Kiusaamiseen puuttuminen

Kiusaamiseen puuttuminen

Kiusaamiseen puuttuminen - Jyväskylän kaupungin ohje

Jyväskylän kaupunki
Opetustoimi

KIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN JA SIIHEN PUUTTUMINEN

Kouluissa tulee olla ohjeistus kiusaamisen ennalta ehkäisemisestä ja
kiusaamistapauksissa toimimisesta. Asiat selviävät parhaiten nopealla toiminnalla ja
tilanteeseen puuttumisella.

Kiusaaminen ja koulukiusaaminen
Kiusaaminen on hetkellistä, toistuvaa tai pitkään jatkuvaa ja alistavaa ruumiillista tai henkistä väkivaltaa. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole kiusaamista. Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino; kiusattu oppilas on jollakin tavalla puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden.
Koulukiusaamisesta on kyse silloin, kun yksi ja sama oppilas joutuu toistuvasti ja systemaattisesti toisten tahallisen toiminnan kohteeksi. Nimittely ja pilkkaaminen on kiusaamista, jos samaa oppilasta nimitetään uudestaan ja uudestaan. Töniminen ja lyöminen on kiusaamista, jos tönitään ja lyödään aina yhtä ja samaa oppilasta.

Sopimaton ja huono käytös
Sopimaton ja huono käytös on erotettava kiusaamisesta. Huonotapaista käyttäytymistä on kaikki sellainen käytös, joka vähentää toisten viihtyvyyttä ja joka toistuessaan heikentää myös huonosti käyttäytyvän itsensä sosiaalista arvostusta ja yhteisössä elämistä. Huonotapaiseen käyttäytymiseen kuuluu aina myös epäkunnioitus ja välinpitämättömyys: itseä ja toisia, omia ja toisten tavaroita sekä yhteistä ympäristöä kohtaan. Huonotapainen kiroilee, huutaa, sotkee, särkee, sylkee, varastaa, nimittelee, uhkailee, laiminlyö tehtävänsä ja muut velvollisuutensa, ei pidä lupauksiaan, ei osaa tervehtiä, kiittää eikä pyytää anteeksi, rikkoo yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia sekä käyttäytyy toisia kohtaan muutoin sopimattomasti ja asiattomasti.
Kiusaamisen tavoin myös huono käytös vie koulusta työnilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi tuomittavaa.

Miten kiusaamista ehkäistään ennalta
Oppilaita ohjataan hyvään käytökseen ja vastuuntuntoon arkipäivän tilanteissa. Vastuuntuntoon kuuluu mm. muiden huomioon ottaminen, ympäristöstä huolehtiminen, heikompien puolustaminen sekä toisten auttaminen. Oppilaille selitetään kiusaamisen seuraukset ja rangaistukset etukäteen. Hyvän luokkahengen kehittämisellä pyritään koko koulun hyvän hengen luomiseen. Opetuksessa painotetaan erilaisuuden hyväksymistä. Myös koulumatkoilla oppilaita ohjataan hyvään käytökseen.

Ennalta ehkäisevät toimenpiteet:
 Koulussa pyritään avoimeen vuorovaikutukseen ja suvaitsevan toimintakulttuurin syntymiseen. Kaikille tehdään selväksi, ettei kiusaamista hyväksytä.
 Kouluyhteisössä sovitaan yhteiset kirjatut säännöt: järjestyssäännöt ja erilliset sopimukset toimintatavoista. Säännöt ja kirjatut toimintatavat ovat osa pelastussuunnitelmaa.
 Koulussa järjestetään tehokas välituntivalvonta ja turvallisuuskulttuuria kehittämällä vältetään kiusaamisen syntymiselle otollisia tilanteita.
 Toimintatapojen toteutumista seurataan säännöllisesti.
 Käytetään vertaissovittelua yhtenä oppilaiden omaa kontrollia lisäävänä toimintatapana.
Kiusaamisen havaitseminen ja siihen puuttuminen
Oppilaita rohkaistaan kertomaan kiusaamistilanteista. Jokainen koulussa työskentelevä aikuinen puuttuu kiusaamistilanteisiin heti. Kiusaamistilanteet käsitellään välittömästi ja asiasta tiedotetaan koteihin. Kouluissa kartoitetaan kiusaamisen esiintymistä säännöllisesti esimerkiksi kyselyillä.

Miten kiusaamistilanteessa toimitaan

Oppilaan huoltajat
 Jos epäilet, että lastasi on kiusattu, kannusta häntä kertomaan asiasta.
 Ota aina yhteys kouluun, jos epäilet koulukiusaamista. Ota yhteyttä kouluun, vaikka lapsesi kieltäisikin.
 Koulukiusaamisen selvittäminen aloitetaan aina koulussa.
 Jos lapsesi on kiusaava osapuoli, tee selväksi, että et hyväksy minkäänlaista kiusaamista. Kerro asiasta opettajalle.

Oppilas
 Kiusaamistilanteessa sano päättäväisesti ja tarkasti mistä et pidä: ”Jätä minut rauhaan, koska en pidä siitä että sinä… ”
 Lähde pois kiusaajan luota.
 Kerro aikuiselle, kun huomaat kiusaamista. Kerro, jos olet itse kiusattu tai kiusaaja tai näet toveriasi kiusattavan.
 Ole kiusatulle kaveri, älä jätä häntä yksin.
 Rohkaise kiusattua kertomaan kiusaamisesta jollekin aikuiselle, voit myös itse tarjoutua kertomaan hänen puolestaan.
 Jos olet kiusattu, pyri löytämään ystävä. Yhdessä olette vahvempia.

Toimintamalli kiusaamistapauksessa:

1. PUUTTUMINEN
- pohjana havainto/epäilys tai oppilaan/huoltajan huoli
- toiminnan käynnistäjänä voi toimia kuka tahansa koulun aikuinen

2. SELVITTELY
- Sovitaan asian selvittämisestä ja toimenpiteistä vastaavat aikuiset.
- Selvittelyn tavoitteena on tilanteen rauhoittaminen ja selkeyttäminen.
- Selvitetään mitä on tapahtunut ja ketkä ovat osallisena.
 Keskustelu kiusatun kanssa
 Keskustelu kiusaajan kanssa
 Tilanteen salliessa annetaan oppilaille mahdollisuus esittää ratkaisumalleja.

- Tiedotetaan tilanteesta asianosaisten huoltajia.
- Tarvittaessa kutsutaan kiusatun ja kiusaajan huoltajat kouluun tapaamiseen.
- Tarvittaessa kutsutaan koolle koko luokan vanhemmat.

3. TOIMENPITEET JA TOIMIJAT
Toimijat:
opettajat, muu henkilökunta
oppilaiden huoltajat
erityisopettaja
rehtori
kuraattori
sosiaaliviranomainen
terveydenhoitaja, lääkäri (terveyskeskus)
psykologi
poliisi

Toimenpiteet:
anteeksipyyntö
aina ilmoitus kotiin
keskustelu
sovittelu
kurinpitorangaistukset (jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja erottaminen määräajaksi)
hyvitykset (vaativat aina vanhempien hyväksynnän)

5. SEURANTA
- Jatkotoimenpiteet suunnitellaan tapauskohtaisesti.
- Seurannasta tehdään suunnitelma, joka kirjataan (luokanopettaja/-valvoja).

Koulukiusaamisen käsittely, siitä aiheutuneet toimenpiteet ja seuranta kirjataan aina. Kirjaukset käsitellään oppilashuollossa ja säilytetään oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä.

Koulukiusaamistapauksissa, joissa huoltaja ja koulun edustaja tapaavat, tehdään muistio. Muistiot säilytetään koulussa oppilashuollon asiakirjojen yhteydessä.