KLASSISMI

Taidemusiikin aikakausia: klassismi

Klassismi (noin vuodet 1750-1820)

Jos barokin aikakausi oli koristeellisen ja mahtipontisen taiteen aikaa, klassismin aikakaudelle tultaessa tapahtui jälleen muutoksia: nyt alettiin ihailla enemmän selkeyttä ja keveyttä - myös musiikissa.

1) Orkesteri- ja soitinmusiikin merkitys kasvoi entisestään! Nyt alkoi olla myös entistä enemmän konserttitoimintaa!


2) Klassismin aikakaudella kehittyi uusia sävellysmuotoja, kuten...
  • sonaatti (moniosainen teos, joka noudatti tiettyä rakennetta)
  • sinfonia (orkesterille sävelletty moniosainen teos)
  • trio, kvartetto, kvintetto (kolmelle, neljälle ja viidelle soittimelle sävelletty moniosainen teos)

3) Sävellykset noudattivat selkeää rakennetta - haluttiin tehdä musiikkia, joka jäi kuulijalle mieleen. (Tämähän on aivan kuin hittibiisien parissa nykypäivänä!)


4) Dynamiikkaan eli äänenvoimakkuuden vaihteluun kiinnitettiin musiikissa entistä enemmän huomiota. 
Kun barokin aikakaudella musiikkia tehostettiin äkillisillä äänenvoimakkuuden vaihteluilla, nyt mukaan tuli myös hienovaraisempaa äänenvoimakkuuden vaihtelua: pikkuhiljaa hiljentyen tai voimistuen. Ohessa muutama asiaan liittyvä musiikkitermi:
  • piano (hiljaa)
  • forte (voimakkaasti)
  • diminuendo (hiljentyen)
  • crescendo (voimistuen)

5) Klassismia voidaan kutsua taidemusiikin näkökulmasta myös wieniläisklassismiksi. Tämä johtuu siitä, että kolme tuon ajan kuuluisaa säveltäjää asuivat Itävallan Wienissä suuren osan elämästään. Tässä pienet tietopaketit heistä:




Joseph Haydn (1732-1809)

  • kutsuttu sinfonian isäksi
  • toimi hovisäveltäjänä Esterhazyn hovissa
  • säveltänyt mm. 104 sinfoniaa, 13 oopperaa, jousikvartettoja, lukuisia pianosävellyksiä

Ludwig van Beethoven (1770-1827)
  • nuori musiikkinero: toimi urkuriopettajan sijaisena vain 12-vuotiaana, 14-vuotiaana hovimuusikoksi
  • ei jäänyt hovimuusikoksi, vaan sävelsi yksityishenkilöille ja juhliin
  • aikansa parhaita pianonsoittajia: oli voittamaton soittokilpailuissa!
  • sävelsi mm. 9 sinfoniaa sekä useita tunnettuja pianoteoksia, mm. Fur Elise ja Kuutamosonaatti
  • menetti kuulonsa, mutta sävelsi vielä täysin kuurona upeita teoksia, kuten 9. sinfoniansa!




Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791)
  • musiikin ihmelapsi: osasi soittaa vaikeita teoksia ulkoa ensikuulemalta vain 6-vuotiaana
  • aikansa supersäveltäjä - osasi tehdä todella tarttuvia melodioita!
  • säveltänyt mm. sinfonioita, konserttoja ja 16 oopperaa (yksi suosituimmista "Taikahuilu")
  • kuoli vain 35-vuotiaana
  • Mozartilta jäi kesken kuolinmessu "Requiem", jonka sävelsi loppuun hänen oppilaansa



Käy tässä vaiheessa katsomassa jakso Pikku Kakkosen Villen ja Ponon aikamatkasta wieniläisklassismin ajalle!
He käyvät tapaamassa itse herra Mozartia - ja jaksossa selviää myös Mozartin komean peruukin salaisuus... Jakson pariin pääset klikkaamalla alla olevaa kuvaa:

(Kuva: Yle / Pikku Kakkonen)




(lähteet: Musica 8-9, Musiikin aika 5-6, helsinginkaupunginorkesteri.fi/fi/dynamiikka, Youtube, Yle Areena)

Näyttämömusiikkia: ooppera

OOPPERA

Ooppera on näyttämömusiikin muoto, jossa näytelmä esitetään musiikin keinoin. Se on yleensä sävelletty orkesterille, kuorolle ja solisteille. Ooppera esitetään kokonaan soittaen ja laulaen - jopa henkilöiden väliset keskustelut lauletaan! Tätä "puhelaulua" kutsutaan nimellä resitatiivi.

Seuraavat käsitteet on hyvä tietää oopperasta:
  • alkusoitto (nimensä mukaisesti orkesterin soittama osa, jolla ooppera aloitetaan)
  • resitatiivi (roolihahmon puhelaulua, jolla tarinaa viedään eteenpäin - sen avulla henkilöt voivat vaikka keskustella keskenään!)
  • aaria (roolihahmolle sävelletty soololaulu, jolla laulaja yleensä pääsee myös esittelemään laulutaitojaan)
  • duetto (kahdelle laulajalle sävelletty osuus)
  • libretto (oopperan kirjoitettu teksti)


TAIKAHUILU (W.A. Mozart)

Taikahuilu on yksi Mozartin tunnetuimmista oopperoista. Se on kertomus hyvän ja pahan taistelusta. Tarinassa on paljon hahmoja, monimutkaisia juonenkäänteitä - ja ennen kaikkea upeaa musiikkia, josta olet kenties joskus kuullutkin pätkiä?

Musaopen niksinurkassa tiivistetään Taikahuilu noin viiteen minuuttiin! (Tai ainakin yritetään - tarina on nimittäin niiin monimutkainen, ettei musaopekaan meinaa pysyä perässä!)





Taikahuilusta on tehty vuosien (ja vuosisatojen!) aikana monia eri versioita. Helsingissä Kansallisoopperassa on tehty Taikahuilusta ihan omannäköisensä, kun siihen on yhdistetty animaatiota ja eläviä laulajia. Taikahuilun tarina etenee lavalla mykkäelokuvaa muistuttavissa lavasteissa. Jos haluat käydä vielä tutustumassa tähän, löydät kirjoitetun juonen ja trailerin klikkaamalla alla olevaa linkkiä:

Taikahuilu (Suomen kansallisooppera)


(Lähteet: Suomen kansallisooppera, Musiikin aika 5-6, Wikipedia, Musaopen niksinurkka)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä