Arviointi erityistapauksissa

Erityinen tutkinto

Perusopetuksen oppilas voi suorittaa erityisessä tutkinnossa koko perusopetuksen oppimäärän, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän tai osan jonkun oppiaineen oppimäärästä (jonkun vuosiluokan koko oppimäärä, esim. 7. luokan matematiikka). Erityistä tutkintoa käytetään esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • oppimäärän opetus on päättynyt 7. vuosiluokalla ja oppilas tulee perusopetukseen vasta 8. vuosiluokalle
  • oppilas on ollut kotiopetuksessa
  • oppilas on siirtymässä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen.
Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.  Yleisenä periaatteena on, ettei erityistä tutkintoa varten anneta oppilaalle erikseen opetusta.

Jos erityisessä tutkinnossa on suoritettu osa tietyn oppiaineen oppimäärästä ja opetuksen järjestäjä hyväksilukee tämän suorituksen perusopetuslain 18 §:n perusteella oppiaineen osasuoritukseksi, erityisessä tutkinnossa saatu arvosana otetaan huomioon määritettäessä ao. oppiaineen arvosanaa esim. lukuvuosi- tai päättötodistukseen.  

Päättötodistukseen merkitään arvosanat niistä erityisessä tutkinnossa suoritetuista oppiaineista, jotka on suoritettu ennen päättötodistuksen antamista. Erityisen tutkinnon voi suorittaa myös perusopetuksen päättötodistuksen saamisen jälkeen eli ns. päättöarvosanan mahdollinen korottaminen esimerkiksi tutkintokoulutukseen valmentavassa (TUVA-) opetuksessa.

Yleisesti perusopetukseen siirtyvän oppilaan arvioinnista yläkoulussa

Oppilaan siirtyessä Jyväskylän kaupungin perusopetukseen yläkoulun aikana (muuttaa toiselta paikkakunnalta, siirtyy valmistavasta opetuksesta tai kotiopetuksesta) tulee selvittää oppiainekohtaisesti, missä vaiheessa oppilaan opinnot ovat. Siirtotietoja ovat erotodistus ja sen liitteet, seloste opintojen edistymisestä kotiopetuksessa, todistukset erityisestä tutkinnosta jne.

Oppilaan ei tarvitse suorittaa takautuvasti aiempien vuosiluokkien opintokokonaisuuksia, mutta päättöarviointiin vaikuttaa kuitenkin hänen osaamisensa oppiaineen kaikissa tavoitteissa. Moni tavoite voidaan arvioida vielä 9. luokan opintojen yhteydessä, vaikka tavoite olisi vuosiluokkaistettu 7. tai 8. luokalle. Jos jonkin tavoitteen arviointi ei onnistu 9. luokan opintojen yhteydessä, opettaja arvioi, missä määrin näytön puuttuminen vaikuttaa oppilaan päättöarviointiin huomioiden tavoitteiden kompensaatioperiaate ja käy keskustelun oppilaan kanssa. Oppilasta ei voi rangaista siitä, ettei hänellä ole ollut mahdollisuutta osallistua opetukseen aiemmilla vuosiluokilla. Oppilaalle tarjotaan siten mahdollisuutta osoittaa osaamisensa tässä tavoitteessa muulla tavalla (ns. lisänäyttö), mutta se ei ole oppilaalle pakollista. Jos näyttöä ei ole, tavoitteen arvosanaksi tulee neljä.

Kotiopetus

Kotiopetuksessa olevalle oppilaalle määrätään tutkiva opettaja. Hänen tehtävänsä on ainoastaan seurata oppilaan opintojen edistymistä. Hän ei arvioi oppilasta, vaan opintojen edistymisestä kirjoitetaan vapaamuotoinen seloste, missä kuvataan oppilaan opintojen edistymistä. Selosteeseen voidaan kirjata esimerkiksi seuraavasti: ” (...) on kotiopetuksessa edistynyt perusopetuksen 7. luokan tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen mukaisesti.” Päättövaiheessa, jos huoltaja ei pyydä oppilaalle erityistä tutkintoa, selosteeseen voi kirjata esimerkiksi seuraavasti: ” (...) on kotiopetuksessa saanut Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määrätyt perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot.” Kotiopetuksessa olevalle oppivelvolliselle ei siis anneta todistusta, ellei kyseessä ole erityinen tutkinto.

Huom! Jos oppilas suorittaa erityistä tutkintoa, tutkiva opettaja ei ole sama kuin tutkintoa vastaanottava ja arvioiva opettaja. Tutkiva opettaja voi hoitaa käytännön järjestelyt, mutta tutkinnon vastaanottaa virkalehtori tai luokanopettaja.

Tutkinnon vastaanottava opettaja (kuulustelu ja arviointi) täsmentää, millaisilla näytöillä oppilaan osaaminen arvioidaan. Näistä tiedotetaan oppilaalle ja huoltajalle. Näyttöjä voivat olla erilaiset portfoliot, oppimispäiväkirjat, kokeet, esseet, esitelmät jne. Laajuuden mukaan näyttötilaisuuksia koululla voi olla yksi tai useampi. Itse näyttötilaisuudessa voidaan osaamista todentaa myös keskustelun avulla, jonka vuoksi tutkintoa vastaanottavan opettajan on oltava tilaisuudessa läsnä. Vastaavia näyttöjä voidaan käyttää kotiopetusoppilaan opintojen edistymisen seuraamisessa. Näiden näyttöjen perusteella kirjoitetaan vain seloste, oppilasta ei arvioida.

Valmistava opetus

Valmistavassa opetuksessa oppilas voi myös suorittaa opintoja erityisessä tutkinnossa, jolloin luokan- tai aineenopettaja arvioi hänen osaamisensa kyseisessä oppiaineessa. Tällöin opetuksen järjestäjä harkitsee, miten ja missä määrin oppilas saa opetusta erityisenä tutkintona suoritettavaa oppimäärää varten. On hyvä, jos oppilaalla on mahdollisuus opiskella taide- ja taitoaineita yhdessä perusopetuksen ryhmien kanssa. Näin mm. tiedonalan kielen opiskelu mahdollistuu laajemmassa vertaisoppijoiden ryhmässä. Perusopetuksesta toiselle asteelle hakeutumisessa voi taide- ja taitoaineiden arvioinneilla olla merkitystä jatko-opintopaikan määräytymisessä.

Paikallisia täsmennyksiä:

Erityiseen tutkintoon täytyy ilmoittautua. Ilmoittautumislomake löytyy alta.

Ilmoittautuminen erityiseen tutkintoon.docx
Ilmoittautuminen erityiseen tutkintoon.pdf

Tarkemmista aikatauluista, tutkintoa vastaanottavasta virkalehtorista/luokanopettajasta ym. käytännön asioista päätetään koulukohtaisesti.

Kuulustelun ja arvioinnin suorittavalle opettajalle korvataan yksityisoppilaan kuulustelusta maksettava palkkio (OVTES, liite B). Todennäköisesti oppilaan osaamista oppiaineen koko oppimäärässä ei pystytä arvioimaan yhdellä kuulustelukerralla, jolloin palkkio maksetaan jokaiselta kuulustelukerralta erikseen.

Tutkivalle opettajalle korvataan 10 oppituntia vastaava korvaus, jos työmäärä jakautuu koko vuodelle. Jos työ kestää puoli vuotta, korvaus on puolet siitä jne.

Jos oppilas suorittaa erityisen tutkinnon hyväksytysti, tutkintoa vastaanottava opettaja ilmoittaa koulusihteerille, että oppilas x.x. on suorittanut erityisessä tutkinnossa xx oppimäärät. Koulusihteeri vie arvosanan/arvosanat Primukseen oppilaan OPS-puuhun. Jos kyseessä on oppiaineen koko perusopetuksen oppimäärän suoritus, arvosana laitetaan 9. luokan kohdalle. Tieto siirtyy päättöarviointiin automaattisesti. Muussa tapauksessa arvosana laitetaan oppiaineen ko. vuosiluokan kohdalle. Koulusihteeri tulostaa oppilaalle todistuksen erityisestä tutkinnosta. Todistusmallit löytyvät täältä.

Poissaolojen vaikutus arviointiin

Poissaoloja ja niiden vaikutuksia tarkasteltaessa on hyvä muistaa, että lainsäädännössä ei ole määritelty perusopetuksen oppimäärää tunti- tai kurssimäärinä. Poissaolot eivät siis sinällään johda esimerkiksi luokalle jättämiseen tai suorituksen hylkäämiseen. Luokalle jättämisen perusteita ovat vain hylätty vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa tai yleinen huono koulumenestys.

Jos oppilas ei sairauden vuoksi voi osallistua kouluopetukseen, hänen opetuksensa voidaan järjestää antamalla hänelle ohjausta, oppimateriaalia ja oppimista tukevaa arviointipalautetta kotiin (tai muuhun paikkaan). Yhteistyö huoltajan kanssa on tällaisessa tilanteessa erityisen tärkeää.

Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma, jonka avulla opintojen etenemistä voidaan suunnitella ja toteuttaa. Jos oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, asiat kirjataan hänelle laadittuun henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Sairaana oleva oppilas ei välttämättä pysty etenemään opinnoissaan samaan tahtiin kuin koulussa opiskelevat. Kun oppilas palaa kouluun sairauden jälkeen, voidaan hänelle tarvittaessa antaa tukiopetusta.

Sairaus saattaa kokonaan estää oppilaan opiskelun kotona tai esimerkiksi sairaalakoulussa, jolloin oppilaalle ei kerry opintosuorituksia. Myös erilaisten näyttöjen antaminen voi tuolloin olla mahdotonta tai vaikeaa. On esimerkiksi tapauksia, joissa oppilas on ollut sairaana suuren osan syyslukukaudesta. Tällöin voidaan pitää kohtuuttomana arvioida oppilasta lukukauden päätteeksi samalla tavoin kuin muita oppilaita.

Joskus sairaus voi tilapäisesti estää tai vaikeuttaa oppilaan osallistumista opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ainoastaan yksittäisessä oppiaineessa, esimerkiksi liikunnassa tai kotitaloudessa. Tuolloin oppilaan opiskelu kyseisessä aineessa voidaan järjestää toisin perusopetuslain 18 §:n kolmannen momentin nojalla. Tarvittaessa oppilas voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta tietyksi ajaksi. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja jättää esimerkiksi todistusarvosana antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös.

Oppilaalle tulee antaa todistus lukuvuoden päätteeksi. Tarvittavaa joustoa oppilaan arviointiin tuo perusopetuslain 18 §, jonka kolmannen momentin mukaan oppilaan opiskelu (ja arviointi) voidaan järjestää osittain toisin, mikäli se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Jos oppilas ei sairauden vuoksi ole voinut osallistua kouluopetukseen eikä muutoinkaan opiskella tai antaa näyttöjä, voidaan todistus jättää edellä mainitun lain perusteella antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös.

Jos oppilas ei sairauden vuoksi kykene suoriutumaan kaikista vuosiluokan oppimäärään kuuluvista opinnoista, ja hän on vaarassa jäädä luokalle, voidaan tehdä hallintopäätös opinnoissa etenemisestä oman opinto-ohjelman mukaisesti (perusopetusasetus 852/1998, 11§). Tuolloin oppilas ei jää luokalle mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Oppilaan opiskeluun liittyvät järjestelyt kirjataan oppimissuunnitelmaan (tai HOJKSiin). Asiasta tehdään hallintopäätös. Erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokkiin sitomattomat järjestelyt voivat olla tarpeen.

Luvaton poissaolo sinällään ei aiheuta luokalle jättämistä, mutta jos oppilas ei juurikaan osallistu opetukseen, kokeisiin eikä muihinkaan hänelle tarjottuihin näyttömahdollisuuksiin, ei hänelle kerry hyväksyttyjä opintosuorituksia suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin oppiaineen tavoitteisiin. Tällöin hän voi saada oppiaineesta hylätyn arvosanan lukuvuositodistukseen.

Oppilaan kokonaistilanne on hyvä ottaa huomioon varsinkin silloin, kun kyseessä on perusopetuksen päättövaihe. Erityisesti 9. luokan oppilaiden kohdalla on syytä pohtia yhtenä mahdollisuutena oman opinto-ohjelman mukaista etenemistä, jos oppilas on jo suorittanut hyväksytysti huomattavan osan 9. luokan opinnoista.

Luvattomiin poissaoloihin tulee aina puuttua myös oppilashuollollisin keinoin ja pyrkiä yhteistyössä huoltajan kanssa turvaamaan oppilaan koulunkäynti.

Rajattujen oppimäärien arviointi

Jos oppilas opiskelee rajatun oppimäärän mukaan yhtä tai useampaa oppiainetta, arvioidaan oppilaan oppimista ja osaamista näissä oppiaineissa suhteessa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa määritettyihin tavoitteisiin ja sisältöihin. Arviointi on sanallista lukuun ottamatta päättöarviointia. Sanalliseen arvioon lisätään rajaamista ilmaiseva tähti (*). Sanallinen arvio kirjataan asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli osaamista halutaan kuvata tarkemmin, se voidaan tehdä erillisellä todistuksen liitteellä. Päättötodistukseen merkitään arvosana 5 *.