Ohjaaja pyrkii kohtaamaan maahanmuuttajaopiskelijan ainutlaatuisena ja arvokkaana ihmisenä, ei lähtökohtaisesti jonkin ryhmän tai kategorian edustajana. Ohjaaja on kohtaamisessa avoin kuulemaan ja haluaa ymmärtää opiskelijaa, haluaa tutustua häneen, kuulla sekä hänen menneisyydestään että tulevaisuuden ajatuksistaan.
Ohjaaja on kohtaamisessa läsnä ja kuuntelee aidosti kiinnostuneena. Kohtaamiseen on aikaa.
Ohjaaja pyrkii dialogiin eli vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan, joiden periaatteellisena lähtökohtana on tasavertaisuus ihmisinä, molemminpuolinen hyväksyntä, kunnioitus ja arvostus. Näihin pyritään mutta niiden rakentuminen voi vaatia aikaa. Samalla ohjaaja tiedostaa, että hänellä on tilanteessa enemmän valtaa ja että opiskelija saattaa suhtautua häneen auktoriteettina. Hän ei käytä tätä asemaansa väärin vaan pyrkii opiskelijan vallan vahvistamiseen.
Kohtaamisen tavoitteena on kokonaiskuvan näkeminen eli holistisuus, opiskelijan tunteminen ja ymmärtäminen kokonaisena ihmisenä ja suhteessa sosiaalisiin ympäristöihinsä eli yhteisöjensä ja verkostojensa jäsenenä. Ohjauksessa ei keskitytä vain tiettyyn elämänalueeseen, esimerkiksi työpaikan saamisen edellyttämien valmiuksien kehittämiseen, vaan tuetaan opiskelijaa niillä elämänalueilla, joilla hän kaipaa tukea ja ohjausta. Tarvittaessa opiskelija ohjataan muiden ohjaus- ja neuvontapalveluiden piiriin - ohjaajan ei tarvitse olla kaikkien elämänalueiden ongelmien asiantuntija. (Ks. kokonaisvaltaisuus ohjauksen periaatteena.)
