Kasvun ja oppimisen tuki osana esiopetusta

Erityistä huomiota esiopetuksen toteuttamisessa kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen sekä niihin puuttumiseen. Esiopetuksessa työskentelyn lähtökohtana ovat ryhmän ja kunkin lapsen vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri esiopetusyhteisössä edistävät lapsen kasvua, kehitystä ja oppimisvalmiuksia. Varhaiskasvatuksen opettaja tukee jokaista lasta tunnistamaan omat vahvuutensa. Esteettömyys ja lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan sekä tekemisen ilon vahvistaminen ohjaavat vahvasti esiopetuksen toteuttamista. Monipuolinen palaute ja oppimisesta koottu tieto käytetään suunnitelmallisesti (Positiivinen tuuri, lapsikohtainen esiopetussuunnitelma) lasten kannustamiseen ja ohjaamiseen. Näillä keinoilla tehdään myös oppimisen edistyminen lapsille näkyväksi.

Esiopetuksen pedagogikassa tavoitteena on, että lapset saavat onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä toimimisessa. Esiopetuksessa hyödynnetään toiminnallista lapsen itsetuntoa vahvistavaa yksilö- ja ryhmäoppimista. Avoin oppimisympäristö (kts. oppimisympäristöluku) tukee yksilöllisiä valintoja. Esiopetuksen pedagogiikka pohjaa vahvasti varhaiskasvatuksen pedagogiikkaan ja noudattaa periaatteita, jotka ovat tuen kokonaisuudessa (havaitsemisesta arviointiin) keskeisiä.

Esiopetuksen kasvun ja oppimisen tuen avulla

• tavoitellaan varhaista tunnistamista
• edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä, ja sosiaalista kehitystä
• tuetaan oppimisvalmiuksia
• ennalta ehkäistään oppimisvaikeuksien syntymistä.

Esiopetusta ja tukea suunniteltaessa huomioidaan, että lapsen tuen tarve voi vaihdella. Tarve voi olla tilapäistä, jatkuvaa, vähäistä tai vahvaa. Tarve voi kasvaa yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Tällöin tukimuotoja voidaan käyttää yksittäin ja yhdessä toisiaan täydentävinä. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ovat ratkaisevia kasvun ja oppimisen varhaisessa turvaamisessa. Kasvun ja oppimisen tuen ratkaisut ovat yksilöllisiä, usealle lapselle samanaikaisesti suunnattuja tai oppimisympäristöihin liittyviä. Tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti ja siinä hyödynnetään lapselle tehtyjen terveystarkastusten sekä mahdollisten muiden kartoitusten tuloksia. Arviointikäytännöt, seurannan toteuttaminen ja työntekijöiden vastuut ohjeistetaan kasvun ja oppimisen tuen asiakirjojen yhteydessä tai erillisessä ohjeessa.

Tuen tarvetta arvioitaessa varhaiskasvatuksen opettaja ja muut esiopetusyksikön ammattilaiset tarkastelevat ensimmäiseksi käytössä olevia

• toimintatapoja ja toteutuvaa vuorovaikutusta,
• opetusjärjestelyjä,
• oppimisympäristöjä sekä
• näiden soveltuvuutta lapselle.

Tarkastelun pohjalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa lapselle paremmin sopivia pedagogisia ratkaisuja. Tarvittaessa hyödynnetään varhaiskasvatuksen erityisopettajan erityispedagogista osaamista.

Huoltajat ovat alusta alkaen mukana lapsen tuen suunnittelun ja arvioinnin kokonaisuudessa. Varhaiskasvatuksen opettajan johdolla tuen tarpeesta keskustellaan ensin huoltajien kanssa. Heidän näkemyksensä tuen antamisesta ovat olennaisia. Lasta tuetaan omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, kuten samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä. Esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö sekä tarvittavat tukipalvelut järjestetään niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua esiopetusryhmän toimintaan. Lapsi itse ilmaisee joko toiminnallaan, valinnoillaan tai puheellaan mielenkiinnon kohteitaan sekä tavoitteitaan. Näitä tallennetaan lapsikohtaisiin suunnitelmiin ja hyödynnetään esiopetuksen toiminnan suunnitteluun.

Esiopetuksessa toteutuu kaksi nivelvaihetta. Ensimmäinen on siirtymä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja toinen esiopetuksesta perusopetukseen. Nivelvaihekäytännöt on ohjeistettu erikseen. 

Kotkan esiopetuksessa tuki annetaan lapselle ensisijaisesti omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei lapsen etu välttämättä edellytä lapsen siirtämistä toiseen ryhmään tai yksikköön. Esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus järjestetään pääsääntöisesti samassa yksikössä esiopetuksen kanssa ja saman henkilökunnan toimesta.


Ennaltaehkäisy, varhain toteutuva tuki ja varhainen puuttuminen

Tuen tarpeen riittävän varhaisessa tunnistamisessa ja siihen vastaamisessa onnistuminen edellyttää Kotkan esi- ja perusopetuksen sekä hyvinvointialueen ammattilaisten sujuvia yhteistyöprosesseja ja päällekkäisen työn vähentämistä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tukee edellä kuvailtua tavoitetta. Lisäksi yhteistyötä eri palvelu- ja vastuualueiden kesken linjataan ja tehdään hyvinvointia tukevissa yhteistyöryhmissä (Hyvinvointissuunnitelma, Kasva Kotkassa -ryhmä) sekä säännöllisesti toteutuvissa yhteistyöpalavereissa.

Periaatteena on, että tuen tarve arvioidaan, ja sitä koskevat ratkaisut ja perusopetuslain mukaiset päätökset tehdään mahdollisimman pian esiopetuksen alettua. Hallintopäätökset kasvun ja oppimisen tuen osalta tehdään perusopetuksessa tai varhaiskasvatuksessa, riippuen siitä järjestetäänkö lapsen esiopetus perusopetuksen vai varhaiskasvatuksen hallinnoimana. Päätöksentekoon liittyvät käytännöt on ohjeistettu erikseen ja niitä ajanmukaistetaan säännöllisesti. Niistä tiedotetaan varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä kunnan ulkopuolisille yhteistyötahoille ajantasaisesti.

Lasten ikäkausitarkastuksien kohdalla tiivistetään yhteistyötä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja lasten neuvolan kanssa. Neuvola on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen rinnalla toteuttamassa varhaista puuttumista. Käytännössä yhdessä tehtävä työ toteutuu esimerkiksi lapsikohtaisten suunnitelmien laadinnan ja arvioinnin myötä. Suunnitelmien laadinnasta, vastuista ja yhteistyöstä on laadittu erilliset ohjeet. Lisäksi varhaiskasvatus, esiopetus ja hyvinvointialueen ammattilaiset kokoontuvat säännöllisesti tarkastelemaan ja kehittämään varhaisen puuttumisen toimintatapoja. Tapaamiset ovat seudullisia ja koko kaupunkia käsittäviä. Kehittämistyössä on myös perheillä mahdollisuus osallisuuteen kyselyjen tai kuulemisten kautta.

Yhdessä toteutuvassa työssä on käytössä yhteisiä lomakkeita mm. nelivuotiaan lapsen hyvinvointitarkastukseen liittyen. Opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa tehtävä yhteistyö on kuvattu opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunitelmassa. Lisäksi varhaiskasvatus ja esiopetus sekä hyvinvointialueen ammattilaiset ovat mukana Yhdessä tiimi -toimintakäytännössä. Siinä lapsen ja perheen tarpeisiin vastataan varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen ammattilaisten sekä neuvolan ja lastensuojelun ammattilaisten yhdessä toteutuvalla työllä.

Mikäli lapsi ei ole varhaiskasvatuksen piirissä, tulee tieto lapsen tuen tarpeesta huoltajan, lastenneuvolan, muiden lapsiperhepalveluiden tai erityissairaanhoidon taholta. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tekee kasvun ja oppimisen tuen asioissa yhteistyötä yksityisten varhaiskasvatuksen palveluntuottajien kanssa. Yhteistyö erikoissairaanhoitoon ja yksityisiin palveluntuottajiin toteutuu vuosittain toteutuvissa yhteistyöpalavereissa.

Lapsen vamma, sairaus tai muu tuen tarve voi edellyttää lapsen esiopetuksen järjestämistä muualla kuin lapsen omassa esiopetusryhmässä. Esiopetuspaikan määrittelyssä otetaan huomioon esiopetuksen toteuttamiseen vaadittavat edellytykset. Lapsen tuen tarve saattaa ilmetä äkillisesti esim. sairaalahoitoa vaativan sairauden yllättäessä. Sairaalan sijaintikunta järjestää sairaalassa potilaana olevalle lapselle esiopetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Esiopetuksen järjestämisestä kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille vastaa lapsen asuinkunta.

Suunnitelmallinen seulonta ja arviointi

Esiopetuksessa kaikkien lasten työskentelyä, oppimista ja käyttäytymistä seurataan lapsikohtaisen esiopetussuunnitelman avulla. Suunnitelmassa seuranta toteutuu huoltajien asiantuntemuksen ja esiopetushenkilöstön ammattitaidon sekä kokemuksen pohjalta. Muista esiopetuksessa vuosittain käytössä olevista kartoituksista ja niiden toteutuksista on oma ohje henkilökunnan käytettävissä. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettaja toteuttaa kasvun ja oppimisen tuen kartoituksia tuen vahvuuden ja kohdentamisen selkeyttämiseksi.