Esiselvitys: Maahanmuuttajien ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa
Maahanmuuttajien ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa
Selvityksen tehnyt Eine Pakarinen.
Tämä selvitys on osa Sosiaalipedagoginen ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa – kohti osallisuutta ja merkityksellistä elämää -yhteishanketta (Sospeva). Selvityksessä on tehty katsaus maahanmuuttajien ohjauksesta tehtyihin tutkimuksiin ja kartoitettu ohjausta kansanopistoissa ja opintokeskuksissa vuonna 2019.
Tämä selvitys on osa Sosiaalipedagoginen ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa – kohti osallisuutta ja merkityksellistä elämää -yhteishanketta (Sospeva). Selvityksessä on tehty katsaus maahanmuuttajien ohjauksesta tehtyihin tutkimuksiin ja kartoitettu ohjausta kansanopistoissa ja opintokeskuksissa vuonna 2019.
Ohjauksen merkitys
Ohjauksella on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisessa ja juurtumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Ohjaus auttaa maahanmuuttajaa löytämään oman polun ja antaa valmiudet toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Kun maahanmuuttaja saa informaatiota suomalaisesta yhteiskunnasta, kulttuurista, opinnoista, työelämästä, työelämän pelisäännöistä, lainsäädännöstä sekä lain mukaan toimimisesta, on hänellä paremmat valmiudet toimia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Ohjauksen tarve
Ohjauksessa käsiteltävät asiat ovat erilaisia ohjausprosessin eri vaiheissa. Alkuvaiheessa maahanmuuttajilla voi olla tarvetta käsitellä Suomeen sopeutumiseen liittyviä asioita: suomalaiseen yhteiskuntaan asettautuminen, erilaisissa viranomais- ja julkisissa palveluissa asioiminen, palveluihin ohjautuminen ja lomakkeiden täyttäminen. Maahanmuuttajat tarvitsevat paljon ohjausta myös käytännön asioissa ja arkielämän taidoissa. Lisäksi tarvitaan opiskelun ohjausta, jolla tuetaan opiskeluvalmiuksia, opiskelutekniikoita, oppimaan oppimista, jatko-opintoihin suuntautumista ja ymmärrystä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä.
Ohjauksen muodot ja menetelmät
Työmuotoina maahanmuuttajien ohjauksessa etenkin alkuvaiheessa on usein asioiden selvittäminen ohjattavan puolesta, ohjeiden antaminen ja käytännön apu, mm. palveluihin ohjaamisessa. Ohjauksessa käytetään paljon keskustelua osana yksilö- tai ryhmäohjausta. Keskustelun tukena työntekijät hyödyntävät havainnollistavia kuvia sekä video- ja verkkomateriaalia. Ohjauksessa käytetään menetelminä jonkin verran voimavarakeskeisiä, toiminnallisia ja rakentavan vuorovaikutuksen menetelmiä, tekemällä oppimista sekä erilaisia vierailu- ja tutustumiskäyntejä. Ohjausmenetelmän valinta riippuu maahanmuuttajan tarpeista ja ohjauksen tavoitteista.
Ohjauksen haasteet
Haasteita ohjaukseen tuovat mm. kielikysymykset, erilaiset arvot ja tavat, erilainen kulttuuri, asennoituminen ohjaukseen, käytettävissä olevat resurssit, väärinymmärrykset, uskonto sekä ohjauksen vääräaikaisuus. Maahanmuuttajien ohjauksessa haasteita kokee kaksi kolmasosaa (2/3) maahanmuuttajien kanssa ohjaustyötä tekevistä. Maahanmuuttajat kokivat ohjauksessa häiritseväksi sen, jos ohjaus toteutetaan mekaanisesti tietyn saman kaavan mukaan ja unohdetaan yksilöllisyys. Maahanmuuttajalla itsellään ei ole aina tietoa, kuka on se henkilö, joka vastaa ohjauksesta.
Hyvä ohjaaja - ohjaustaidot
Ohjaajan tulee olla aidosti kiinnostunut maahanmuuttajasta ja huomioida hänen kokonaistilanteensa. Ohjaukseen liittyy kyky kohdata ja kommunikoida erilaisista haasteista huolimatta. Maahanmuuttajien ohjauksessa korostuvat vuorovaikutustaitojen ja ammattitaidon ohella myös kyky huomioida maahanmuuttajien taustaan liittyvät erityispiirteet ja maahanmuuttoprosessi eli maahanmuuttajuus elämäntilanteena. Ohjauksessa tarvitaan kärsivällisyyttä, joustavuutta, luovuutta sekä kykyä ohjata selkeästi ja asettaa rajat ohjaukselle. Maahanmuuttajien ohjauksessa läsnäolon ja kuuntelemisen taito ovat tärkeitä. Onnistunut ohjaus edellyttää kohtaamista ja avointa vuorovaikutusta, sillä ohjaustyössä keskeistä on ottaa ohjattavan oma elämänkokemus ja elämäntilanne lähtökohdaksi.
Ohjausosaamisen lisäksi maahanmuuttajien kanssa työskentelevät tarvitsevat paljon erilaista tietoa. Työntekijät tarvitsevat tietoa mm. eri kulttuureista, maahanmuuttajan Suomeen tulon syistä, maahanmuuttajan työhistoriasta ja kiinnostuksen kohteista, maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevista laeista, suosituksista ja käytänteistä sekä tietoja maahanmuuttajien palvelupoluista, tukimuodoista sekä mahdollisuuksista kouluttautua ja työllistyä.
Ohjausosaamisen lisäksi maahanmuuttajien kanssa työskentelevät tarvitsevat paljon erilaista tietoa. Työntekijät tarvitsevat tietoa mm. eri kulttuureista, maahanmuuttajan Suomeen tulon syistä, maahanmuuttajan työhistoriasta ja kiinnostuksen kohteista, maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevista laeista, suosituksista ja käytänteistä sekä tietoja maahanmuuttajien palvelupoluista, tukimuodoista sekä mahdollisuuksista kouluttautua ja työllistyä.
Onnistunut ohjaus
Maahanmuuttajien ohjaus on palvelua ja kunnioittavaa kohtaamista, jossa henkilön omalle äänelle, tarpeille ja toivomuksille annetaan tilaa. Ohjauksen tulisi olla oikea-aikaista, räätälöityä ja yksilöllistä. Ohjauksessa olisi huomioitava maahanmuuttajan elämäntilanne kokonaisvaltaisesti, ja olisi osattava kuunnella ja kuulla myös sellaista, mitä ei sanota ääneen. Ohjauksen tarve ja kohde riippuvat myös siitä, kuinka kauan maahanmuuttaja on Suomessa ollut ja onko hänellä tukiverkostoa käytettävissä. Maahanmuuttajan ohjauksen on hyvä olla konkreettista ja arjessa kiinni olevaa. Ohjaajan olisi tärkeää tunnistaa, mitä tietoa annetaan ja missä vaiheessa. Ohjaus tukee myös suomen kielen oppimista. Maahanmuuttajat toivovat pitkäkestoista ohjausta. Monella on tarve pohtia ja harjoitella opintoihin ja työelämään siirtymistä pitkänkin aikaa. Myös työntekijät kokivat, että ohjaus on prosessi, jossa työntekijän täytyy olla valmis kulkemaan ohjattavan rinnalla ja hyväksymään myös huonot päivät. Ohjauksessa pyrkimyksenä on vahvistaa ja tukea maahanmuuttajan itsenäistä toimijuutta.
Maahanmuuttajien ohjausprosessi
Ohjauksen alkuvaiheessa on tärkeää selvittää maahanmuuttajan tarpeet, tuen tarve ja osaaminen. Yhdessä maahanmuuttajan kanssa ohjaukselle määritellään maahanmuuttajan henkilökohtaista kasvua ja toimintakykyä tukeva tavoite. Jos ohjattavalle itseohjautuvuus on vierasta, hän tarvitsee paljon konkreettista neuvontaa ja apua. Ohjaaja voi joutua esimerkiksi näyttämällä mallia, kuinka joku käytännön asia hoidetaan. Ohjaajan rooli on silloin tiedon antaja ja neuvoja, ja ohjaajan antama tuki on hyvin pragmaattista ja asiakeskeistä. Jos maahanmuuttaja on hyvin itseohjautuva, hänellä on käytännön asiat kunnossa ja hänelle alkaa hahmottua kuva suomalaisesta yhteiskunnasta, sen tarjoamista palveluista ja koulutusjärjestelmästä sekä siitä, miten hän voisi omaa osaamistaan hyödyntää, tällöin ohjaus on hyvin tulevaisuusorientoitunutta. Silloin ohjauskeskustelussa voidaan pohtia yhdessä mm. koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia.
Ohjauksessa on havaittavissa erilaisia kombinaatioita edellä mainituista ohjaustilanteista, koska maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen joukko. Maahanmuuttajien ohjaus voidaan näin ollen nähdä prosessina, jossa ohjaajien erilaiset orientaatiot ja ohjauksessa käytetyt menetelmät vaihtelevat ohjauksen aiheen, ohjaustilanteen, maahanmuuttajan tarpeiden, tuen, osaamisen, kotoutumisprosessin ja ohjautuvuuden vaiheen sekä ohjauksen etenemisen mukaan. Ohjauksen tavoitteena on maahanmuuttajan itseohjautuvuus ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Päämääränä on, että maahanmuuttaja pärjää suomalaisessa yhteiskunnassa ja että hänelle kehittyy taitoja arvioida omaa tilannettaan, jotta hän jatkossa osaa hakea itse tarvittavaa apua ja ohjausta.
Ohjauksessa on havaittavissa erilaisia kombinaatioita edellä mainituista ohjaustilanteista, koska maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen joukko. Maahanmuuttajien ohjaus voidaan näin ollen nähdä prosessina, jossa ohjaajien erilaiset orientaatiot ja ohjauksessa käytetyt menetelmät vaihtelevat ohjauksen aiheen, ohjaustilanteen, maahanmuuttajan tarpeiden, tuen, osaamisen, kotoutumisprosessin ja ohjautuvuuden vaiheen sekä ohjauksen etenemisen mukaan. Ohjauksen tavoitteena on maahanmuuttajan itseohjautuvuus ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Päämääränä on, että maahanmuuttaja pärjää suomalaisessa yhteiskunnassa ja että hänelle kehittyy taitoja arvioida omaa tilannettaan, jotta hän jatkossa osaa hakea itse tarvittavaa apua ja ohjausta.
Lähde
Pakarinen Eine (2020): Selvitys vapaan sivistystyön oppilaitoksissa annetusta ohjauksesta maahanmuuttajille. Sosiaalipedagoginen ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa – kohti osallisuutta ja merkityksellistä elämää -yhteishanke 2018-2020.
Eine Pakarisen selvitys
Eine Pakarinen: Sosiaalipedagoginen ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa - Kohti osallisuutta ja merkityksellistä elämää -yhteishankkeen selvitys.
Eine Pakarinen: Sosiaalipedagoginen ohjaus vapaan sivistystyön oppilaitoksissa - Kohti osallisuutta ja merkityksellistä elämää -yhteishankkeen selvitys.
Millaista maahanmuuttajien ohjaaminen on?
Millaista maahanmuuttajien ohjaaminen on?
Minkälaisissa asioissa maahanmuuttajat tarvitsevat ohjausta? Kuvassa on maahanmuuttajien ohjaustarpeet Eine Pakarisen tutkimuksen pohjalta.
- Onko opastamista ja neuvomista uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan?
- Onko se tukea ja kannattelua uudenlaisessa tilanteessa ja ympäristössä?
- Vai onko tavoitteena, että opiskelija elää omannäköistä elämää täysivaltaisen yhteiskunnan jäsenenä?
Minkälaisissa asioissa maahanmuuttajat tarvitsevat ohjausta? Kuvassa on maahanmuuttajien ohjaustarpeet Eine Pakarisen tutkimuksen pohjalta.