Vihreä lippu

Vihreän lipun kalenteri

Uuden tapahtuman luominen

Sulje

Olet luomassa tapahtumaa menneisyyteen.

Täytä vaaditut kentät.

Varoitus

Menetät kaikki syöttämäsi tiedot, jos suljet ikkunan

Viikko 14

1 April 2024 Thursday
2 April 2024 Thursday
3 April 2024 Thursday
4 April 2024 Thursday
6 April 2024 Thursday
7 April 2024 Thursday

Viikko 15

8 April 2024 Thursday
9 April 2024 Thursday
10 April 2024 Thursday
11 April 2024 Thursday
12 April 2024 Thursday
13 April 2024 Thursday
14 April 2024 Thursday

Viikko 16

15 April 2024 Thursday
16 April 2024 Thursday
17 April 2024 Thursday
18 April 2024 Thursday
19 April 2024 Thursday
20 April 2024 Thursday
21 April 2024 Thursday

Viikko 17

22 April 2024 Thursday
23 April 2024 Thursday
24 April 2024 Thursday
25 April 2024 Thursday
26 April 2024 Thursday
27 April 2024 Thursday
28 April 2024 Thursday

Viikko 18

29 April 2024 Thursday
30 April 2024 Thursday
1 May 2024 Thursday
2 May 2024 Thursday
3 May 2024 Thursday
4 May 2024 Thursday
5 May 2024 Thursday
Ilmoittautuminen avoinna
Ilmoittautuminen alkaa myöhemmin
Ilmoittautuminen tehty
Ilmoittautuminen ei ole avoinna

Seuraavat tapahtumat

Kevätretki Santalahteen

Teemme Otsonkallion päiväkodin ja esiopetuksen yhteisen kevätretken tilausajobussilla Santalahteen. Esikoulussa on oltava poikkeuksellisesti viimeistään klo 8.30! Takaisin esikoulussa olemme n. klo 13.30. Retkieväät (sämpylä, pillimehu ja banaani) tulevat esikoulusta. Oma selkäreppu mukaan, johon voi ottaa vesipullon, omat pienet eväät ja pikkuiset herkut myös!

Vihreän lipun raati 16.4.2024

Kevät keikkuen tulevi”, tämä on huomattu, ainakin sopivan pukeutumisen ”hankaluutena”, välillä aurinko paistaa oikeinkin lämpimästi ja voi ulkoilla vaikka sormikkaat käsissä ja seuraavassa hetkessä on etsittävä topparukkasia.
``Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään``.
Luonnossa kevään tulemisen seuraaminen on kiintoisaa ja joka päivä se etenee pienin askelin.
Eskarin raatilaisjoukko, matkalla kohti päiväkotia ja heidän raatilaisiaan, kohtasi pyörätien asfaltilla lukuisia kastematoja. Ne olivat kai joutuneet pakenemaan sulamisvesien täyttämistä onkaloistaan. Kuiva asfaltti oli kuivattanut joitakin liikuntakyvyttömiksi ja me yritimme niitä pelastaa hiekalle ja nurmikolle. Osa oli litistynyt, kenties jonkun jalan tai pyörän alle, ja tästä tarjoutuu luonnon kiertokulussa oiva herkkuateria linnuille.
Päiväkodilla oli mukaamme tulevat kaverit jo valmiina yhteiselle retkelle. Esittelimme itsemme ja kerroimme matkalöydöistämme. Siitä innostuneena laulaa luritimme Manne-Mato-laulun. Luulen, että madot olivat mielissään.
Pyörätien varrelta löysimme joitakin muurahaispesiä, joissa oli jo täysi tohina. Heillekin löytyi laulu; Muura-muurahainen kortta kuljettaa. Se kajahti niin komeasti, että varmasti kaikki pesän sisällä syvyyksissäkin sen kuuli.
Lopullinen retkipaikkamme oli kallion päällä, josta oli hyvät näkymät kevään etenemisen seuraamiseen mm. kiikareilla. Luupit ja tarkentavat tutkimuspurkit auttoivat lähempään tarkasteluun. Voi sitä värien määrää, mitä luonto tarjosi niillä nähtynä.
Vanha, keloksi jo muuntunut puu oli myös tutkimisen arvoinen, kuinka hienoja reikätaideteoksia olikaan syntynyt pienten toukkien ja muurahaisten käynnin jälkeen. Suuri kaarnanpala jopa innosti kokeilemaan toimisiko se vappunaamarina….
Nykytekniikka on tullut avuksi helpottamaan luonnossa liikkumista ja luonnon tutkimista. Puhelimeen voi ladata erilaisia sovelluksia, joista mekin hyödynsimme sekä Muuttolintujen kevätseuranta, jossa voi äänittää lintujen laulua, ja sovellus tunnistaa tämän perusteella linnun ja ehdottaa millaisesta laulajasta mahdollisesti on kyse, sekä Lens-sovellusta, jolla voi ottaa kuvan jostakin tutkittavasta kohteesta ja sovellus esittää ja ehdottaa vaihtoehtoja.
Pienissä ryhmissä oli mukava tehdä tutkimuksia.
Kevätseurantakorttiin saimme jo monia merkintöjä; leskenlehti, koivun hiirenkorva, kekomuurahainen, kimalainen, leppäkerttu, sitruunaperhonen, sammakko, töyhtöhyyppä ja västäräkki (kaikki eivät retkellä näkyneet, mutta muualla).
Kevät paljastaa myös paljon roskia luonnossa. Siihen olimme varautuneet roskapihdein ja -pussein.
Luonto kiitti ahkeria siivoajia.
Ihanista retkimuistoista kiitos kaikille
Kevät tulee vaikka keikutellen.

Vihreän lipun raati 12.3.2024

Raati suuntasi lähimetsään havainnoimaan merkkejä kasveissa ja eläimissä vuodenajan muututtua kevääksi.
Lapset havainnoivat muutoksia talveen verraten. Ensimmäiseksi huomasimme hangen kantavan meitä kävellessämme metsässä. Mittasimme lämpömittarilla ilman lämpötilan ja se oli jo aamulla plusasteita auringon jo lämmittäessä, yöllä taas on vielä pakkasta ja niin lumipeite tihenee .
Lumipeitteen paksuutta mittasimme mittakepillä; lumipeite oli jo talvesta madaltunut; lapset mittasit eri puolilta metsää 20-50 cm paksuutta.
”Valon määrä välillä ihan huikaisee keväällä” kommentoi poika aurinkolaseissa. Lintujen lauluakin kuulimme jo enemmän metsässä kulkiessamme.
Seuraavaksi mietimme miten kevään eteneminen vaikuttaa eläimiin jotka ovat nukkuneet talviunta, horrostaneet, olleet talven hereillä? Leikimme leikkiä Karhu nukkuu lajikorteilla; karhu, jänis, sammakko ,käärme, orava, perhonen ja leikin lomassa pohdimme joko karhu on hereillä .
Jäniksellä ja oravalla turkin väri vaihtuu jo valkeasta/harmaasta ruskeaksi suojaväriksi . Sammakot/käärmeet vielä horrostavat, perhoset ovat koteloituneena tai toukkana/munana lumen alla suojassa .
Kevään etenemistä kasveissa tutkimme lopuksi tunnistamalla koivun ja pajun silmuja luupeilla tutkimalla ja silmun kuoren alle kurkkimalla ja kyllähän sieltä jo kevään vihreyttä löytyi!

Vihreän lipun raati 13.2

Vihreän lipunraadin aiheena oli YSTÄVÄMME METSÄ sivuten tulevaa Ystävänpäivää. Kokoonnuimme metsään puun ympärille ja lauloimme TULE YSTÄVÄKSI NÄIN.
Keskustelimme kenen ystävä metsä voi olla? Meidän kaikkien ja tietysti eläinten!
Etsimme itsellemme metsästä "ystävän" KIVI tai PUU. Kerroimme kuiskaten ystävä kivelle tai puulle salaisuuden koska hyvä ystävä ei salaisuuksia kerro eteen päin.

Luimme Puun tarinan https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/osallistu/puun-tarina/

Lopuksi lauloimme laulun Kierrän, kuljen näin mis on ystäväin... Sekä metsän ystävät saivat pienet sydämet lahjaksi. Meille jäi myös hetki aikaa kiipeillä kivillä ja leikkiä ystävämme metsän kanssa.

Vihreän lipun raati 26.1, LUMI

Raati aloitettiin miettimällä, mitä se lumi oikeastaan on. Kerrattiin myös veden olomuodot. Mietittiin, mitä lumen ja jään alta löytyy, ketä siellä elää? Entäpäs jään alla sitten? Mitä kalat tekevät silloin, ketkä horrostaa, mikä kala kutee?
Sen jälkeen päätettiin tehdä tieteellinen testi lumen eristävyydestä. Metsän eläimille kaivettiin pienet kolot. Yhteen koloon asetettiin lämpömittari. Onkohan kolon ilma lämpimämpi, kuin ulkoilma? Tämän testin tulokseen päätimme palata raadin lopulla. Vastaako kaivetut kolot ollenkaan vaikkapa igluja?
Seuraavaksi keskustelimme siitä, mihin lunta tarvitaan. Helposti lapset keksivät talvihauskuuksia: lumiukon rakentamiseen, hiihtämiseen, lumipallojen tekoon. Keskusteltiin myös siitä, että lumi on suojaava tekijä joillekin metsän eläimille; se voi suojata saalistajilta, tai lumiset alaoksat viimalta ja kylmyydeltä.
Entäs, mistä se lumi lumi syntyy ja mitä tapahtuu lumen matkalla maahan? Tutkiskeltiin asiaa piirroskuvan kautta.
Tutustuimme lumihiutaleiden monimuotoisuuteen ja yksilöllisyyteen. Miten hurja määrä onkaan erilaisia lumihiutaleita! Puhuttiin siitä, mikä vaikuttaa siihen, miltä lumihiutale näyttää. Sitten päästiinkin muodostamaan lumihiutaleita niin itsestämme, kuin koko raatiporukan avun avulla.
Lopuksi valmistettiin lumijäätelöä, jotka värjättiin kauniiksi ja etsittiin annoksen päälle metsästä koristeita.
Tietenkin tarkastimme lopputuloksen lumen eristävyys -testistämme. Jäniksen kolon lämpötila ei kuitenkaan ollut ilman lämpötilaa korkeampi. Mietittiin syitä sille: Olisiko kolon pitänyt olla syvempi ja olisiko katto auttanut asiaa?
Kirpeän aurinkoisen pakkassään raati sai varpaat ja sormet kylmenemään, mutta jotain uutta opittiin lumesta samalla kun saimme nauttia ihanasta lähimetsästämme.

Vihreän lipun raati 13.12

Eläinten joulu

Mitä metsässä tapahtuu jouluna? Oravia ainakin näkee hyppelemässä puusta puuhun. Mutta eikö niillä ole talvella kylmä? Ei, jos ne menevät omaan pesäänsä ja laittavat oven kiinni. Kun tarkkaan katsoo kuvaa, siellä on lämmikkeenä myös jotakin villaista. Jätettiin kuusen oksalle villasukka, jos sen vaikka orava nappaisi pesäänsä!

Keitäs tuolla asustaa? Siellähän on käärme ja sammakko samassa pesässä! Eikös käärmeet syö sammakoita? Kyllä ne kesällä syövät. Nyt rohkea sammakko on mennyt pesään silloin, kun käärme on jo jähmettynyt horrokseen. Ja keväällä sammakko vilahtaa pois, ennen kuin käärme herää. Aikamoinen hurjapää! Mutta eipähän horroksessa ole niin kylmä, kun käärmeennahka lämmittää! Kokeiltiin myös laittamalla lunta kumihanskan sisään, kuinka kylmältä horroksessa olevat eläimet tuntuvat. Suunnilleen yhtä kylmältä kuin lumi.

Kukahan kuorsaa kuusen oksien alla? Karhuhan se siellä vetelee hirsiä. Joulun jälkeen karhu vähän käännähtää, ja pesään syntyy oravan kokoisia poikasia jopa neljä kappaletta. Tästä karhu ei tiedä mitään. Keväällä voi olla karhuemolla ihmettelemistä! Mutta silloinhan pennut ovat emon maidolla kasvaneet jo niin isoiksi, että voivat lähteä seuraamaan karhuemoa. Kuunneltiin puhelimelta myös karhun karjuntaa. Ja silloin varsinkin karhuemo karjuu, kun haluaa suojella poikasiaan!
Rauhalliselta näyttää joulu metsässä. Lämmitettiin mehua ja syötiin pipareita ja toivotettiin meille ja metsän eläimille hyvää ja rauhallista joulua.

Vihreän lipun raati 10.10

Eläinten viikon kalateeman innoittamana raati lähti metsään miettimään kalajuttuja. Kalatietoa oli lapsilla jo valmiiksi tosi paljon. Tiedettiin että kalat asuvat vedessä: meressä, järvessä, joessa, mutta ei lätäkössä. Kun siellä ei ole kaloille ruokaa eikä suojapaikkaa. Tosi paljon muistettiin myös eri kalalajien nimiä: ainakin ahven, hauki, kampela, särki ja hai. Kirjasta katsottiin mitä muita kaloja Suomen vesissä vielä asuu.

Kaloille sopivaa vesistöä ei metsästä löytynyt mutta tehtiin niille leikisti koti. Pulloissa meillä oli mukana kirkasta puhdasta vettä ja sameaa likaista vettä. Mietittiin minkälaisessa vedessä kalat tahtovat asua; likaisessa vai puhtaassa. Valitettavasti monen kala koti on likainen mutta onneksi me ihmiset voimme auttaa niitä. Lapsilla oli ideoita siihen miten kalojen vettä voisi puhdistaa: ”Me voitais ottaa likavesi pois ja laittaa puhasta.” ”Likavesi tulee siitä ku tulee roskia ni ei laiteta roskia.” ”Kaadetaa kaloille puhasta vettä ämpärillinen.” ”Jos on likasta vettä ni sen voi letkulla vaihtaa.” ”Ei laiteta roskii eikä mitää likasta eikä multaa.”

Lopuksi leikittiin yhdessä ”kuka pelkää kalaverkkoo” -hippaleikkiä.

Toivottavasti opittiin myös että kaloja on tosi monenlaisia ja että ne kaikki tarvitsevat puhtaan kodin. Ja että me voidaan siinä asiassa auttaa.

Lopuksi lähetettiin kaloille vielä terveisiä: ”Kalat on kivoja” ”Mukavii” ”Luvataan ettei heitetä roskia kalojen veteen” ”Joo!”

Energiasäästöviikon aloitus 9.10

Vietämme tällä viikolla energiansäästöviikkoa. Aloitimme viikon yhdessä päiväkoti ryhmien kanssa päiväkodin metsässä luontopolulla. Polulla oli erilaisia tehtäviä mitä pääsimme tekemään.

Meille selvisi mm. mitä kaikkia roskia ja tavaroita löytyy päivittäin jätevedenpuhdistamon vedestä. Etsimme myös metsään kuulumattomia esineitä ja roskia.

Rakensimme yhdelle tärkeimmistä energianlähteistämme, auringolle, toteemipaalun.

Mietimme mitä uusiokäyttö on ja laitoimme luonnonmateriaalit uusiokäyttöön ja teimme niistä ötököitä.

Kaikista meistä jää jälki tänne maapallolle, toisista isompia ja toisista pienempiä. Tutustuimme erilaisten eläinten jälkiin.

Lopuksi vielä lajittelimme erilaisia roskia.

Vihreän lipun raati 12.9

Vihreän lipun teemana on toista vuotta luonnon moninaisuus.

Syksyn ensimmäisessä raadissa mietimme ensin mitä se luonnon moninaisuus
oikein tarkoittaa?
Moninaisuus tarkoittaa että luonnossa on paljon erilaisia eläin-, lintu-,hyönteis- ja kasvilajeja ja vaihtelevuutta ja monenlaisia elinympäristöjä joissa ne elävät.

Eskarilaisista ja päiväkotilaisista koostuva raati suuntasi tutkimaan luuppien ,suurennuslasien ja luontoruudun avulla pihan/metsän eliöiden määrää puistossa/ metsässä. Kirjasimme ruudusta löytyneitä eri kukkia,heiniä,sieniä, marjoja, sammalta/ jäkälää ja hyönteisiä, matoja ym ja vertasimme metsä/piha ruudukoiden eliöiden määriä.
Huomasimme että löysimme paljon enemmän kuoriaisia, hämähäkkejä , matoja ym pihan nurmikolta kuin metsäruudusta. Päättelimme, että ruohikosta on helpompi havaita niitä. Marjoja ja sieniä löytyi enemmän metsästä, kukkia pihalta.

Ihanaa ihmettelyä ja löytämisen riemua luonnossa kaverien kanssa ja samalla toisiimme tutustuen.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä