KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN

(päivitetty 7.10.2020/KOR)

Kouluissa tulee olla ohjeistus kiusaamisen ennalta ehkäisemisestä ja kiusaamistapauksissa toimimisesta. Asiat selviävät parhaiten nopealla toiminnalla ja tilanteeseen puuttumisella.

 

Kiusaaminen ja koulukiusaaminen

Kiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden.

Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen toiminnan kohteeksi. Nimittely ja pilkkaaminen on kiusaamista, jos samaa oppilasta nimitetään uudestaan ja uudestaan. Töniminen ja lyöminen on kiusaamista, jos tönitään ja lyödään aina yhtä ja samaa oppilasta.

 

Sopimaton ja huono käytös

Sopimaton ja huono käytös on erotettava kiusaamisesta. Huonotapaista käyttäytymistä on kaikki sellainen käytös, joka vähentää toisten viihtyvyyttä ja joka toistuessaan heikentää myös huonosti käyttäytyvän itsensä sosiaalista arvostusta ja yhteisössä elämistä. Huonotapaiseen käyttäytymiseen kuuluu aina myös epäkunnioitus ja välinpitämättömyys: itseä ja toisia, omia ja toisten tavaroita sekä yhteistä ympäristöä kohtaan. Huonotapainen kiroilee, huutaa, sotkee, särkee, sylkee, varastaa, nimittelee, uhkailee, laiminlyö tehtävänsä ja muut velvollisuutensa, ei pidä lupauksiaan, ei osaa tervehtiä, kiittää eikä pyytää anteeksi, rikkoo yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia sekä käyttäytyy toisia kohtaan muutoin sopimattomasti ja asiattomasti.

Kiusaamisen tavoin myös huono käytös vie koulusta työnilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi tuomittavaa.

 

Miten kiusaamista ehkäistään ennalta?

Oppilaita ohjataan hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon arkipäivän tilanteissa. Vastuuntuntoon kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen sekä toisten auttaminen. Oppilaille selitetään kiusaamisen seuraukset ja rangaistukset etukäteen. Hyvän luokkahengen kehittämisellä pyritään koko koulun hyvän hengen luomiseen. Opetuksessa painotetaan erilaisuuden hyväksymistä. Myös koulumatkoilla oppilaita ohjataan hyvään käytökseen.

 

Ennalta ehkäisevät toimenpiteet:

- Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä.

- Kouluyhteisössä sovitaan yhteiset kirjatut säännöt: järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset toimintatavoista. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa pelastussuunnitelmaa.

- Koulussa järjestetään tehokas välituntivalvonta ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä vältetään kiusaamisen syntymiselle otollisia tilanteita.

- Toimintatapojen toteutumista seurataan säännöllisesti.

 

Kiusaamisen havaitseminen ja siihen puuttuminen

Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamistilanteista. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti. Kiusaamistilanteet käsitellään välittömästi ja asiasta tiedotetaan koteihin. Kilpisessä kartoitetaan kiusaamisen esiintymistä säännöllisellä sähköisellä kyselyllä 4 krt/lukuvuosi.

 

Miten kiusaamistilanteessa toimitaan?

Oppilaan huoltajat

- Koulukiusaamisen selvittäminen aloitetaan aina koulussa.

- Jos epäilet, että lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan asiasta.

- Ota aina yhteys kouluun, jos epäilet koulukiusaamista. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin.

- Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, että et hyväksy minkäänlaista kiusaamista. Kerro asiasta opettajalle.

 

Oppilas

- Kerro aikuiselle, kun huomaat kiusaamista. Kerro, jos olet itse kiusattu tai kiusaaja tai näet toveriasi kiusattavan.

- Kiusaamistilanteessa sano päättäväisesti ja tarkasti mistä et pidä: ”Jätä minut rauhaan, koska en pidä siitä, että sinä… ”

- Lähde pois kiusaajan luota.

- Ole kiusatulle kaveri, älä jätä häntä yksin.

- Rohkaise kiusattua kertomaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle, voit myös itse tarjoutua kertomaan hänen puolestaan.

 

Toimintamalli kiusaamistapauksessa:

 

1. PUUTTUMINEN

- pohjana havainto/epäilys tai oppilaan/huoltajan huoli

- toiminnan käynnistäjänä voi toimia kuka tahansa koulun aikuinen

 

2. SELVITTELY

- Sovitaan asian selvittämisestä ja toimenpiteistä vastaavat aikuiset (luokanvalvoja /luokanopettaja ja toinen aikuinen).

- Selvittelyn tavoitteena on tilanteen rauhoittaminen ja selkeyttäminen.

- Selvitetään mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osallisena.

Keskustelu kiusatun kanssa

Keskustelu kiusaajan kanssa

Tilanteen salliessa annetaan oppilaille mahdollisuus esittää ratkaisumalleja.

- Kirjataan tapahtunut Wilmaan (tuntimerkintöihin kirjataan ”kanssasi käytiin kasvatuskeskustelu” ja tekstikenttään ”kiusaamistapaus”). Sisältö tapahtuneesta, selvittelystä ja seurannasta kirjataan oppilaskohtaisesti Wilmaan: ”muistio selvittelyihin”.

- Soitetaan tilanteesta asianosaisten huoltajille.

- Tarvittaessa kutsutaan kiusatun ja kiusaajan huoltajat kouluun tapaamiseen.

- Tarvittaessa kutsutaan koolle koko luokan vanhemmat.

 

3. TOIMENPITEET JA TOIMIJAT

Toimijat:

opettajat, muu henkilökunta

oppilaiden huoltajat

erityisopettaja

rehtori

kuraattori

sosiaaliviranomainen

terveydenhoitaja, lääkäri (terveyskeskus)

psykologi

sovittelutoimisto (014 2667140)

Ankkuritiimi: poliisi 0295 447 947 tai 0295 415 000

sosiaalityöntekijä 014 266 3559 tai 050 354 9033

psykiatrinen sairaanhoitaja 014 266 5078 tai 050 576 8293

erityisnuorisotyöntekijä 014 266 8858 tai 050 534 5625

Toimenpiteet:

anteeksipyyntö

aina ilmoitus kotiin

keskustelu

sovittelu

kurinpitorangaistukset (jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja erottaminen määräajaksi)

hyvitykset (vaativat aina vanhempien hyväksynnän)

 

4. SEURANTA

- Jatkotoimenpiteet suunnitellaan tapauskohtaisesti.

- Seurannasta tehdään suunnitelma, joka kirjataan oppilaan Wilmaan: ”muistio selvittelyihin” (luokanopettaja/-valvoja).

Koulukiusaamisen käsittely, siitä aiheutuneet toimenpiteet ja seuranta kirjataan aina. Kirjaukset käsitellään oppilashuollossa ja säilytetään oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä.

 

Koulukiusaamistapauksissa, joissa huoltaja ja koulun edustaja tapaavat, tehdään aina muistio (Wilma: ”muistio selvittelyihin”). Muistiot siis säilytetään koulussa oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä Wilma -järjestelmässä.