Tutustuminen ohjauksen vaiheena ja tehtävänä

• Tutustuminen prosessin alussa ja jatkuessa
  • Tutustuminen on luonnollista ohjauksen alkuvaiheessa. Voi ajatella, että kaikki ohjauksessa myöhemmin tapahtuva perustuu siihen, että ohjaaja ja opiskelija ovat tutustuneet toisiinsa. Tutustuminen voi kuitenkin jatkua ja syventyä läpi ohjausprosessin. Myös aivan ohjausprosessin lopussa ohjaaja voi oppia opiskelijasta jotain uutta.
  • On välttämätöntä, että ohjausprosessi alkaa jonkinlaisesta tutustumisesta. Ohjaajan ei tule alkaa ohjata opiskelijaa johonkin, jollei ole lainkaan tutustunut tähän.
• Tutustuminen avoimena kiinnostuksena
  • Tutustumisessa korostuu kohtaamisen periaate: Ohjaaja kohtaa opiskelijan avoimesti ainutlaatuisena ihmisenä eikä määrittele häntä jonkin valmiiden luokittelujen mukaan. Olennaista on kiinnostus toista ihmistä kohtaan, halu tuntea hänet sekä ymmärtää hänen arkitodellisuuttaan ja toimintaympäristöjään. Tärkeää on läsnäolo ja aito kuunteleminen - sekä kertomaan rohkaiseminen. 
  • Maahanmuuttajaopiskelijoihin tutustumisessa korostuu elämäntarinan kuulemisen merkitys. Kaikki eivät halua kertoa tarinaansa heti avoimesti, vaan tarvitaan luottamuksen rakentamista. Opiskelija saa itse määritellä, kuinka paljon haluaa kertoa elämästään. Tutustumisessa arvostetaan kokemuksellista tietoa. Ei siis pyritä saamaan selville vain yksiselitteisiä faktoja esimerkiksi siitä, mistä opiskelija on kotoisin, onko hän käynyt koulua, missä ja minkä verran, vaan ollaan kiinnostuneita myös hänen kokemuksistaan ja tuntemuksistaan, esimerkiksi millaista hänen mielstään koulussa oli, mistä hän siellä piti ja ei pitänyt jne.
• Tutustuminen ja mahdollisuuksien tunnistaminen
  • Tutustuminen on perustana opiskelijan osaamisen tunnistamiselle. Tutustumisen kautta ohjaaja saa tietoa opiskelijan aiemmasta muodollisesta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Lisäksi opiskelijan elämäntarinan kuuleminen auttaa ohjaajaa löytämään yhdessä hänen kanssaan sellaisia osaamisen alueita, jotka eivät tule ilmi muodollisen koulutuksen ja työkokemuksen tarkastelussa.
  • Tutustuminen mahdollistaa opiskelijan toiveiden, haaveiden ja tavoitteiden tunnistamisen. Kyse voi olla prosessista, jossa opiskelija itsekin tutustuu itseensä tästä näkökulmasta eli pohtii ja pyrkii tunnistamaan toiveitaan ja etsimään yhdessä ohjaajan kanssa realistisia tavoitteita, joiden kautta toiveita voi toteuttaa.
• Tutustumisen molemminpuolisuus
  • Tutustuminen ei ole yksipuolista vaan molemminpuolista. Kyse ei ole siitä, että ohjaaja vain kerää tietoa opiskelijasta, vaan tutustumisessa on kyse yhteisestä jakamisesta. Myös ohjaaja on läsnä ihmisenä, joka haluaa, että opiskelijat tutustuvat häneen - että tutustuminen on vastavuoroista. Samalla ohjaaja on ammattilainen, joka osaa erottaa yksityiselämänsä työstä. Hän voi siis kertoa itsestään, omasta taustastaan, perheestään, koulutus- ja työkokemuksistaan jne. eli olla omana persoonanaan läsnä ohjauksessa. Hän ei kuitenkaan jaa opiskelijoille yksityisiä huolenaiheitaan.
• Tutustuminen kulttuurienvälisenä tutustumisena
  • Ohjaaja on kiinnostunut tutustumaan myös opiskelijan kulttuuriin, siihen, miten opiskelija kokee oman kulttuurinsa vaikuttavan omaan arkeensa ja omiin mahdollisuuksiinsa. Opiskelija nähdään suhteessa omaan kulttuuriinsa ja siihen, miten hän itse sitä määrittelee.
  • Myös kulttuurienvälinen tutustuminen on molemminpuolista ja vastavuoroista jakamista. Opiskelijaa tuetaan tutustumaan ympäröivän yhteiskunnan kulttuuriin (tai kulttuureihin) erilaisin tavoin.
• Tutustuminen yhteiskuntaan
  • Tutustuminen on ohjauksessa paitsi ihmisten välistä myös ihmisten ja ympäristön välistä. Ohjauksessa tuetaan opiskelijaa tutustumaan yhteiskuntaan ja erilaisiin toimintaympäristöihin yhteiskunnassa. Yhteiskuntaan tutustuminen on sekä tiedollista että kokemuksellista.