Johdanto
Ei laiteta mutkia suoraksi, kun puhutaan oppimisvaikeuksista!
Olen kuullut sanonnan ”Kun olet tavannut yhden Asperger-henkilön, olet tavannut yhden Asperger-henkilön.” Sama pätee useimpiin oppimisvaikeuksiin. Esimerkiksi keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmat (ADHD) näkyvät yksilöllisenä kirjona, jotka muotoutuvat eri näköiseksi myös yksilöllisen persoonallisuuden sekä elämänkulun kautta. Samoin lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus (lukivaikeus) voi näkyä valtavan monenkirjavana ongelmien kimppuna: hitaahkosta lukemisesta täydelliseen lukutaidottomuuteen, nopeana ja virheellisenä tai tarkkana mutta hitaana lukemisena, lukemisen ja kirjoittamisen tai vain jommankumman ongelmana, kytkeytyneenä matematiikan ongelmiin, keskittymiseen tai muistiongelmiin.
Niinpä jokainen opiskelija tulee kohdata erilaisena oppijana, yksilöllisenä oppijana. Olennaista on kuunnella, miten opiskelija kertoo itsestään riveillä ja rivien välissä. Varsinkin aikuisten oppimista eivät häiritse ainoastaan vaikeuksien tuottamat ydinoireet, vaan myös niiden ympärille kerääntyneet liitännäisoireet, koetut ei-kasvattavat oppimiskokemukset tai elämän aikana kehittyneet tulkinnat itsestä oppijana.
Tässä aineistossa ei käsitellä yksittäisiä oppimisvaikeuksia eikä niiden piirteitä. Niitä löytyy muista materiaaleista. Näkökulmani ei rajoitu myöskään pelkästään oppimisvaikeuksiin. Mieluummin puhuisin oppimisen pulmista. Niitä aiheuttavat yhtä lailla aikaisempi motivoitumattomuus koulupolulla tai muista syistä johtuvat perustaitojen puutteet.
Tärkeintä on opiskelijan itsetunnon ja pystyvyyskäsityksen tukeminen ja motivaation herättäminen. Tiedot ja taidot tulevat kyllä perässä.
Tarkastelunäkökulma vaikuttaa tuen rakentamiseen
Medikaalinen tarkastelunäkökulma
Oppimisvaikeuksia on perinteisesti katseltu medikaalisesta näkökulmasta: vaikeudet ovat tunnistettavissa tietyistä diagnosoitavista oireista, jotka syntyvät neurologisista tai neurobiologisista poikkeavuuksista. Tällöin myös niihin puuttuminen ja tukitoimet ovat pääasiassa ydinoireita kuntouttavia menetelmiä. Tällainen tarkastelutapa edellyttää erityistä osaamista ja koulutusta.
Varsinainen ydinoireita vähentävä ja kuntouttava opetus tuottaa sitä parempaa tulosta, mitä varhemmin se aloitetaan. Esimerkiksi lukivaikeuden kuntouttaminen aikuisella on hidasta ja haastavaa. Aikuisen motivaatiokaan ei usein riitä niin sanottujen drillausharjoitusten vaatimiin lukuisiin toistoihin.
Biografinen vaikeus eli miten oppimisvaikeus on merkityksellistynyt elämänkerronnassa
|
”Em mä varmaan lukenutkaan enkä tehnyt töitä, se oli vaan niin kauheen inhottavaa se koulunkäynti. Ja kotona faija huusi joka asiasta. Semmosen mä muistan erityisesti, kun mä olin ekalla tai tokalla luokalla, niin mä en uskaltanut nukkuu, kun mä näin aina painajaisia. Tuli vaan mieleen tossa yks päivä. - - - |
Nykyisin oppimisvaikeutta tarkastellaan yhä useammin osana opittua identiteettiä ja yksilön elämänkerrontaa; miten se näkyy elämänkulussa ja elämänvalinnoissa. Minuus opitaan ja sitä ylläpidetään reflektiivisessä vuorovaikutusprosessissa ympäristön kanssa. Tuon vuorovaikutusprosessin laatu on muokannut paljolti sitä, miten aikuistuva nuori tai aikuinen pärjää ongelmiensa kanssa arjessa.
Aikuisten oppimisvaikeuden tarkasteleminen konstruoituna osana omaa elämänkerrontaa on tarpeen. Monesti ydinoireet eivät enää ole ongelmista kipeimpiä, vaan tilalle ovat nousseet motivaatio- ja itsetunto-ongelmat sekä erilaiset elämänhallintaan vaikuttavat liitännäisoireet.
| ”Monet varmaan syyttää itseään monista asioista tai pitää itseään huonompina. - - Sellanen mun elämässä on ollut tosi ikävää, että mä tunnen olevani aina yksin, jossain joukossakin tulee sellanen tunne. Em mä osaa selittää. Se on joskus inhottavaa. Ahdistavaa.” |
Biografisessa tulkinnassa oleellista on tarkastella opittuja selviytymisstrategioita ja -keinoja, attribuutioita ja käyttäytymismalleja. Varttuneempana myös oppiminen kytkeytyy jokaisen omaan, ainutlaatuiseen biografiaan, joka tuo siihen omat individualistiset mausteensa. Aikuisen elämä koettuine mahdollisuuksineen tai esteineen, kokemukset ja kriisit, saatu tuki tai sen puute rakentavat sen koetun potentiaalin, jonka perusteella ihminen suuntaa elämäänsä ja suhtautuu mahdollisuuksiinsa. Tällöin on joko aktiivinen tai heittäytyy passiiviseksi.
Kun tarkastellaan oppimisvaikeutta aikuisen elämänkerronnan vinkkelistä, tuki onkin usein itsetunnon tukea, tukea jaksamiseen ja muihin liitännäisoireisiin, uuden oppimishalukkuuden herättelyä erilaisin motivaatiomenetelmin. Tällaista tukea voi antaa kuka tahansa opiskelijaan sitoutunut henkilö.
Lokaalinen vaikeus eli millaisissa tilanteissa oppimispulma tulee esiin
|
”Mä joudun puhelimitse ottamaan ruokatilauksia vastaan ja tekemään tilauksia, mitä me tarvitaan tukusta. Kertaakaan mulla ei niissä oo väärin mennyt! Mutta kai se oli sitä, että tsemppaan tosi kovasti aina niissä tilanteissa. Mä aina käyn katsomassa seinältä, jossa ne on kirjotettuna, ja tutkin ja oikein pänttään niitä. Siihen menee kyllä aika paljon energiaa.” |
Kun varsinainen kouluikä on takana, oppimisvaikeuksien luonne muuttuu. Aikuisella on enemmän vapautta tehdä valintoja, millaisia haasteita hän kohtaa ja mitä hän välttää. Aikuinen voi varsin hyvin pärjätä arjessaan ja vain tietyt tilanteet tuottavat hankaluutta. Ihminen voi selviytyä myös opiskelujen parissa pääsääntöisesti hyvin, mutta silloin tällöin eteen tulee tilanteita, joissa oppimisvaikeudet nousevat esiin ja aiheuttavat kitkaa.
Lokaalinen tuki on spesifiä apua tiettyihin, rajattuihin tilanteisiin. Se on selviytymisstrategioiden pohtimista ja kehittämistä työhön, opiskeluun, arkeen ja juuri hankaliin tilanteisiin. Tällöin esimerkiksi sopiva apuväline työhön tai opintoihin voi olla riittävä apu.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Paananen, S. 2006. Dysleksia, identiteetti ja biografinen oppiminen: dysleksia aikuisen elämänkerronnassa. Väitöstutkimus, Lapin yliopisto.