Esiselvitys: Maahanmuuttajien ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Maahanmuuttajien ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa

Selvityksen tehnyt Eine Pakarinen.

Tämä selvitys on osa Sosiaalipedagoginen ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa – kohti osallisuutta ja merkityksellistä elämää -yhteishanketta (Sospeva). Selvityksessä on tehty katsaus maahanmuuttajien ohjauksesta tehtyihin tutkimuksiin ja kartoitettu ohjausta kansanopistoissa ja opintokeskuksissa vuonna 2019.

Ohjauksen merkitys

Oman polun löytäminen Motivaation lisääntyminen Identiteetin rakentuminen Vastuun ottaminen omasta oppimisesta Rohkeus tehdä itsenäisiä päätöksiä Kielitaito Arjen hallinta Sosiaaliset taidot Kontaktit kantasuomalaisiin Juurtuminen suomalaiseen yhteiskuntaan Kotoutuminen Syrjäytymisen ehkäisyOhjauksella on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa ja juurtumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Ohjaus auttaa maahanmuuttajaa löytämään oman polun ja antaa valmiudet toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Kun maahanmuuttaja saa informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista, opinnoista, työelämästä, työelämän pelisäännöistä, lainsäädännöstä sekä lain mukaan toimimisesta, on hänellä paremmat valmiudet toimia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Ohjauksen tarve

Käytännön asiat Opiskelu Suomalainen yhteiskunta Suomalainen kulttuuri Palveluohjaus: yhteiskunnan palveluiden käyttö: Kela, TE-palvelut, sosiaalitoimi, terveydenhuolto, turvapaikka- ja oleskelulupa-asiat jne. Itseohjautuvuus Tulevaisuuden suunnittelu Työnhaku Tietoliikenne Harrastukset RyhmäytyminenOhjauksessa käsiteltävät asiat ovat erilaisia ohjausprosessin eri vaiheissa. Alkuvaiheessa maahanmuuttajilla voi olla tarvetta käsitellä Suomeen sopeutumiseen liittyviä asioita: suomalaiseen yhteiskuntaan asettautuminen, erilaisissa viranomais- ja julkisissa palveluissa asioiminen, palveluihin ohjautuminen ja lomakkeiden täyttäminen. Maahanmuuttajat tarvitsevat paljon ohjausta myös käytännön asioissa ja arkielämän taidoissa. Lisäksi tarvitaan opiskelun ohjausta, jolla tuetaan opiskeluvalmiuksia, opiskelutekniikoita, oppimaan oppimista, jatko-opintoihin suuntautumista ja ymmärrystä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.

Ohjauksen muodot ja menetelmät

Yksilöohjaus Ryhmäohjaus Keskustelu Puhelinohjaus Sähköpostiohjaus Moodle ohjaus Kuvakortit Kirjat Videomateriaali Verkkomateriaali Neuvonta Ohjeiden antaminen Palveluohjaus Tulkin käyttö Opinnolliset harjoitukset Toiminnalliset menetelmät Voimavarakeskeiset menetelmät Rakentavan vuorovaikutuksen menetelmät Tekemällä oppiminen Mallioppiminen Vierailut ja tutustumiskäynnitTyömuotoina maahanmuuttajien ohjauksessa etenkin alkuvaiheessa on usein asioiden selvittäminen ohjattavan puolesta, ohjeiden antaminen ja käytännön apu, mm. palveluihin ohjaamisessa. Ohjauksessa käytetään paljon keskustelua osana yksilö- tai ryhmäohjausta. Keskustelun tukena työntekijät hyödyntävät havainnollistavia kuvia sekä video- ja verkkomateriaalia. Ohjauksessa käytetään menetelminä jonkin verran voimavarakeskeisiä, toiminnallisia ja rakentavan vuorovaikutuksen menetelmiä, tekemällä oppimista sekä erilaisia vierailu- ja tutustumiskäyntejä. Ohjausmenetelmän valinta riippuu maahanmuuttajan tarpeista ja ohjauksen tavoitteista.

Ohjauksen haasteet

Eri kieli Erilainen kulttuuri Ohjauksen vääräaikaisuus Riittämättömät pohjatiedot Epärealistiset tavoitteet Erilaiset näkemykset Ryhmätoimintaan sitoutumattomuus Heikko motivaatio Asenne Ymmärtämättömyys Väärinymmärrykset Työ-/opiskeluyhteisön pelisäännöt Puutteet elämänhallinnassa Ilmoittamattomat poissaolot Tiedon puute ohjauksen käytännöistä ja ohjausmenetelmistä Resurssin vähyys: aika, raha, tilat Palveluiden puute tai saavuttamattomuusHaasteita ohjaukseen tuovat mm. kielikysymykset, erilaiset arvot ja tavat, erilainen kulttuuri, asennoituminen ohjaukseen, käytettävissä olevat resurssit, väärinymmärrykset, uskonto sekä ohjauksen vääräaikaisuus. Maahanmuuttajien ohjauksessa haasteita kokee kaksi kolmasosaa (2/3) maahanmuuttajien kanssa ohjaustyötä tekevistä. Maahanmuuttajat kokivat ohjauksessa häiritseväksi sen, jos ohjaus toteutetaan mekaanisesti tietyn saman kaavan mukaan ja unohdetaan yksilöllisyys. Maahanmuuttajalla itsellään ei ole aina tietoa, kuka on se henkilö, joka vastaa ohjauksesta.
"Maahanmuuttajienb ohjaus on palvelua ja kunnioittavaa kohtaamista, jossa henkilön omalle äänelle, tarpeille ja toivomuksille annetaan tilaa."

Hyvä ohjaaja - ohjaustaidot

Vuorovaikutustaidot Ihmisen kohtaamisen taidot Taito kuunnella Taito kysyä oikeita kysymyksiä Taito rohkaista ja voimaannuttaa toista ihmistä Selkosuomen hallitsemisen taidot Ihmistuntemus Hyvä itsetunto Empatiakyky Luovuus Kärsivällisyys Ymmärrys Joustavuus Rauhallinen ja kärsivällinen työote Terveen järjen käyttö Kyky sopeutua muutoksiin Omien tunteiden hallitseminen Kyky tiedostaa omat ennakkoluulot sekä kulttuurien väliset eroavaisuudet Taito verkostoitua ja ylläpitää verkostoja Monikulttuurisuuden tuntemus Kotoutumisprosessin tuntemus Kulttuurien ja uskontojen tuntemus Rasismin ja syrjinnän monimuotoisuuden tunnistaminen Valtaan liittyvien ilmiöiden tunnistaminenOhjaajan tulee olla aidosti kiinnostunut maahanmuuttajasta ja huomioida hänen kokonaistilanteensa. Ohjaukseen liittyy kyky kohdata ja kommunikoida erilaisista haasteista huolimatta. Maahanmuuttajien ohjauksessa korostuvat vuorovaikutustaitojen ja ammattitaidon ohella myös kyky huomioida maahanmuuttajien taustaan liittyvät erityispiirteet ja maahanmuuttoprosessi eli maahanmuuttajuus elämäntilanteena. Ohjauksessa tarvitaan kärsivällisyyttä, joustavuutta, luovuutta sekä kykyä ohjata selkeästi ja asettaa rajat ohjaukselle. Maahanmuuttajien ohjauksessa läsnäolon ja kuuntelemisen taito ovat tärkeitä. Onnistunut ohjaus edellyttää kohtaamista ja avointa vuorovaikutusta, sillä ohjaustyössä keskeistä on ottaa ohjattavan oma elämänkokemus ja elämäntilanne lähtökohdaksi.

Ohjausosaamisen lisäksi maahanmuuttajien kanssa työskentelevät tarvitsevat paljon erilaista tietoa. Työntekijät tarvitsevat tietoa mm. eri kulttuureista, maahanmuuttajan Suomeen tulon syistä, maahanmuuttajan työhistoriasta ja kiinnostuksen kohteista, maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevista laeista, suosituksista ja käytänteistä sekä tietoja maahanmuuttajien palvelupoluista, tukimuodoista sekä mahdollisuuksista kouluttautua ja työllistyä.

Onnistunut ohjaus

Ammattitaitoista Oikea-aikaista Yksilöllistä ja henkilökohtaista Räätälöityä Selkokielistä Kunnioittavaa Tavoitteellista Itsenäiseen toimijuuteen kannustavaa Pitkäkestoista Sama ohjaaja pidemmän aikaa Ei ylhäältä alaspäin Tarpeille ja toivomuksille tulee olla tilaa Riittävästi aikaa Prosessi Tärkeintä olla ihminen ihmiselleMaahanmuuttajien ohjaus on palvelua ja kunnioittavaa kohtaamista, jossa henkilön omalle äänelle, tarpeille ja toivomuksille annetaan tilaa. Ohjauksen tulisi olla oikea-aikaista, räätälöityä ja yksilöllistä. Ohjauksessa olisi huomioitava maahanmuuttajan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti, ja olisi osattava kuunnella ja kuulla myös sellaista, mitä ei sanota ääneen. Ohjauksen tarve ja kohde riippuvat myös siitä, kuinka kauan maahanmuuttaja on Suomessa ollut ja onko hänellä tukiverkostoa käytettävissä. Maahanmuuttajan ohjauksen on hyvä olla konkreettista ja arjessa kiinni olevaa. Ohjaajan olisi tärkeää tunnistaa, mitä tietoa annetaan ja missä vaiheessa. Ohjaus tukee myös suomen kielen oppimista. Maahanmuuttajat toivovat pitkäkestoista ohjausta. Monella on tarve pohtia ja harjoitella opintoihin ja työelämään siirtymistä pitkänkin aikaa. Myös työntekijät kokivat, että ohjaus on prosessi, jossa työntekijän täytyy olla valmis kulkemaan ohjattavan rinnalla ja hyväksymään myös huonot päivät. Ohjauksessa pyrkimyksenä on vahvistaa ja tukea maahanmuuttajan itsenäistä toimijuutta.

Maahanmuuttajien ohjausprosessi

Ohjauksen alkuvaiheessa on tärkeää selvittää maahanmuuttajan tarpeet, tuen tarve ja osaaminen. Yhdessä maahanmuuttajan kanssa ohjaukselle määritellään maahanmuuttajan henkilökohtaista kasvua ja toimintakykyä tukeva tavoite. Jos ohjattavalle itseohjautuvuus on vierasta, hän tarvitsee paljon konkreettista neuvontaa ja apua. Ohjaaja voi joutua esimerkiksi näyttämällä mallia, kuinka joku käytännön asia hoidetaan. Ohjaajan rooli on silloin tiedon antaja ja neuvoja, ja ohjaajan antama tuki on hyvin pragmaattista ja asiakeskeistä. Jos maahanmuuttaja on hyvin itseohjautuva, hänellä on käytännön asiat kunnossa ja hänelle alkaa hahmottua kuva suomalaisesta yhteiskunnasta, sen tarjoamista palveluista ja koulutusjärjestelmästä sekä siitä, miten hän voisi omaa osaamistaan hyödyntää, tällöin ohjaus on hyvin tulevaisuusorientoitunutta. Silloin ohjauskeskustelussa voidaan pohtia yhdessä mm. koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia.

Ohjauksessa on havaittavissa erilaisia kombinaatioita edellä mainituista ohjaustilanteista, koska maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen joukko. Maahanmuuttajien ohjaus voidaan näin ollen nähdä prosessina, jossa ohjaajien erilaiset orientaatiot ja ohjauksessa käytetyt menetelmät vaihtelevat ohjauksen aiheen, ohjaustilanteen, maahanmuuttajan tarpeiden, tuen, osaamisen, kotoutumisprosessin ja ohjautuvuuden vaiheen sekä ohjauksen etenemisen mukaan. Ohjauksen tavoitteena on maahanmuuttajan itseohjautuvuus ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Päämääränä on, että maahanmuuttaja pärjää suomalaisessa yhteiskunnassa ja että hänelle kehittyy taitoja arvioida omaa tilannettaan, jotta hän jatkossa osaa hakea itse tarvittavaa apua ja ohjausta.
Kotoutumisprosessin vaihe, ohjautuvuuden vaihe, tarpeet, tuen tarve, osaaminen, toiveet - tämä johtaa Ohjauksen tavoite - Tämä johtaa joko Asiakeskeiseen ohjaukseen Asioiden selvittäminen puolesta, kädestä pitäen ohjaus, neuvonta tai Tulevaisuusorientoitunut ohjaus Kokemusten ja toiveiden kuuntelu, dialogi, kumppanuus. - Näistä kahdesta päädytään joko Suomalaiseen yhteiskuntaan, suomalaiseen kulttuuriin, palveluohjaukseen ja käytännön asioihin tai Opiskeluun, tulevaisuuden suunnitteluun, työn hakuun ja harrastuksiin. Lopulta tämä kaikki johtaa Kotoutumiseen ja itseohjautuvuuteen.

Lähde

Pakarinen Eine (2020): Selvitys vapaan sivistystyön oppilaitoksissa annetusta ohjauksesta maahanmuuttajille. Sosiaalipedagoginen ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa – kohti osallisuutta ja merkityksellistä elämää -yhteishanke 2018-2020.

Eine Pakarisen selvitys


Eine Pakarinen: Sosiaalipedagoginen ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa - Kohti osallisuutta ja merkityksellistä elämää -yhteishankkeen selvitys.

Millaista maahanmuuttajien ohjaaminen on?

Millaista maahanmuuttajien ohjaaminen on?
  • Onko opastamista ja neuvomista uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan?
  • Onko se tukea ja kannattelua uudenlaisessa tilanteessa ja ympäristössä?
  • Vai onko tavoitteena, että opiskelija elää omannäköistä elämää täysivaltaisen yhteiskunnan jäsenenä?

sanapilvi: Minkälaisissa asioissa maahanmuuttajat tarvitsevat ohjausta? Kuvassa on maahanmuuttajien ohjaustarpeet Eine Pakarisen tutkimuksen pohjalta.
Minkälaisissa asioissa maahanmuuttajat tarvitsevat ohjausta? Kuvassa on maahanmuuttajien ohjaustarpeet Eine Pakarisen tutkimuksen pohjalta.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä