Marraskuussa aloitimme luokan kanssa matematiikan 2. kurssin opiskelun. Siinä kohdassa matematiikan opiskelussa tehtiin iso muutos. Oppilaat aloittivat MathBossin.

Idea MathBossista syntyi keväällä 2015 erityisopettajamme Ari Kovasen mielessä. Hän halusi rakentaa erityistä tukea tarvitseville oppilailleen henkilökohtaiseen oppimispolkuun perustuvan pelin, jossa oppilas opiskelee matematiikkaa omaan tahtiin tehden tehtäviä ja keräten tekemistään tehtävistä pisteitä omaan kunniataulukkoonsa. Tehtyjen tehtävien perusteella oppilas saa työskentelystään arvosanan, joka tulee suoraan kerättyjen pisteiden määrästä. Lisäksi oppimista arvioidaan itsearvioinnin ja opettajan teettämien testien perusteella. Varsinaista koetta perinteisessä muodossa ei oppilailla olisi. Pelin sisälle olisi rakennettu opiskeltava asia esim. videoiden muodossa, tehtävät pisteytyksineen ja kunniataulukko pisteiden keräämistä varten. Ari halusi tietää, voisiko pelin rakentaa pedanetiin ja kysyi siksi neuvoa. Innostuin asiasta kovasti ja lähdimme yhdessä kehittämään peliä. Nimesimme sen MathBossiksi. Alkusyksyn aikana rakensimme MathBossia pedanetiin - Ari luokan muutamalle erityisen tuen oppilaalle ja minä lopuille oppilaille.

MathBossissa opiskeltava asia on jaettu aihealueisiin eli tasoihin. Lukuvuoteen sisältyy 7. luokalla kuusi tasoa (eli perinteiset kolmen kurssin koealueet). Taso on edelleen jaettu kenttiin eli opiskeltaviin sisältöihin. Kentät vastaavat kirjan kappaleita. Nyt rakennettu MathBoss perustuu oppilaiden matematiikan kirjan kappaleisiin suoraan, koska ei ollut vielä uskallusta eikä ehkä rahkeitakaan irrottautua samantien kokonaan oppikirjasta. Mutta tapa, miten kirjan kanssa nyt opiskellaan, muuttui täysin.

Jokaisessa kentässä on neljä osiota. Ensimmäisessä on kerrottu kentän tavoitteet ja opiskeltava sisältö esim. open luomien opetustuokiovideoiden muodossa. Siinä kerrotaan myös, miltä kirjan sivulta aiheeseen liittyvä teoria löytyy. Toisessa osiossa on merkitty harjoittele-tehtävät, kolmannessa sovella-tehtävät ja neljännessä syventävät tehtävät, joita oppilas voi tehdä valintansa mukaan. Tässä vaiheessa olen opettajana määritellyt aika tarkkaan, mitä tehtäviä oppilaiden pitäisi tehdä ja oppilaalla on ollut aika vähän valinnanvaraa tehtävien suhteen, jos hän tähtää kiitettävään arvosanaan, mutta sitä puolta on tarkoitus kehittää. Tämänsuuntaisia toiveita on tullut myös oppilailta. Kirjan tehtävien lisäksi oppilaat ovat laskeneet ahkerasti ThatQuizissa, joka on loistava sivusto matematiikan asioiden harjoitteluun. Tästä harjoittelusta voi myös kerätä pisteitä kunniataulukkoon.

Oppilas saa nyt siis edetä omaan tahtiin omassa opiskelussaan ja tarkoitus on, että hän löytää MathBossista koko ajan tiedon siitä, mitä pitäisi seuraavaksi tehdä. Oppilas seuraa edistymistään paitsi kunniataulukon myös itsearvioinnin kautta. Lisäksi jokaisesta kentästä oppilas palauttaa osan tekemistään tehtävistä kuvana pedanetin palautuskansioon, josta käyn seuraamassa myös oppilaiden edistymistä, tehtävien tekoa ja antamassa palautetta tehtävistä. Jokainen kenttä on liittymispyynnön takana, joten pystyn seuraamaan hyvinkin tarkkaan, missä kohdassa kukin oppilas on menossa. Lisäksi tämä ominaisuus tuo yhden pelillisyyden elementin lisää opiskeluun - et pääse eteenpäin ennenkuin edellinen kenttä on "läpäisty". :)

No, miten opiskelu on sitten oikeasti muuttunut? Paljon. Hämmästyttävän paljon. Oppilaat ottavat vastuuta työskentelystään, ovat itsenäisempiä, oma-aloitteisempia ja ovat myös huomanneet tämän muutoksen itsessään heiltä kysytyn palautteen perusteella. Oppilaat nauttivat siitä, että saavat edetä omaan tahtiin. Osa saa paahtaa eteenpäin vauhdilla, osa saa tehdä rauhassa perusasioihin keskittyen. Kaikkien kunnianhimo on kasvanut ja toisaalta ylpeys omasta oppimisestaan ("Minä tein tämän ihan itse") on silmiinpistävää. Oppilaat oivaltavat, että he eivät lopulta tarvitse matematiikan opettajaa ja matematiikan tuntia siihen, että he voivat opiskella asioita. Opettajan tehtävä on vain antaa ne välineet ja suunnat, mihin pitäisi pyrkiä ja olla tukena ja apuna silloin, kun sitä tarvitaan. En väitä, että kaikki tämä tapahtuisi kivuttomasti, koska täysin uuden oppimistavan haltuunottaminen vaatii paljon oppilailta ja ehkä vielä enemmän se vaatii opettajalta, jolla ainakin tässä tapauksessa on jo vuosien rutiini ns. perinteisestä opettamisesta. Mutta vielä toistaiseksi ollaan kaikessa isosti plussan puolella, joten pientä kaaosta kestetään kyllä. Sitäpaitsi eräs kollega totesi eilen jutellessamme: "Eikös se kuitenkin ole parempi, että se kaaos on opettajan päässä eikä oppilaan päässä?" Niinpä. Kun oppilaat saavat edetä omaan tahtiin, heillä kaikilla on parempi olo opiskellessaan. Opettajan on vain siedettävä se, ettei pysty opettamaan samaa asiaa kaikille yhtä aikaa. :)