Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on hyvinvoiva ja ammatillisesti motivoitunut henkilökunta. Täällä turvataanlasten hyvinvointi ja sujuvasti etenevä oppimisen polku. Kehittämisessä johtamistyöllä, henkilöstön ja lasten osallisuudella ja sitoutuneisuudella yhteisiin toimintatapoihin on keskeinen rooli. Kotkan kaupungin henkilöstöpalveluiden henkilöstöstrategia ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä kaupungin hyvinvointi- ja osallisuussuunnitelma tukevat johtajuutta, ammatillista työotetta ja työyhteisön turvallista toimintaa.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kuntatason pedagoginen tuki toteutuu yhteisten koulutusten ja kehittämistyön kautta. Kehittämistyö toteutuu verkostokehittämisen kautta, jossa esiopetuksella on oma kehittämisryhmä. Kehittämistyö on osa varhaiskasvatuksen johtoryhmän työskentelyä ja alueittaisia esimiesten palavereja. Päiväkodin johtajalla on pedagoginen vastuu yksikkönsä esiopetuksesta. Vastuu todentuu jaetun johtamisen käytännöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uudenlaisia oppimisympäristöratkaisuja sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Kokeiluja ja kehittämistyön tuloksia jaetaan henkilöstön tapaamisissa Pedamiiteissa. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat muu varhaiskasvatus, opetustoimi, perhepalvelut (mm. lastenneuvola, perhetyö), kuntoutuspalvelut (puhe- ja toimintaterapia, perheneuvola), opiskeluhuolto (kouluterveydenhuolto ja kuraattorityö) ja lasten kulttuuri.

Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea. Se toteutuu varhaiskasvatuksen johtoryhmän, esimiespalaverien, yksiköiden suunnittelupäivien, viikkopalaverien, tiimipalaverien sekä kehityskeskustelujen kautta. Kunta- ja yksikkökohtaisina työvälineinä arvioinnissa ovat:
- asiakaskyselyt (yksikkökohtainen tieto saatavissa),
- kehittävä arviointi (lapset-henkilöstö ja huoltajat vastaajina),
- päivittäinen ja yksikkökohtainen yhteistyö vanhempien kanssa,
- kirjatut työprosessit (mm. vasu- ja esiopsprosessi, lasten osallisuus ja pedagoginen dokumentointi)
- sekä kasvatus- ja opetustoiminnan auditointikäytäntö (toiminnan seuraaminen ja keskustelu painopisteistä, kehittämiskohteista ja vahvuuksista).

Kehittämisen näkökulmasta paikallisessa opetussuunnitelmassa korostuu seuraavat toimintakulttuurin tavoitteet:

1. Tukea kulttuurista monimuotoisuutta, arvostus ja tutustuminen - itsetunto ja toisen arvostaminen, äidinkielten arvostaminen (näkyminen arjessa, äidinkieli oppimisen kielen tukena), suomen kielen edistyminen lisää yhdenvertaisuutta
   
2. Avoin vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, ovat osa Kotkan kaupungin henkilöstöstrategiaa
3. Leikki on olennainen osa toimintakulttuuria: Käytetään varhaiskasvatukseen soveltuvaa pedagogiikkaa, jossa leikillä on iso rooli  mahdollisestaan lapsille erilaisia leikki- ja oppimisympäristöjä
4. Osallisuuden vahvistaminen

Esiopetuksen toimintakulttuurissa osallisuus mahdollistuu, kun aikuiset ovat läsnä lapsille huomioiden lasten arjessa esiin nostamat aloitteet, kehittämisideat ja arviointikeskustelut. Aikuisen läsnäolo tarjoaa mahdollisuuden ohjata vuorovaikutusta, ennaltaehkäistä ristiriitoja ja auttaa lasten keskinäisten tilanteiden selvittelyä. Kotkan esi- ja perusopetuksessa tavoitellaan dialogista yhteistyö- ja keskustelukulttuuria huoltajien, lasten ja henkilöstön kanssa. Mahdollisiin häirintä ja kiusaamistilanteisiin on käytössä opiskeluhuollon suunnitelma. Yhteistyö on olennaista häirintä- ja kiusaamistilanteissa osallisina olevien lasten huoltajien kanssa. Lisäksi tilanteiden mahdollinen ratkaiseminen, kiusaamistilanteessa mukana olevien lasten kuuleminen sekä tilanteen seuranta kirjataan lapsen esiopetussuunnitelmaan. Kirjaamisen ohje on osa henkilöstön lapsikohtaista esiopetussuunnitelmaohjeistusta.