Tukeminen ohjauksen vaiheena ja tehtävänä

• Tukemisen perustana on tutustuminen ja tunnustaminen
  • Tukemisen voi nähdä eräänlaisena koko ohjauksen läpileikkaavana tehtävänä, mutta se on myös ohjauksen vaihe, jonka perustan muodostavat tutustuminen ja tunnustaminen. Jotta ohjaaja voi tukea opiskelijaa hänelle merkityksellisissä asioissa ja merkitykselliseen suuntaan, täytyy hänen tutustua opiskelijaan ja oppia tunnistamaan tälle merkityksellisiä asioita.
  • Tunnustaminen on tietyllä tavalla tukemisen työkalu: antamalla opiskelijalle tunnustusta tälle itselleen merkityksellisissä asioissa ohjaaja tukee opiskelijan itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittymistä sekä toimijuuden edellytysten vahvistumista.
• Tukeminen on yleisellä tasolla osallisuuden ja toimijuuden vahvistamista
  • Osallisuus tarkoittaa johonkin yhteisöön kuulumista ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisössä. Se toteutuu osallisuuden tunteena eli koettuna kuulumisena ja tietoisuutena osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista. Yleensä osallistuminen yhteisön toimintaan ja kuulluksi tuleminen sen asioissa vahvistaa tunnetta kuulumisesta. Toisaalta halu ja rohkeus osallistua vahvistuvat, kun tuntee kuuluvansa yhteisöön ja olevansa sen merkityksellinen jäsen. Osallisuus rakentuu siis kuulumisen ja osallistumisen yhdistävässä prosessissa.
  • Ohjaaja voi tukea opiskelijan osallisuutta sekä opiskeluyhteisössä (omassa ryhmässä ja koko oppilaitoksessa) että laajemmin yhteiskunnassa. Osallisuutta opiskeluyhteisössä voi tukea edistämällä jokaisen tunnetta omasta merkityksestään ryhmän jäsenenä, tukemalla yhteenkuuluvuuden tunteen ja yhteisöllisyyden kehittymistä ryhmässä ja oppilaitoksessa ja luomalla opiskelijoille mahdollisuuksia olla aktiivisia jäseniä sekä ryhmässään että oppilaitoksessa, toimia niiden arjessa erilaisin tavoin, ottaa osaa asioiden valmisteluun ja toteuttamiseen ja osallistua myös päätöksentekoon sekä arjen pienissä asioissa että oppilaitoksen tasolla.
  • Osallisuutta yhteiskunnassa voi tukea tekemällä yhteiskuntaa, sen toimintatapoja ja -ympäristöjä tutummaksi opiskelijalle erilaisin tavoin, luomalla mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnassa esimerkiksi järjestötoiminnan tai vapaaehtoistyön kautta ja lisäämällä ymmärrystä siitä, miten tällainen konkreettinen osallistuminen liittyy yhteiskuntaan, mahdollistamalla kokemuksia omasta merkityksestä yhteiskunnan jäsenenä, etsimällä tapoja synnyttää yhteiskuntaan kuulumisen ja yhteenkuuluvuuden tunnetta jne.
  • Toimijuus tarkoittaa mahdollisuuksia tehdä valintoja ja toimia niiden mukaan tietyssä ympäristössä. Se rakentuu suhteessa arkisiin ympäristöihin, ei vain ihmisen mielessä. Toimijuuden tukeminen ei ole siis vain yksilön kyvykkyyden, itseluottamuksen tms. tukemista vaan yksilön ja ympäristön välisen suhteen kehittymisen tukemista. Ihminen voi olla toimija tietyssä ympäristössä (esimerkiksi omassa kodissaan, jossa eletään itselle tuttujen tapojen ja rutiinien mukaisesti) mutta menettää toimijuutensa siirtyessään toiseen ympäristöön (esimerkiksi lähtiessään ulos kodistaan, jolloin onkin vieraiden tapojen ja sääntöjen ympäröimä ja joutuu toimimaan vieraalla kielellä).
  • Ohjaajan tavoitteena on tukea opiskelijan toimijuutta sekä opinnoissaan että elämässään laajemmin eli toimijuutta sekä luokassa ja oppilaitoksessa että oppilaitoksen ulkopuolella eri toimintaympäristöissä. Toimijuus voi kehittyä eri toimintaympäristöissä askel askeleelta niin, että se laajenee vähitellen yhteiskunnalliseksi toimijuudeksi eli valmiuksiksi toimia itsenäisesti yhteiskunnan jäsenenä. Tärkeää on tukea arkista toimijuutta, joka toteutuu jokapäiväisessä elämässä esimerkiksi mahdollisuuksina liikkua paikasta toiseen ja osallistua itselle mielekkääseen tekemiseen sekä valmiuksina huolehtia tarpeistaan ja mahdollisesti perheensä tarpeista. Lisäksi tavoitteena on tukea sellaista kriittistä kantaaottava toimijuutta, joka mahdollistaa epäkohtien esiintuomisen, omien oikeuksien puolustamisen ja arjen käytäntöjen haastamisen, jos ne uhkaavat tai heikentävät omaa hyvinvointia.
  • Oleellista on tukea opiskelijan sellaista toimijuutta, joka on hänelle itselleen merkityksellistä. Toimijuuden tukeminen kuitenkin myös pyrkii suuntaamaan toimintaa, eli tavoitteena on vahvistaa esimerkiksi sellaista yhteiskunnallista toimijuutta, joka auttaa ihmistä tulemaan toimeen yhteiskunnan jäsenenä ja mahdollistaa myös kriittisen osallistumisen yhteiskunnassa.