hyötyä myös arjessa.

Lähteet
Tiedonhaulla yritetään löytää lähteitä. Mutta mikä sitten on lähde?
  • kirja
  • lehdet, artikkelit, tieteelliset artikkelit
  • muut kirjoitukset, mielipidekirjoitukset (muista, että fakta on fakta ja mielipide on mielipide)
  • tilastot
  • lait, asetukset
  • asiantuntijat
  • tv- ja radio-ohjelmat
  • kuvateokset, musiikki

Lähteiden arviointi
Lähteiden löytäminen ei valitettavasti riitä. Jotta tutkielmasta tai esitelmästä tulisi hyvä ja sen tarjoamiin tietoihin voisi luottaa, täytyy työn lähteiden olla luotettavia. Siksi lähteet pitää arvioida.
Millainen lähde on hyvä? Valitse alla olevista kriteereistä neljä tärkeintä (saat hakea apua, jos haluat).






Kun olet tallentanut tehtävän, tarkista tämän kysymyksen pistemääräsi. Jos sait 6 pistettä, valitsit oikeat neljä. Ne kohdat, joista sait nolla pistettä, vastasit väärin - jos jätit kohdan tyhjäksi ja sait nolla pistettä, se olisi pitänyt valita ja kuuluu siis neljän tärkeimmän kriteerin joukkoon.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Google ja Wikipedia

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Kaikkihan osaavat googlata? Ja helppoahan se onkin, kirjoittaa hakusanoja selaimen osoiteriville tai Googlen hakulaatikkoon. Googlesta löytyy paljon muitakin ominaisuuksia, joihin kannattaa tutustua.

Katso aluksi tämä How Search Works -video, jossa selitetään miten Google hakukoneena toimii. (Huomioi, että videoon on saatavilla suomenkielinen tekstitys.)

Googlen hakutuloksia voi rajata jo etukäteen käyttämällä erilaisia hakuoperaattoreita. Näistä kolme käytännöllisintä ovat:
  • -, jonka jälkeen tulevan sanan Google jättää pois hakutuloksista, esimerkiksi pingviini -jäätelö
  • ", lainausmerkkien välissä olevia sanoja Google hakee fraasina, eli juuri siinä muodossa kuin ne ovat, esimerkiksi "Sauli Niinistö"
  • site:, joka hakee hakutulokset tietyltä sivulta, esimerkiksi kotka kirjasto site:yle.fi

Muista myös, että hakutulosten Työkalut-painikkeesta pääset rajaamaan hakutuloksia esimerkiksi julkaisuajankohdan perusteella.

Asetuksista taas pääset käsiksi Tarkennettuun hakuun. Tarkennetussa haussa voit esimerkiksi rajata haun vain johonkin tiettyyn tiedostomuotoon (esim. pdf-muotoon rajaamalla löytää paljon raportteja). Tarkennetussa haussa voi lisäksi rajata käyttöoikeuksien mukaan, eli jos tarvitset vaikkapa CC-lisensoituja kuvia, voit rajata haun jo valmiiksi sopivalla käyttöoikeudella.

Muista Googlen kanssa myös se, että vaikka Google löytää paljon, se ei löydä kaikkea. Syvä web eli deep web jää hakukoneiden ulkopuolelle. Tällaisia sivuja ovat esimerkiksi tietokannat, kirjautumista vaativat sivut, sivut joille ei ole linkkejä ja sivut joiden tekijä on kieltänyt hakukoneiden tiedonkeruun.

Entäs Wikipedia?
Sanomme sanasen Wikipediasta, koska se on usein Googlen hakutulosten kärkipäässä. Wikipedia käytettäessä on hyvä tietää sen toimintaperiaate: Wikipedia on vapaasti muokattavissa oleva tietosanakirja. Vapaus on sekä Wikipedian vahvuus että sen heikkous: kuka tahansa voi muokata mitä tahansa artikkelia. Voi siis olla, että artikkelin on kirjoittanut juuri sen alan asiantuntija. Tai sen on voinut kirjoittaa ärsyttävin naapurisi. Voi myös olla, että artikkeli on kirjoitettu vuosia sitten, eikä sitä ole päivitetty sen jälkeen lainkaan. Tai voi olla, että artikkeli on päivitetty eilen ja siinä on siteerattu alansa ajankohtaisimpia tutkimuksia.

Treenaa:
Aiheena on työhyvinvointi. Etsi jokin aiheesta kertova sivu/sivusto verkosta (esim. viraston/laitoksen sivut):

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Tietokannat

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Tietokantoja on monia erilaisia ja eri aihepiirejä käsitteleviä. Tietokantojen idea on, että tieto niissä on indeksoitu ja luetteloitu, eli jokainen tietokantaan syötetty tieto (esimerkiksi kirjastojärjestelmän tiedot kirjoista) on kirjattu muistiin samalla tavalla, jotta tiedot ovat helposti haettavissa ja verrattavissa. Tietokannat jaotellaan kahteen luokkaan sen mukaan, sisältävätkö ne tiedon tai tekstin itsessään vai eivät. Kokotekstitietokantoihin tieto ja tekstit on sijoitettu tietokantaan (esimerkiksi Finlex, josta löytyvät Suomen lait ja asetukset), viitetietokannoissa taas on tallennettu vain varsinaisen tekstin/asian kuvailutietoja (esimerkiksi kirjaston verkkokirjasto).

Suositeltavia tietokantoja:
  • Kyyti, eli Kymenlaakson yleisten kirjastojen tietokanta
  • Finna, johon on koottu Suomen arkistojen, museoiden ja kirjastojen aineistoa
  • Arto, johon on koottu lehtiartikkeleja
  • Tilastokeskuksen tilastot
  • Finlex, josta löytyvät Suomen lakien lisäksi myös mm. asetuksia ja lakiesityksiä
  • Kysy kirjastonhoitajalta, jossa vastausten lukemisen lisäksi voit esittää omia kysymyksiä
  • Muista myös muut verkosivut: laitosten, virastojen, oppilaitosten, järjestöjen jne. sivut!


Opinnäytteitä ja väitöskirjoja netissä:
  • Doria, jossa on usean organisaation tuottamaa sisältöä
  • Theseus, jossa on ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
  • Lisäksi yliopistojen omilta sivuilta pääsee käsiksi ko. yliopistojen opinnäytteisiin


Katkaisumerkki


Tietokannoissa ei ole käytössä samanlainen haku kuin Googlessa. Google ymmärtää sanojen erilaisia taivutusmuotoja ja hakee niitä. Tietokannoissa taivutus tulee ottaa huomioon joko katkaisemalla sanoja tai käyttämällä katkaisumerkkiä. Katkaisumerkkinä toimii usein ∗ tai ?

Katkaise sana kohdasta, josta se alkaa taipua:
prosessi?
-> prosessikirjoittaminen
-> prosessijohtaminen
-> prosessinohjaus

Älä katkaise liikaa!
lam?
-> lampaat
-> lammas
-> lammet
-> lampuodit

Asiasanat


Asiasanoja käytetään kuvailemaan sisältöä. Asiasanat on sovittu ennalta, jotta samasta asiasta käytetään aina samaa sanaa. Kirjastoissa käytetään Yleistä suomalaista asiasanastoa (YSAa), johon pääset tutustumaan Finto-palvelussa.

Asiasanoja voidaan myös yhdistellä, jotta voidaan tarkentaa tietoa siitä, mitä kuvataan. Lisäksi voidaan käyttää paikannimiä ja ajankohtia, esimerkiksi noitavainot - Suomi.

Millä asiasanalla etsisit tietoa pipoista tai piponteko-ohjeita?

Mitkä seuraavista ovat käsineitä tarkoittavia asiasanoja?



Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Lähteiden merkitseminen

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Hyvin kirjoitetussa tieteellisessä tekstissä (siis esimerkiksi tutkielmassa) lähteet merkitään kahteen paikkaan. Sekä tekstin sekaan että loppuun lähdeluetteloon. Lähdeluettelo ja tekstiviitteet tehdään niin, että lukijan on helppo yhdistää tekstissä oleva viite lähdeluettelosta löytyvään lähteeseen.

Siispä kun tekstin seassa käytetään tekijän nimeä, lähdeluettelossakin tekijän nimi on ensimmäisenä.

Lähdeviitteet tekstissä


Kirjavinkkaus on lukemaaninnostamismenetelmä, jossa kirjavinkkari kertoo vinkattaville kirjoista (Mäkelä 1998). Kirjoja voidaan vinkata kirjastossa tai koululla – Mäkelän mukaan kirjat olisi hyvä viedä ulos kirjastosta sinne, missä ihmiset liikkuvat. Kirjavinkkauksen tarkoituksena on avata kirjojen sisältöä ja kertoa kirjoista sen verran, että kuulijan mielenkiinto herää ja hän haluaa lukea kirjan itse. Kirjavinkkauksen ei tarvitse olla oma erillinen tilanteensa. Muutaman kirjan voi vinkata vaikkapa kirjastonkäytönopetustunnin päätteeksi. Kirjavinkkaus on näin ollen luonteva osa koulun ja kirjaston yhteistyötä.?

Kun kirjoittamasi tiedot ovat peräisin jostakin lähteestä, se pitää tuoda esille. Kirjoittajan nimen (ja teoksen julkaisuvuoden) voi laittaa sulkeissa lauseen tai kappaleen jälkeen tai tekstissä voidaan viitata suoraan siihen, jonka tietoja lainataan.
Liisa Hopian (2014) pro gradu -työssä selvitettiin opettajien näkökulmaa koulun ja kirjaston yhteistyöhön. Tutkimuksessa haastateltiin kahtatoista tamperelaista ylä-koulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaa. Hopian haastattelemat opettajat suhtautuivat kirjastoyhteistyöhön pääsääntöisesti myönteisesti.

Esimerkit: Rosa Hahkala (2014): Kotkan kaupungin koulujen ja kirjastojen yhteistyön kehittäminen - Opinnäytetyö: SeAMK Liiketoiminta ja kulttuuri Kirjasto- ja tietopalvelualan tutkinto-ohjelma.

Lähdeluettelo


Lähdeluettelon tekemiseen ei valitettavasti ole yhtä oikeaa tapaa. Eri tieteenaloilla lähdeluettelo tehdään eri tavoin. Karkeana yleisohjeena voidaan sanoa, että tärkeimmät tiedot kerrotaan yleensä ensin. Tärkeintä lähdeluettelossa on se, että tekstin lukija ymmärtää lähdeluettelosta, mitä tekstissä on käytetty lähteenä.
Jos muita ohjeita lähdeluettelon tekoon ei ole annettu, voit käyttää apuna esimerkiksi Kopiraittilan koulusta löytyvää ohjetta.

Treenaa!
Tee lähdeviittaus John Boynen Pojasta raidallisessa pyjamassa: Kyydissä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Tekijänoikeudet

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Tekijänoikeudet on otettava huomioon myös koulutehtävissä. Et voi kopioida työhösi esimerkiksi tekstiä tai kuvia ilman lupaa ja ilman lähteen merkitsemistä.

Tekijänoikeusosaamisen treenaamiseen paras paikka on Kopiraittilan lukio. Lukiossa on kolme osa-aluetta: tekijänoikeustaito, teosten käyttötaito ja tiedonhankintataito. Suorita ne kaikki ja tee vielä lopputesti. Kerro sitten tuloksesi:


Huomioi, että Kopiraittilan lukiosta löydät myös mm. muistilistakoneen, joka neuvoo projektin mukaan mitä kaikkea tulee ottaa huomioon. Lisäohjeita löytyy myös vasemman laidan valikosta itseopiskeluohjeiden alta.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Kirjastonhoitajan vinkit

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

  • Helmenkalastus: jos löydät yhden hyvän lähteen, tutki sen lähteitä. Tutki myös, mitä muuta sama tekijä on tehnyt samasta aiheesta.
  • Käytä Wikipediaa apuna termien kääntämisessä: etsi artikkeli Wikipediasta ja käännä se sitten halutulle kielelle. Artikkelia lukemalla voit varmistaa, että puhutaan samasta asiasta.
  • Etsi Googlen tarkennetulla haulla CC-lisensoituja kuvia
  • Älä unohda tilastotietoja! Tilastokeskuksen sivuilta löytyy laajasti tilastoja ja myös tietokannat, jossa voit koostaa haluamasilaisia tilastoja.
  • Kirjaston kirjat järjestetään hyllyihin luokkien mukaan, eli voit etsiä tietoa selailemalla sopivan luokan kirjoja kirjastossa. Hyllyluokkia pääset etsimään Verkko-YKL:stä. Esimerkiksi kiinnostavan reseptikirjan löytää helpommin luokasta 68.2 kuin hakemalla reseptikirjoja Kyydistä.
  • Jos Kyyti-verkkokirjaston käyttö tuntuu vieraalta, tutustu ohjeisiin.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Harjoittele

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Toivottavasti luit ajatuksella yllä olevat tekstit, sillä nyt harjoitellaan!

Aiheenasi on noitavainot Suomessa. Mitä seuraavista lähteistä kannattaisi käyttää?






Aiheenasi on kissat. Mistä hyllyluokasta löydät kirjoja aiheesta?

Entä tähtitieteestä?


Aiheenasi on talitiainen. Mitä kirjoja, joissa on tietoa talitiaisesta, löydät Kotkan pääkirjastosta? Valitse muutama kirja päälähteeksesi.

Entä talon lämmöneristyksestä?


Millä haku- tai asiasanoilla ja mistä etsisit tietoa suomalaisten ravitsemussuosituksista?


Aiheenasi on pelit mediakasvatuksessa. Millä haku- tai asiasanoilla ja mistä haet tietoa aiheesta?

Entä jos aiheena on Suomen luonnon monimuotoisuus?


Etsi vielä lehtiartikkeliviitteitä muutamasta yllä olevasta aiheesta.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämä lomake

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä