Vihreä lippu
Vihreän lipun kalenteri
Viikko 18
28 April 2025 Thursday
29 April 2025 Thursday
30 April 2025 Thursday
1 May 2025 Thursday
2 May 2025 Thursday
3 May 2025 Thursday
4 May 2025 Thursday
Viikko 19
5 May 2025 Thursday
6 May 2025 Thursday
7 May 2025 Thursday
8 May 2025 Thursday
9 May 2025 Thursday
10 May 2025 Thursday
11 May 2025 Thursday
Viikko 20
12 May 2025 Thursday
13 May 2025 Thursday
14 May 2025 Thursday
15 May 2025 Thursday
16 May 2025 Thursday
17 May 2025 Thursday
18 May 2025 Thursday
Viikko 21
19 May 2025 Thursday
20 May 2025 Thursday
21 May 2025 Thursday
22 May 2025 Thursday
23 May 2025 Thursday
24 May 2025 Thursday
25 May 2025 Thursday
Viikko 22
26 May 2025 Thursday
27 May 2025 Thursday
28 May 2025 Thursday
29 May 2025 Thursday
30 May 2025 Thursday
31 May 2025 Thursday
1 June 2025 Thursday
Ilmoittautuminen avoinna
Ilmoittautuminen alkaa myöhemmin
Ilmoittautuminen tehty
Ilmoittautuminen ei ole avoinna
Seuraavat tapahtumat
Vihreän lipun raati 14.5.24
Luonnon monimuotoisuus-projektin viimeinen ympäristöraati oli 14.5.2024
Luonnossa on ihanaa! Mutta mitä jos …
…roskat jäävät ympäristöön?
Raadin aluksi kuuntelimme YLE Areenasta haasteen kerätä roskia ja osallistua Miljoona roskapussia kampanjaan. Ei muuta kuin kuin hanskat tai pihdit käteen ja töihin!
https://areena.yle.fi/1-70200841
Samalla kun keräsimme lähimetsästä kolme pussillista roskia, opimme Roskapolku rastien eläimiltä paljon tärkeää tietoa roskista ympäristöstämme.
• Uteliaat linnut nokkivat ruualta tuoksuvia roskia herkkupalojen toivossa, tällöin esim. roskapussi tai ruokapakkaus voi jäädä kiinni linnun nokkaan tai kaulaan.
• Muovi ei katoa luonnossa vaan hajoaa yhä pienemmiksi palasiksi. Pienen pieni vesikirppukin voi ruuan sijaan syödä kimaltavia muovinpaloja ja silloin suolisto voi mennä tukkoon.
• Luontoon jääneet siimat ja ongenkoukut tarttuvat uteliasiin lintuihin. Siima säilyy luonnossa jopa 600 vuotta.
• Miksi purkka on vaarallinen roska? Se tuoksuu ja maistuukin hyvälle, mutta ei hajoa eläimen vatsassa.
• Kertakäyttögrillin kuumentama sammal voi kyteä tunteja ja leimahtaa lopulta liekkeihin. Silloin jopa 10 vuotta kasvanut mätäs haihtuu savuna ilmaan.
• Eläimet voivat mennä tutkimaan luontoon heitettyä limsatölkkiä ja jäädä siihen jumiin. Alumiinitölkin maatuminen luonnossa kestää ainakin 80 vuotta.
• Rantojen yleisin roska on tupakantumppi. vedessä tumpeista liukenee myrkyllisiä aineita ja se saa kalat voimaa huonosti.
• Miksi lasi ei kuulu luontoon? Lasinsirut pysyvät terävinä kymmeniä vuosia ja eläimet satuttavat tassunsa niihin.
Lapset tiesivät jo ennestään todella paljon roskaamisen aiheuttamista haitoista ja oppivat varmasti myös lisää. Luonto kiittää lapsia kun he keräsivät niin paljon roskia, lasinsiruja, tupakantumppeja, karkkipapereita, paparipakkauksia, juomatölkkejä ja -pulloja sekä monia monia muita. Iso kiitos ahkerat kerääjät.
Luonnossa on ihanaa! Mutta mitä jos …
…roskat jäävät ympäristöön?
Raadin aluksi kuuntelimme YLE Areenasta haasteen kerätä roskia ja osallistua Miljoona roskapussia kampanjaan. Ei muuta kuin kuin hanskat tai pihdit käteen ja töihin!
https://areena.yle.fi/1-70200841
Samalla kun keräsimme lähimetsästä kolme pussillista roskia, opimme Roskapolku rastien eläimiltä paljon tärkeää tietoa roskista ympäristöstämme.
• Uteliaat linnut nokkivat ruualta tuoksuvia roskia herkkupalojen toivossa, tällöin esim. roskapussi tai ruokapakkaus voi jäädä kiinni linnun nokkaan tai kaulaan.
• Muovi ei katoa luonnossa vaan hajoaa yhä pienemmiksi palasiksi. Pienen pieni vesikirppukin voi ruuan sijaan syödä kimaltavia muovinpaloja ja silloin suolisto voi mennä tukkoon.
• Luontoon jääneet siimat ja ongenkoukut tarttuvat uteliasiin lintuihin. Siima säilyy luonnossa jopa 600 vuotta.
• Miksi purkka on vaarallinen roska? Se tuoksuu ja maistuukin hyvälle, mutta ei hajoa eläimen vatsassa.
• Kertakäyttögrillin kuumentama sammal voi kyteä tunteja ja leimahtaa lopulta liekkeihin. Silloin jopa 10 vuotta kasvanut mätäs haihtuu savuna ilmaan.
• Eläimet voivat mennä tutkimaan luontoon heitettyä limsatölkkiä ja jäädä siihen jumiin. Alumiinitölkin maatuminen luonnossa kestää ainakin 80 vuotta.
• Rantojen yleisin roska on tupakantumppi. vedessä tumpeista liukenee myrkyllisiä aineita ja se saa kalat voimaa huonosti.
• Miksi lasi ei kuulu luontoon? Lasinsirut pysyvät terävinä kymmeniä vuosia ja eläimet satuttavat tassunsa niihin.
Lapset tiesivät jo ennestään todella paljon roskaamisen aiheuttamista haitoista ja oppivat varmasti myös lisää. Luonto kiittää lapsia kun he keräsivät niin paljon roskia, lasinsiruja, tupakantumppeja, karkkipapereita, paparipakkauksia, juomatölkkejä ja -pulloja sekä monia monia muita. Iso kiitos ahkerat kerääjät.
Vihreän lipun raati 16.4.2024
Kevät keikkuen tulevi”, tämä on huomattu, ainakin sopivan pukeutumisen ”hankaluutena”, välillä aurinko paistaa oikeinkin lämpimästi ja voi ulkoilla vaikka sormikkaat käsissä ja seuraavassa hetkessä on etsittävä topparukkasia.
``Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään``.
Luonnossa kevään tulemisen seuraaminen on kiintoisaa ja joka päivä se etenee pienin askelin.
Eskarin raatilaisjoukko, matkalla kohti päiväkotia ja heidän raatilaisiaan, kohtasi pyörätien asfaltilla lukuisia kastematoja. Ne olivat kai joutuneet pakenemaan sulamisvesien täyttämistä onkaloistaan. Kuiva asfaltti oli kuivattanut joitakin liikuntakyvyttömiksi ja me yritimme niitä pelastaa hiekalle ja nurmikolle. Osa oli litistynyt, kenties jonkun jalan tai pyörän alle, ja tästä tarjoutuu luonnon kiertokulussa oiva herkkuateria linnuille.
Päiväkodilla oli mukaamme tulevat kaverit jo valmiina yhteiselle retkelle. Esittelimme itsemme ja kerroimme matkalöydöistämme. Siitä innostuneena laulaa luritimme Manne-Mato-laulun. Luulen, että madot olivat mielissään.
Pyörätien varrelta löysimme joitakin muurahaispesiä, joissa oli jo täysi tohina. Heillekin löytyi laulu; Muura-muurahainen kortta kuljettaa. Se kajahti niin komeasti, että varmasti kaikki pesän sisällä syvyyksissäkin sen kuuli.
Lopullinen retkipaikkamme oli kallion päällä, josta oli hyvät näkymät kevään etenemisen seuraamiseen mm. kiikareilla. Luupit ja tarkentavat tutkimuspurkit auttoivat lähempään tarkasteluun. Voi sitä värien määrää, mitä luonto tarjosi niillä nähtynä.
Vanha, keloksi jo muuntunut puu oli myös tutkimisen arvoinen, kuinka hienoja reikätaideteoksia olikaan syntynyt pienten toukkien ja muurahaisten käynnin jälkeen. Suuri kaarnanpala jopa innosti kokeilemaan toimisiko se vappunaamarina….
Nykytekniikka on tullut avuksi helpottamaan luonnossa liikkumista ja luonnon tutkimista. Puhelimeen voi ladata erilaisia sovelluksia, joista mekin hyödynsimme sekä Muuttolintujen kevätseuranta, jossa voi äänittää lintujen laulua, ja sovellus tunnistaa tämän perusteella linnun ja ehdottaa millaisesta laulajasta mahdollisesti on kyse, sekä Lens-sovellusta, jolla voi ottaa kuvan jostakin tutkittavasta kohteesta ja sovellus esittää ja ehdottaa vaihtoehtoja.
Pienissä ryhmissä oli mukava tehdä tutkimuksia.
Kevätseurantakorttiin saimme jo monia merkintöjä; leskenlehti, koivun hiirenkorva, kekomuurahainen, kimalainen, leppäkerttu, sitruunaperhonen, sammakko, töyhtöhyyppä ja västäräkki (kaikki eivät retkellä näkyneet, mutta muualla).
Kevät paljastaa myös paljon roskia luonnossa. Siihen olimme varautuneet roskapihdein ja -pussein.
Luonto kiitti ahkeria siivoajia.
Ihanista retkimuistoista kiitos kaikille
Kevät tulee vaikka keikutellen.
``Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään``.
Luonnossa kevään tulemisen seuraaminen on kiintoisaa ja joka päivä se etenee pienin askelin.
Eskarin raatilaisjoukko, matkalla kohti päiväkotia ja heidän raatilaisiaan, kohtasi pyörätien asfaltilla lukuisia kastematoja. Ne olivat kai joutuneet pakenemaan sulamisvesien täyttämistä onkaloistaan. Kuiva asfaltti oli kuivattanut joitakin liikuntakyvyttömiksi ja me yritimme niitä pelastaa hiekalle ja nurmikolle. Osa oli litistynyt, kenties jonkun jalan tai pyörän alle, ja tästä tarjoutuu luonnon kiertokulussa oiva herkkuateria linnuille.
Päiväkodilla oli mukaamme tulevat kaverit jo valmiina yhteiselle retkelle. Esittelimme itsemme ja kerroimme matkalöydöistämme. Siitä innostuneena laulaa luritimme Manne-Mato-laulun. Luulen, että madot olivat mielissään.
Pyörätien varrelta löysimme joitakin muurahaispesiä, joissa oli jo täysi tohina. Heillekin löytyi laulu; Muura-muurahainen kortta kuljettaa. Se kajahti niin komeasti, että varmasti kaikki pesän sisällä syvyyksissäkin sen kuuli.
Lopullinen retkipaikkamme oli kallion päällä, josta oli hyvät näkymät kevään etenemisen seuraamiseen mm. kiikareilla. Luupit ja tarkentavat tutkimuspurkit auttoivat lähempään tarkasteluun. Voi sitä värien määrää, mitä luonto tarjosi niillä nähtynä.
Vanha, keloksi jo muuntunut puu oli myös tutkimisen arvoinen, kuinka hienoja reikätaideteoksia olikaan syntynyt pienten toukkien ja muurahaisten käynnin jälkeen. Suuri kaarnanpala jopa innosti kokeilemaan toimisiko se vappunaamarina….
Nykytekniikka on tullut avuksi helpottamaan luonnossa liikkumista ja luonnon tutkimista. Puhelimeen voi ladata erilaisia sovelluksia, joista mekin hyödynsimme sekä Muuttolintujen kevätseuranta, jossa voi äänittää lintujen laulua, ja sovellus tunnistaa tämän perusteella linnun ja ehdottaa millaisesta laulajasta mahdollisesti on kyse, sekä Lens-sovellusta, jolla voi ottaa kuvan jostakin tutkittavasta kohteesta ja sovellus esittää ja ehdottaa vaihtoehtoja.
Pienissä ryhmissä oli mukava tehdä tutkimuksia.
Kevätseurantakorttiin saimme jo monia merkintöjä; leskenlehti, koivun hiirenkorva, kekomuurahainen, kimalainen, leppäkerttu, sitruunaperhonen, sammakko, töyhtöhyyppä ja västäräkki (kaikki eivät retkellä näkyneet, mutta muualla).
Kevät paljastaa myös paljon roskia luonnossa. Siihen olimme varautuneet roskapihdein ja -pussein.
Luonto kiitti ahkeria siivoajia.
Ihanista retkimuistoista kiitos kaikille
Kevät tulee vaikka keikutellen.
Vihreän lipun raati 12.3.2024
Raati suuntasi lähimetsään havainnoimaan merkkejä kasveissa ja eläimissä vuodenajan muututtua kevääksi.
Lapset havainnoivat muutoksia talveen verraten. Ensimmäiseksi huomasimme hangen kantavan meitä kävellessämme metsässä. Mittasimme lämpömittarilla ilman lämpötilan ja se oli jo aamulla plusasteita auringon jo lämmittäessä, yöllä taas on vielä pakkasta ja niin lumipeite tihenee .
Lumipeitteen paksuutta mittasimme mittakepillä; lumipeite oli jo talvesta madaltunut; lapset mittasit eri puolilta metsää 20-50 cm paksuutta.
”Valon määrä välillä ihan huikaisee keväällä” kommentoi poika aurinkolaseissa. Lintujen lauluakin kuulimme jo enemmän metsässä kulkiessamme.
Seuraavaksi mietimme miten kevään eteneminen vaikuttaa eläimiin jotka ovat nukkuneet talviunta, horrostaneet, olleet talven hereillä? Leikimme leikkiä Karhu nukkuu lajikorteilla; karhu, jänis, sammakko ,käärme, orava, perhonen ja leikin lomassa pohdimme joko karhu on hereillä .
Jäniksellä ja oravalla turkin väri vaihtuu jo valkeasta/harmaasta ruskeaksi suojaväriksi . Sammakot/käärmeet vielä horrostavat, perhoset ovat koteloituneena tai toukkana/munana lumen alla suojassa .
Kevään etenemistä kasveissa tutkimme lopuksi tunnistamalla koivun ja pajun silmuja luupeilla tutkimalla ja silmun kuoren alle kurkkimalla ja kyllähän sieltä jo kevään vihreyttä löytyi!
Lapset havainnoivat muutoksia talveen verraten. Ensimmäiseksi huomasimme hangen kantavan meitä kävellessämme metsässä. Mittasimme lämpömittarilla ilman lämpötilan ja se oli jo aamulla plusasteita auringon jo lämmittäessä, yöllä taas on vielä pakkasta ja niin lumipeite tihenee .
Lumipeitteen paksuutta mittasimme mittakepillä; lumipeite oli jo talvesta madaltunut; lapset mittasit eri puolilta metsää 20-50 cm paksuutta.
”Valon määrä välillä ihan huikaisee keväällä” kommentoi poika aurinkolaseissa. Lintujen lauluakin kuulimme jo enemmän metsässä kulkiessamme.
Seuraavaksi mietimme miten kevään eteneminen vaikuttaa eläimiin jotka ovat nukkuneet talviunta, horrostaneet, olleet talven hereillä? Leikimme leikkiä Karhu nukkuu lajikorteilla; karhu, jänis, sammakko ,käärme, orava, perhonen ja leikin lomassa pohdimme joko karhu on hereillä .
Jäniksellä ja oravalla turkin väri vaihtuu jo valkeasta/harmaasta ruskeaksi suojaväriksi . Sammakot/käärmeet vielä horrostavat, perhoset ovat koteloituneena tai toukkana/munana lumen alla suojassa .
Kevään etenemistä kasveissa tutkimme lopuksi tunnistamalla koivun ja pajun silmuja luupeilla tutkimalla ja silmun kuoren alle kurkkimalla ja kyllähän sieltä jo kevään vihreyttä löytyi!
Vihreän lipun raati 13.2
Vihreän lipunraadin aiheena oli YSTÄVÄMME METSÄ sivuten tulevaa Ystävänpäivää. Kokoonnuimme metsään puun ympärille ja lauloimme TULE YSTÄVÄKSI NÄIN.
Keskustelimme kenen ystävä metsä voi olla? Meidän kaikkien ja tietysti eläinten!
Etsimme itsellemme metsästä "ystävän" KIVI tai PUU. Kerroimme kuiskaten ystävä kivelle tai puulle salaisuuden koska hyvä ystävä ei salaisuuksia kerro eteen päin.
Luimme Puun tarinan https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/osallistu/puun-tarina/
Lopuksi lauloimme laulun Kierrän, kuljen näin mis on ystäväin... Sekä metsän ystävät saivat pienet sydämet lahjaksi. Meille jäi myös hetki aikaa kiipeillä kivillä ja leikkiä ystävämme metsän kanssa.
Keskustelimme kenen ystävä metsä voi olla? Meidän kaikkien ja tietysti eläinten!
Etsimme itsellemme metsästä "ystävän" KIVI tai PUU. Kerroimme kuiskaten ystävä kivelle tai puulle salaisuuden koska hyvä ystävä ei salaisuuksia kerro eteen päin.
Luimme Puun tarinan https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/osallistu/puun-tarina/
Lopuksi lauloimme laulun Kierrän, kuljen näin mis on ystäväin... Sekä metsän ystävät saivat pienet sydämet lahjaksi. Meille jäi myös hetki aikaa kiipeillä kivillä ja leikkiä ystävämme metsän kanssa.
Vihreän lipun raati 26.1, LUMI
Raati aloitettiin miettimällä, mitä se lumi oikeastaan on. Kerrattiin myös veden olomuodot. Mietittiin, mitä lumen ja jään alta löytyy, ketä siellä elää? Entäpäs jään alla sitten? Mitä kalat tekevät silloin, ketkä horrostaa, mikä kala kutee?
Sen jälkeen päätettiin tehdä tieteellinen testi lumen eristävyydestä. Metsän eläimille kaivettiin pienet kolot. Yhteen koloon asetettiin lämpömittari. Onkohan kolon ilma lämpimämpi, kuin ulkoilma? Tämän testin tulokseen päätimme palata raadin lopulla. Vastaako kaivetut kolot ollenkaan vaikkapa igluja?
Seuraavaksi keskustelimme siitä, mihin lunta tarvitaan. Helposti lapset keksivät talvihauskuuksia: lumiukon rakentamiseen, hiihtämiseen, lumipallojen tekoon. Keskusteltiin myös siitä, että lumi on suojaava tekijä joillekin metsän eläimille; se voi suojata saalistajilta, tai lumiset alaoksat viimalta ja kylmyydeltä.
Entäs, mistä se lumi lumi syntyy ja mitä tapahtuu lumen matkalla maahan? Tutkiskeltiin asiaa piirroskuvan kautta.
Tutustuimme lumihiutaleiden monimuotoisuuteen ja yksilöllisyyteen. Miten hurja määrä onkaan erilaisia lumihiutaleita! Puhuttiin siitä, mikä vaikuttaa siihen, miltä lumihiutale näyttää. Sitten päästiinkin muodostamaan lumihiutaleita niin itsestämme, kuin koko raatiporukan avun avulla.
Lopuksi valmistettiin lumijäätelöä, jotka värjättiin kauniiksi ja etsittiin annoksen päälle metsästä koristeita.
Tietenkin tarkastimme lopputuloksen lumen eristävyys -testistämme. Jäniksen kolon lämpötila ei kuitenkaan ollut ilman lämpötilaa korkeampi. Mietittiin syitä sille: Olisiko kolon pitänyt olla syvempi ja olisiko katto auttanut asiaa?
Kirpeän aurinkoisen pakkassään raati sai varpaat ja sormet kylmenemään, mutta jotain uutta opittiin lumesta samalla kun saimme nauttia ihanasta lähimetsästämme.
Sen jälkeen päätettiin tehdä tieteellinen testi lumen eristävyydestä. Metsän eläimille kaivettiin pienet kolot. Yhteen koloon asetettiin lämpömittari. Onkohan kolon ilma lämpimämpi, kuin ulkoilma? Tämän testin tulokseen päätimme palata raadin lopulla. Vastaako kaivetut kolot ollenkaan vaikkapa igluja?
Seuraavaksi keskustelimme siitä, mihin lunta tarvitaan. Helposti lapset keksivät talvihauskuuksia: lumiukon rakentamiseen, hiihtämiseen, lumipallojen tekoon. Keskusteltiin myös siitä, että lumi on suojaava tekijä joillekin metsän eläimille; se voi suojata saalistajilta, tai lumiset alaoksat viimalta ja kylmyydeltä.
Entäs, mistä se lumi lumi syntyy ja mitä tapahtuu lumen matkalla maahan? Tutkiskeltiin asiaa piirroskuvan kautta.
Tutustuimme lumihiutaleiden monimuotoisuuteen ja yksilöllisyyteen. Miten hurja määrä onkaan erilaisia lumihiutaleita! Puhuttiin siitä, mikä vaikuttaa siihen, miltä lumihiutale näyttää. Sitten päästiinkin muodostamaan lumihiutaleita niin itsestämme, kuin koko raatiporukan avun avulla.
Lopuksi valmistettiin lumijäätelöä, jotka värjättiin kauniiksi ja etsittiin annoksen päälle metsästä koristeita.
Tietenkin tarkastimme lopputuloksen lumen eristävyys -testistämme. Jäniksen kolon lämpötila ei kuitenkaan ollut ilman lämpötilaa korkeampi. Mietittiin syitä sille: Olisiko kolon pitänyt olla syvempi ja olisiko katto auttanut asiaa?
Kirpeän aurinkoisen pakkassään raati sai varpaat ja sormet kylmenemään, mutta jotain uutta opittiin lumesta samalla kun saimme nauttia ihanasta lähimetsästämme.
Vihreän lipun raati 13.12
Eläinten joulu
Mitä metsässä tapahtuu jouluna? Oravia ainakin näkee hyppelemässä puusta puuhun. Mutta eikö niillä ole talvella kylmä? Ei, jos ne menevät omaan pesäänsä ja laittavat oven kiinni. Kun tarkkaan katsoo kuvaa, siellä on lämmikkeenä myös jotakin villaista. Jätettiin kuusen oksalle villasukka, jos sen vaikka orava nappaisi pesäänsä!
Keitäs tuolla asustaa? Siellähän on käärme ja sammakko samassa pesässä! Eikös käärmeet syö sammakoita? Kyllä ne kesällä syövät. Nyt rohkea sammakko on mennyt pesään silloin, kun käärme on jo jähmettynyt horrokseen. Ja keväällä sammakko vilahtaa pois, ennen kuin käärme herää. Aikamoinen hurjapää! Mutta eipähän horroksessa ole niin kylmä, kun käärmeennahka lämmittää! Kokeiltiin myös laittamalla lunta kumihanskan sisään, kuinka kylmältä horroksessa olevat eläimet tuntuvat. Suunnilleen yhtä kylmältä kuin lumi.
Kukahan kuorsaa kuusen oksien alla? Karhuhan se siellä vetelee hirsiä. Joulun jälkeen karhu vähän käännähtää, ja pesään syntyy oravan kokoisia poikasia jopa neljä kappaletta. Tästä karhu ei tiedä mitään. Keväällä voi olla karhuemolla ihmettelemistä! Mutta silloinhan pennut ovat emon maidolla kasvaneet jo niin isoiksi, että voivat lähteä seuraamaan karhuemoa. Kuunneltiin puhelimelta myös karhun karjuntaa. Ja silloin varsinkin karhuemo karjuu, kun haluaa suojella poikasiaan!
Rauhalliselta näyttää joulu metsässä. Lämmitettiin mehua ja syötiin pipareita ja toivotettiin meille ja metsän eläimille hyvää ja rauhallista joulua.
Mitä metsässä tapahtuu jouluna? Oravia ainakin näkee hyppelemässä puusta puuhun. Mutta eikö niillä ole talvella kylmä? Ei, jos ne menevät omaan pesäänsä ja laittavat oven kiinni. Kun tarkkaan katsoo kuvaa, siellä on lämmikkeenä myös jotakin villaista. Jätettiin kuusen oksalle villasukka, jos sen vaikka orava nappaisi pesäänsä!
Keitäs tuolla asustaa? Siellähän on käärme ja sammakko samassa pesässä! Eikös käärmeet syö sammakoita? Kyllä ne kesällä syövät. Nyt rohkea sammakko on mennyt pesään silloin, kun käärme on jo jähmettynyt horrokseen. Ja keväällä sammakko vilahtaa pois, ennen kuin käärme herää. Aikamoinen hurjapää! Mutta eipähän horroksessa ole niin kylmä, kun käärmeennahka lämmittää! Kokeiltiin myös laittamalla lunta kumihanskan sisään, kuinka kylmältä horroksessa olevat eläimet tuntuvat. Suunnilleen yhtä kylmältä kuin lumi.
Kukahan kuorsaa kuusen oksien alla? Karhuhan se siellä vetelee hirsiä. Joulun jälkeen karhu vähän käännähtää, ja pesään syntyy oravan kokoisia poikasia jopa neljä kappaletta. Tästä karhu ei tiedä mitään. Keväällä voi olla karhuemolla ihmettelemistä! Mutta silloinhan pennut ovat emon maidolla kasvaneet jo niin isoiksi, että voivat lähteä seuraamaan karhuemoa. Kuunneltiin puhelimelta myös karhun karjuntaa. Ja silloin varsinkin karhuemo karjuu, kun haluaa suojella poikasiaan!
Rauhalliselta näyttää joulu metsässä. Lämmitettiin mehua ja syötiin pipareita ja toivotettiin meille ja metsän eläimille hyvää ja rauhallista joulua.
Vihreän lipun raati 10.10
Eläinten viikon kalateeman innoittamana raati lähti metsään miettimään kalajuttuja. Kalatietoa oli lapsilla jo valmiiksi tosi paljon. Tiedettiin että kalat asuvat vedessä: meressä, järvessä, joessa, mutta ei lätäkössä. Kun siellä ei ole kaloille ruokaa eikä suojapaikkaa. Tosi paljon muistettiin myös eri kalalajien nimiä: ainakin ahven, hauki, kampela, särki ja hai. Kirjasta katsottiin mitä muita kaloja Suomen vesissä vielä asuu.
Kaloille sopivaa vesistöä ei metsästä löytynyt mutta tehtiin niille leikisti koti. Pulloissa meillä oli mukana kirkasta puhdasta vettä ja sameaa likaista vettä. Mietittiin minkälaisessa vedessä kalat tahtovat asua; likaisessa vai puhtaassa. Valitettavasti monen kala koti on likainen mutta onneksi me ihmiset voimme auttaa niitä. Lapsilla oli ideoita siihen miten kalojen vettä voisi puhdistaa: ”Me voitais ottaa likavesi pois ja laittaa puhasta.” ”Likavesi tulee siitä ku tulee roskia ni ei laiteta roskia.” ”Kaadetaa kaloille puhasta vettä ämpärillinen.” ”Jos on likasta vettä ni sen voi letkulla vaihtaa.” ”Ei laiteta roskii eikä mitää likasta eikä multaa.”
Lopuksi leikittiin yhdessä ”kuka pelkää kalaverkkoo” -hippaleikkiä.
Toivottavasti opittiin myös että kaloja on tosi monenlaisia ja että ne kaikki tarvitsevat puhtaan kodin. Ja että me voidaan siinä asiassa auttaa.
Lopuksi lähetettiin kaloille vielä terveisiä: ”Kalat on kivoja” ”Mukavii” ”Luvataan ettei heitetä roskia kalojen veteen” ”Joo!”
Kaloille sopivaa vesistöä ei metsästä löytynyt mutta tehtiin niille leikisti koti. Pulloissa meillä oli mukana kirkasta puhdasta vettä ja sameaa likaista vettä. Mietittiin minkälaisessa vedessä kalat tahtovat asua; likaisessa vai puhtaassa. Valitettavasti monen kala koti on likainen mutta onneksi me ihmiset voimme auttaa niitä. Lapsilla oli ideoita siihen miten kalojen vettä voisi puhdistaa: ”Me voitais ottaa likavesi pois ja laittaa puhasta.” ”Likavesi tulee siitä ku tulee roskia ni ei laiteta roskia.” ”Kaadetaa kaloille puhasta vettä ämpärillinen.” ”Jos on likasta vettä ni sen voi letkulla vaihtaa.” ”Ei laiteta roskii eikä mitää likasta eikä multaa.”
Lopuksi leikittiin yhdessä ”kuka pelkää kalaverkkoo” -hippaleikkiä.
Toivottavasti opittiin myös että kaloja on tosi monenlaisia ja että ne kaikki tarvitsevat puhtaan kodin. Ja että me voidaan siinä asiassa auttaa.
Lopuksi lähetettiin kaloille vielä terveisiä: ”Kalat on kivoja” ”Mukavii” ”Luvataan ettei heitetä roskia kalojen veteen” ”Joo!”
Energiasäästöviikon aloitus 9.10
Vietämme tällä viikolla energiansäästöviikkoa. Aloitimme viikon yhdessä päiväkoti ryhmien kanssa päiväkodin metsässä luontopolulla. Polulla oli erilaisia tehtäviä mitä pääsimme tekemään.
Meille selvisi mm. mitä kaikkia roskia ja tavaroita löytyy päivittäin jätevedenpuhdistamon vedestä. Etsimme myös metsään kuulumattomia esineitä ja roskia.
Rakensimme yhdelle tärkeimmistä energianlähteistämme, auringolle, toteemipaalun.
Mietimme mitä uusiokäyttö on ja laitoimme luonnonmateriaalit uusiokäyttöön ja teimme niistä ötököitä.
Kaikista meistä jää jälki tänne maapallolle, toisista isompia ja toisista pienempiä. Tutustuimme erilaisten eläinten jälkiin.
Lopuksi vielä lajittelimme erilaisia roskia.
Meille selvisi mm. mitä kaikkia roskia ja tavaroita löytyy päivittäin jätevedenpuhdistamon vedestä. Etsimme myös metsään kuulumattomia esineitä ja roskia.
Rakensimme yhdelle tärkeimmistä energianlähteistämme, auringolle, toteemipaalun.
Mietimme mitä uusiokäyttö on ja laitoimme luonnonmateriaalit uusiokäyttöön ja teimme niistä ötököitä.
Kaikista meistä jää jälki tänne maapallolle, toisista isompia ja toisista pienempiä. Tutustuimme erilaisten eläinten jälkiin.
Lopuksi vielä lajittelimme erilaisia roskia.
Vihreän lipun raati 12.9
Vihreän lipun teemana on toista vuotta luonnon moninaisuus.
Syksyn ensimmäisessä raadissa mietimme ensin mitä se luonnon moninaisuus
oikein tarkoittaa?
Moninaisuus tarkoittaa että luonnossa on paljon erilaisia eläin-, lintu-,hyönteis- ja kasvilajeja ja vaihtelevuutta ja monenlaisia elinympäristöjä joissa ne elävät.
Eskarilaisista ja päiväkotilaisista koostuva raati suuntasi tutkimaan luuppien ,suurennuslasien ja luontoruudun avulla pihan/metsän eliöiden määrää puistossa/ metsässä. Kirjasimme ruudusta löytyneitä eri kukkia,heiniä,sieniä, marjoja, sammalta/ jäkälää ja hyönteisiä, matoja ym ja vertasimme metsä/piha ruudukoiden eliöiden määriä.
Huomasimme että löysimme paljon enemmän kuoriaisia, hämähäkkejä , matoja ym pihan nurmikolta kuin metsäruudusta. Päättelimme, että ruohikosta on helpompi havaita niitä. Marjoja ja sieniä löytyi enemmän metsästä, kukkia pihalta.
Ihanaa ihmettelyä ja löytämisen riemua luonnossa kaverien kanssa ja samalla toisiimme tutustuen.
Syksyn ensimmäisessä raadissa mietimme ensin mitä se luonnon moninaisuus
oikein tarkoittaa?
Moninaisuus tarkoittaa että luonnossa on paljon erilaisia eläin-, lintu-,hyönteis- ja kasvilajeja ja vaihtelevuutta ja monenlaisia elinympäristöjä joissa ne elävät.
Eskarilaisista ja päiväkotilaisista koostuva raati suuntasi tutkimaan luuppien ,suurennuslasien ja luontoruudun avulla pihan/metsän eliöiden määrää puistossa/ metsässä. Kirjasimme ruudusta löytyneitä eri kukkia,heiniä,sieniä, marjoja, sammalta/ jäkälää ja hyönteisiä, matoja ym ja vertasimme metsä/piha ruudukoiden eliöiden määriä.
Huomasimme että löysimme paljon enemmän kuoriaisia, hämähäkkejä , matoja ym pihan nurmikolta kuin metsäruudusta. Päättelimme, että ruohikosta on helpompi havaita niitä. Marjoja ja sieniä löytyi enemmän metsästä, kukkia pihalta.
Ihanaa ihmettelyä ja löytämisen riemua luonnossa kaverien kanssa ja samalla toisiimme tutustuen.