Mitä tehdä, kun opiskelijan kokemus on oppimisen jarru?
Mitä tehdä, kun opiskelijan kokemus on oppimisen jarru?
Kyvykkyysajattelulla on taipumusta kantaa itseään. Kohtaan jatkuvasti aikuisia opiskelijoita, joille on tyypillistä ajatella esimerkiksi kirjoittamisen taidosta, että ”Kykyjä joko on tai niitä ei ole. Minulla niitä ei ole. ” Ajattelumallin muuttaminen voi olla työlästä. Pystyvyysajattelun eheyttäminen on kuitenkin tärkeintä, mitä voin opetuksessa tehdä, jotta kehittymismotivaatio syttyisi.
Miten yksilön subjektiivista tietämistä omista kyvyistään muutetaan? Mitä negatiivisempia yksilön kyvykkyysuskomukset ovat, sitä enemmän opettajan on puskettava läpi tunnelukkojen ja muutettava yksilön ”subjektiivista tietämistä” omista kyvyistään. Keskeistä on pyrkiä ensin irrottamaan opiskelija epäonnistumisen ennakoinnista, jolloin hän tulkitsee koetun kyvyttömyytensä automaattisesti syyksi epäonnistua kyseisissä tehtävissä aina ja ikuisesti.
Kyvykkyysajattelu ja muut attribuutiot, joilla yksilö selittää epäonnistumisiaan tai mahdollisuuksiaan onnistua, ovat kuitenkin usein vaikeasti puheeksi otettavia, sillä opiskelija ei yleensä ole niistä itsekään tietoinen. Miten ne voidaan opetuksen yhteydessä huljauttaa alitajunnasta tietoiseen käsittelyyn?
Kriittinen reflektio
Reflektion avulla tarkastelemme toimintaamme, kokemuksiamme, tunteitamme ja niitä tulkintoja, joita näiden pohjalta olemme itsellemme luoneet ja jotka ohjaavat toimintaamme. Reflektion käsitettä on tutkittu oppimisen näkökulmasta paljon ja jokainen tutkija on halunnut tuoda sen ympärille omat tulkintansa niin, että koko käsite tuntuu nykyään hahmottomalta ja sekavalta.
Jack Mezirowin mukaan reflektion tavoitteena on omien uskomusten oikeutuksen kriittinen selvittely. Kriittisellä itsereflektiolla Mezirow tarkoittaa prosessia, jossa tutkimme ja arvioimme nimenomaan ennakko-oletuksiamme: mistä ne syntyvät ja ovat lähtöisin, ovatko ne päteviä ja mitä niistä aiheutuu. (Mezirow 1995.) Kun nostamme itsestään selvänä pidettyjä ja usein alitajuisesti vaikuttavia taustaoletuksiamme esiin kriittisen reflektion avulla, voimme myös helpommin niitä muuttaa. Dialogin rooli on keskeinen, kun taustaoletuksia lähdetään tutkimaan, kyseenalaistamaan ja laittamaan koetukselle.
Seuraavissa luvuissa esittelen muutamia tapoja ja menetelmiä, joilla nostan opiskelijoiden pystyvyyskäsitystä tarkasteltavaksi omassa opetuksessani.
Lähde: Mezirow, J. 1995. Kriittinen reflektio uudistavan oppimisen käynnistäjänä. Teoksessa Mezirow, J. (toim.) Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa.