Jos häpeän välttämisestä tulee itseisarvo...

Jos häpeän välttämisestä tulee itseisarvo...

Yksilön elämänhistoria, elämäntilanne ja aikaisemmat kokemukset oppimisesta vaikuttavat siihen, miten hän suhtautuu oppimiseen, miten hän näkee oppimisen osana elämäänsä, miten hän oppii. Emootiot ovat usein syntyneet kokemuksesta, mutta yksilön tulkitessa niitä ne siirtyvät osaksi kyvykkyysajattelua. Näin esimerkiksi kouluaikaiset kipeät epäonnistumisen tai häpeän kokemukset ikään kuin lokeroituvat ihmisen sisään, ja ovat valmiit nousemaan sieltä aina esiin, kun kokemuksen kanssa riittävän samankaltainen tilanne on edessä. Tunteilla on tehtävänsä: ne puolustavat ihmisen psyykkisen tasapainon säilyttämistä.

Joillakin on aikaisemmasta oppimispolusta traumaattisia kokemuksia jostakin opiskeltavasta kouluaineesta tai yksittäisistä tilanteista. Varhaiset kokemukset vaikuttavat vielä aikuisenakin yksilön kyvykkyysajatteluun ja oppimisminäkuvaan. Tyypillisiä traumojen aiheuttajia ovat olleet koulun pakkoesitelmät, julkiset ääneen lukemiset tai luokan edessä laulaminen, mutta myös yleisemmin suomalainen, virhekeskeinen opetuskulttuuri.

Koulupolun aikana saatu jatkuva negatiivinen palaute on opettanut monelle defensiivistä käyttäytymistä, jonka avulla nöyryyttäviksi koettuja tilanteita pyritään välttämään aikuisenakin. Esimerkiksi pelleilyllä, vetäytymisellä tai merkityksen kiellolla yksilö muodostaa käyttäytymisellään kilven muiden ihmisten arvostelua vastaan tai pyrkii salaamaan heikkoa osaamistaan. Defensiivinen käyttäytyminen voi suojella yksilöä pelottaviksi tai häpeällisiksi koetuilta tilanteilta, mutta samalla se voi ylläpitää jatkuvaa alisuoriutumista. Ihmisestä saattaa tulla pahimmillaan krooninen pakenija.

Kun syrjäytymisen kierre syvenee, yksilön älykkyyden ja koettujen mahdollisuuksien väliin jää syvä epäsuhta, jonka yksilö kokee kipeänä.

Erityisesti oppimisvaikeuksista kärsivät aikuiset kantavat mukanaan monia nöyryytyksen kokemuksia. Oppimisongelmat ovat heikentäneet yksilön pystyvyyskokemusta niin, että jo pelkästään luokkaopetuksen kaltaiseen tilanteeseen joutuminen saattaa synnyttää pelkoa ja ahdistusta. Rationaalisesti toimiva yksilö pyrkii tietenkin välttämään tilanteita, joihin hän on oppinut liittämään häpeän ja nöyryytyksen tunteita.

Negatiiviseksi koettujen tilanteiden välttämiskäyttäytymisellä on taipumus muodostua kierteeksi, jossa ikävät kokemukset hiljalleen muuttuvat opituksi totuudeksi ja aiheuttavat yhä syvenevää osallistumattomuutta ja taidollista harjaantumattomuutta. Häpeän välttämisestä tulee itseisarvo, jota voi olla vaikea ymmärtää pelkästään rationaalisesta perspektiivistä tarkastellen.

Defensiivinen käyttäytyminen näkyy pahimmillaan siten, että aikuinen ei osallistu mihinkään koulutukseen. Koulutukseen osallistuvilla näkyy myös monenlaista välttämiskäyttäytymistä. Ihmiset ovat usein taitavia kehittelemään erilaisia pakosysteemejä ja kiertoteitä, etteivät puuttuvat taidot paljastuisi. Kirjoitustehtävien edessä voi aina syyttää huonoa käsialaa, tenniskyynärpäätä, silmälasien unohtumista. Monet suunnittelevat jo etukäteen, miten voivat selviytyä hankalista tilanteista. Epäonnistumisen pelko vie kuitenkin paljon voimia. Pahimmillaan elämä muuttuu uuvuttavaksi varuillaanoloksi.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä