Arviointi erityistapauksissa
Sisällys
Erityinen tutkinto
- oppimäärän opetus on päättynyt 7. vuosiluokalla ja oppilas tulee perusopetukseen vasta 8. vuosiluokalle
- oppilas on ollut kotiopetuksessa
- oppilas on siirtymässä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen.
Jos erityisessä tutkinnossa on suoritettu osa tietyn oppiaineen oppimäärästä ja opetuksen järjestäjä hyväksilukee tämän suorituksen perusopetuslain 18 §:n perusteella oppiaineen osasuoritukseksi, erityisessä tutkinnossa saatu arvosana otetaan huomioon määritettäessä ao. oppiaineen arvosanaa esim. lukuvuosi- tai päättötodistukseen.
Päättötodistukseen merkitään arvosanat niistä erityisessä tutkinnossa suoritetuista oppiaineista, jotka on suoritettu ennen päättötodistuksen antamista. Erityisen tutkinnon voi suorittaa myös perusopetuksen päättötodistuksen saamisen jälkeen eli ns. päättöarvosanan mahdollinen korottaminen esimerkiksi tutkintokoulutukseen valmentavassa (TUVA-) opetuksessa.
Yleisesti perusopetukseen siirtyvän oppilaan arvioinnista yläkoulussa
Oppilaan siirtyessä Jyväskylän kaupungin perusopetukseen yläkoulun aikana (muuttaa toiselta paikkakunnalta, siirtyy valmistavasta opetuksesta tai kotiopetuksesta) tulee selvittää oppiainekohtaisesti, missä vaiheessa oppilaan opinnot ovat. Siirtotietoja ovat erotodistus ja sen liitteet, seloste opintojen edistymisestä kotiopetuksessa, todistukset erityisestä tutkinnosta jne.
Oppilaan ei tarvitse suorittaa takautuvasti aiempien vuosiluokkien opintokokonaisuuksia, mutta päättöarviointiin vaikuttaa kuitenkin hänen osaamisensa oppiaineen kaikissa tavoitteissa. Moni tavoite voidaan arvioida vielä 9. luokan opintojen yhteydessä, vaikka tavoite olisi vuosiluokkaistettu 7. tai 8. luokalle. Jos jonkin tavoitteen arviointi ei onnistu 9. luokan opintojen yhteydessä, opettaja arvioi, missä määrin näytön puuttuminen vaikuttaa oppilaan päättöarviointiin huomioiden tavoitteiden kompensaatioperiaate ja käy keskustelun oppilaan kanssa. Oppilasta ei voi rangaista siitä, ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta osallistua opetukseen aiemmilla vuosiluokilla. Oppilaalle tarjotaan siten mahdollisuutta osoittaa osaamisensa tässä tavoitteessa muulla tavalla (ns. lisänäyttö), mutta se ei ole oppilaalle pakollista. Jos näyttöä ei ole, tavoitteen arvosanaksi tulee neljä.
Kotiopetus
Kotiopetuksessa olevalle oppilaalle määrätään tutkiva opettaja. Hänen tehtävänsä on ainoastaan seurata oppilaan opintojen edistymistä. Hän ei arvioi oppilasta, vaan opintojen edistymisestä kirjoitetaan vapaamuotoinen seloste, missä kuvataan oppilaan opintojen edistymistä. Selosteeseen voidaan kirjata esimerkiksi seuraavasti: ” (...) on kotiopetuksessa edistynyt perusopetuksen 7. luokan tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen mukaisesti.” Päättövaiheessa, jos huoltaja ei pyydä oppilaalle erityistä tutkintoa, selosteeseen voi kirjata esimerkiksi seuraavasti: ” (...) on kotiopetuksessa saanut Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määrätyt perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot.” Kotiopetuksessa olevalle oppivelvolliselle ei siis anneta todistusta, ellei kyseessä ole erityinen tutkinto.
Huom! Jos oppilas suorittaa erityistä tutkintoa, tutkiva opettaja ei ole sama kuin tutkintoa vastaanottava ja arvioiva opettaja. Tutkiva opettaja voi hoitaa käytännön järjestelyt, mutta tutkinnon vastaanottaa virkalehtori tai luokanopettaja.
Tutkinnon vastaanottava opettaja (kuulustelu ja arviointi) täsmentää, millaisilla näytöillä oppilaan osaaminen arvioidaan. Näistä tiedotetaan oppilaalle ja huoltajalle. Näyttöjä voivat olla erilaiset portfoliot, oppimispäiväkirjat, kokeet, esseet, esitelmät jne. Laajuuden mukaan näyttötilaisuuksia koululla voi olla yksi tai useampi. Itse näyttötilaisuudessa voidaan osaamista todentaa myös keskustelun avulla, jonka vuoksi tutkintoa vastaanottavan opettajan on oltava tilaisuudessa läsnä. Vastaavia näyttöjä voidaan käyttää kotiopetusoppilaan opintojen edistymisen seuraamisessa. Näiden näyttöjen perusteella kirjoitetaan vain seloste, oppilasta ei arvioida.
Valmistava opetus
Valmistavassa opetuksessa oppilas voi myös suorittaa opintoja erityisessä tutkinnossa, jolloin luokan- tai aineenopettaja arvioi hänen osaamisensa kyseisessä oppiaineessa. Tällöin opetuksen järjestäjä harkitsee, miten ja missä määrin oppilas saa opetusta erityisenä tutkintona suoritettavaa oppimäärää varten. On hyvä, jos oppilaalla on mahdollisuus opiskella taide- ja taitoaineita yhdessä perusopetuksen ryhmien kanssa. Näin mm. tiedonalan kielen opiskelu mahdollistuu laajemmassa vertaisoppijoiden ryhmässä. Perusopetuksesta toiselle asteelle hakeutumisessa voi taide- ja taitoaineiden arvioinneilla olla merkitystä jatko-opintopaikan määräytymisessä.
Paikallisia täsmennyksiä:
Erityiseen tutkintoon täytyy ilmoittautua. Ilmoittautumislomake löytyy alta.
Ilmoittautuminen erityiseen tutkintoon.docx
Ilmoittautuminen erityiseen tutkintoon.pdf
Tarkemmista aikatauluista, tutkintoa vastaanottavasta virkalehtorista/luokanopettajasta ym. käytännön asioista päätetään koulukohtaisesti.
Kuulustelun ja arvioinnin suorittavalle opettajalle korvataan yksityisoppilaan kuulustelusta maksettava palkkio (OVTES, liite B). Todennäköisesti oppilaan osaamista oppiaineen koko oppimäärässä ei pystytä arvioimaan yhdellä kuulustelukerralla, jolloin palkkio maksetaan jokaiselta kuulustelukerralta erikseen.
Tutkivalle opettajalle korvataan 10 oppituntia vastaava korvaus, jos työmäärä jakautuu koko vuodelle. Jos työ kestää puoli vuotta, korvaus on puolet siitä jne.
Jos oppilas suorittaa erityisen tutkinnon hyväksytysti, tutkintoa vastaanottava opettaja ilmoittaa koulusihteerille, että oppilas x.x. on suorittanut erityisessä tutkinnossa xx oppimäärät. Koulusihteeri vie arvosanan/arvosanat Primukseen oppilaan OPS-puuhun. Jos kyseessä on oppiaineen koko perusopetuksen oppimäärän suoritus, arvosana laitetaan 9. luokan kohdalle. Tieto siirtyy päättöarviointiin automaattisesti. Muussa tapauksessa arvosana laitetaan oppiaineen ko. vuosiluokan kohdalle. Koulusihteeri tulostaa oppilaalle todistuksen erityisestä tutkinnosta. Todistusmallit löytyvät täältä.
Oppimäärän keskeyttäminen
Menettelytapaohje kouluille valinnaisaineen keskeyttämiseen ja vaihtoon 04122024.pdf
Menettelytapaohje huoltajalle A2-kielen keskeyttämiseksi_vuosiluokat 4-7.pdf
Menettelytapaohje huoltajalle A2-kielen keskeyttämiseksi_vuosiluokat 8_9.pdf
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleen tai kotiopetuksesta kouluun palaavan oppilaan arviointi
Poissaolojen vaikutus arviointiin
Sairaudesta johtuvat poissaolot
Jos oppilas ei sairauden vuoksi voi osallistua kouluopetukseen, hänen opetuksensa voidaan järjestää antamalla hänelle ohjausta, oppimateriaalia ja oppimista tukevaa arviointipalautetta kotiin (tai muuhun paikkaan). Yhteistyö huoltajan kanssa on tällaisessa tilanteessa erityisen tärkeää.
Oppilaalle tulee laatia oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma, jonka avulla opintojen etenemistä voidaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida. Sairaana olevalta oppilaalta ei edellytetä opinnoissa etenemistä. Kun oppilas palaa kouluun sairauden jälkeen, voidaan hänelle tarvittaessa antaa tukiopetusta.
Joskus sairaus voi tilapäisesti estää tai vaikeuttaa oppilaan osallistumista opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ainoastaan yksittäisessä oppiaineessa, esimerkiksi liikunnassa tai kotitaloudessa. Tuolloin oppilaan opiskelu kyseisessä aineessa voidaan järjestää toisin perusopetuslain 20 h §:n nojalla. Tarvittaessa oppilas voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta korkeintaan neljäksi kuukaudeksi. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja jättää esimerkiksi todistusarvosana antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös.
Sairaus saattaa kokonaan estää oppilaan opiskelun kotona tai esimerkiksi sairaalakoulussa, jolloin oppilaalle ei kerry opintosuorituksia. Myös erilaisten näyttöjen antaminen voi tuolloin olla mahdotonta tai vaikeaa. On esimerkiksi tilanteita, joissa oppilas on ollut sairaana suuren osan lukuvuodesta. Tällöin voidaan pitää kohtuuttomana arvioida oppilasta lukuvuoden päätteeksi samalla tavoin kuin muita oppilaita. Oppilaalle tehdään perusopetuslain 18 § mukainen päätös. Jos oppilas ei sairauden vuoksi ole voinut osallistua kouluopetukseen eikä muutoinkaan opiskella tai antaa näyttöjä, voidaan todistus jättää edellä mainitun lain perusteella antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös.
Jos oppilas ei sairauden vuoksi kykene suoriutumaan kaikista vuosiluokan oppimäärään kuuluvista opinnoista, ja hän on vaarassa jäädä luokalleen, voidaan tehdä hallintopäätös tavoitekokonaisuuksittain etenevästä opetuksesta vuosiluokkaa hitaammin (POL 20 h §). Tuolloin oppilas ei jää luokalle mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Oppilaan opiskeluun liittyvät järjestelyt kirjataan oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan. Asiasta tehdään hallintopäätös. Erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa tavoitekokonaisuuksittain opiskelu voi olla joskus tarpeen.
Luvattomat poissaolot
Luvaton poissaolo sinällään ei aiheuta luokalle jättämistä, mutta jos oppilas ei juurikaan osallistu opetukseen, kokeisiin eikä muihinkaan hänelle tarjottuihin näyttömahdollisuuksiin, ei hänelle kerry hyväksyttyjä opintosuorituksia suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin oppiaineen tavoitteisiin. Tällöin hän voi saada oppiaineesta hylätyn arvosanan lukuvuositodistukseen.
Oppilaan kokonaistilanne on hyvä ottaa huomioon varsinkin silloin, kun kyseessä on perusopetuksen päättövaihe. Erityisesti 9. luokan oppilaiden kohdalla on syytä pohtia yhtenä mahdollisuutena tavoitekokonaisuuksittain etenevästä opetuksesta, jos oppilas on jo suorittanut hyväksytysti huomattavan osan 9. luokan opinnoista.
Luvattomiin poissaoloihin tulee aina puuttua myös opiskeluhuollollisin keinoin ja pyrkiä yhteistyössä huoltajan kanssa turvaamaan oppilaan koulunkäynti.
Poissaolomalli