Miten mobiililaite eroaa ei-mobiilista? Miten sitä voi hyödyntää opetuksen lomassa, omassa opearjessa? Mistä aikaa opetella uusi laite? Kouluun hankkitujen oppilaslaitteiden käytön alkumetreillä on käytännön tuki sopivien pedagogisten- ja laitevarausratkaisujen löytämiseksi enemmän kuin tarpeen.

Vaajakummun koulussa tämä tehtiin laitteiden varaus- ja käyttötapojen linjaamisella, ja tunnin mittaisten, opettajien toiveiden pohjalta järjestettyjen täsmäkoulutusten sarjalla.


Kohderyhmät: luokan- ja aineenopettajat
Asiasanat: iPad, pedagogiikka, työkalu, oppimispelit

Taustaa: tästä se lähti

Vaajakummun koulussa päätettiin hankkia keväällä 2014 osana koulun materiaalihankintoja ja kaupungin ITC-strategiaa silmällä pitäen (eikä vähiten tuleva OPS mielessä) kaksi salkullista (16+16) iPad Air -laitteita oppilaskäytöön (WLAN), sekä 10 ns. Opepadia (WLAN+SIM-mahdollisuus). Laitteiden verkkoyhteyksiä varten hankittiin 2 kpl siirreltäviä WLAN-reitittimiä.

Kevätlukukaudella laitteet otettiin käyttöön iTunes hallinnoinnin avulla. Laitteiden käyttöä varten perustettiin sähköinen varauskalenteri koulun Peda.net -sivulle. 10 opelaitetta olivat vastaavasti varattavissa projektien ajaksi. Varovainen alku siis.

Entäs sitten?

Syyslukukauden puoleen väliin mennessä oli havaittu, ettei ko. järjestely palvellut laitteiden käyttöönottoa osaksi oppimista. Varausjärjestelmä toimi hyvin, mutta uuden laitteen varaaminen hetkeksi opettajan omaan käyttöön ei innostanut, kannustanut saati mahdollistanut opettajien laitteen haltuunottoa. Koulussa toteutettiin syys-lokakuun vaihteessa verkkopohjainen kysely (google drive -> formats), jonka tuloksissa tämä käsitys vahvistui.

Tilanteen ratkaisemiseksi kartoitettiin uudella, lyhyellä kyselyllä opettajien mielenkiintoa ja motivaatiotekijöitä, sekä halukkuutta ja tarvetta ottaa laite henk.koht. käyttöön ja saada lisää koulutusta.

Kyselyn perusteella päädyttiin jakamaan puolet oppilaslaitteista opettajille koeluontoisesti syyslukukaudeksi. Tarkoituksena oli jatkaa kokeilua siten, että loput opettajat saisivat laitteen käyttöönsä tammi-maaliskuuksi 2015. Laitteen käyttöön saamista vastaan kaikki opettajat olivat valmiita osallistumaan yhteen tunnin mittaiseen pedagogiseen (Opettajan pedagogisia työkaluja iPadille) täsmäkoulutukseen, jotka räätälöitiin kyselyn perusteella.

Tarpeeseen räätälöityjä tunnin mittaisia koulutuksia järjestettiin marraskuussa 2014 kahden viikon aikana iltapäivisin yhteensä 4. Kuvaukset ja ilmoittautuminen tehtiin GoogleDriven kautta. Kouluttajana toimi oman koulun ITC-vertaistukihenkilö, joka vastaa myös laitteiden ylläpidosta.

Kokemukset olivat rohkaisevia ja koulutuksia ei koettu rasitteena. Jokainen laitteen käyttöönsä saanut osallistui vähintään yhteen tilaisuuteen ja palaute näkyi koulutyössä. Laitteiden varausmäärä (=oppilaskäyttötunnit) kasvoi nopeasti, ja opeteltujen appien/verkkosovellusten käyttö jalkatui oppilasryhmiin nopeasti (mm. hyvinvointikysely, kokeet, joulukalenteri, kielten tuntien pelillistäminen, kuvasuunnistusrata).

Next Step

Vuodenvaihteessa 2014-15 tehtyjen oppilaslaitehankintojen myötä päädyttiin jatkamaan siten, että jokainen opettaja sai yhden oppilaslaitteen työkäyttöön. Tässä yhteydessä laitteet personoitiin (oma AppleID, sähköposti, wilma, kalenterit) opettajan työkaluksi, myös uudistuvaa ylläpitojärjestelmää silmällä pitäen. Lähtökohtana on, että jokaisessa opetusryhmässä on nyt koko ajan vähintään yksi koulun laite käytettävissä - oppilas voi tarvittaessa käyttää opettajan hallussa olevaa laitetta, ja opettaja samaa laitetta omana työvälineenään.

Pedagogisia työkaluja opettajille -koulutukset jatkuvat maalis-huhtikuussa 2015 (yht. 4-7 tuntia) ja opettajille tarjotaan teknistä ja pedagogista tukea arjessa tarpeen mukaan: vierihoito & ryhmissä tapahtuva ohjaus, sekä viikottaisen iPad-klinikan (säännöllinen päivystysaika, 1h/vko) muodossa. Myös ryhmissä työskenteleville koulunkäynninohjaajille on järjestetty peruskäyttökoulutusta tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeita ajatellen.

Opettajien osallistuminen koulutuksiin on osa työntekijän laskennallista suunnitteluaikaa. Lisäarvoa järjestelylle tuo se, että monet heistä ovat kuitenkin panostaneet omaa vapaa-aikaansa kouluttautumiseen osallistumalla useampaan kuin yhteen tilaisuuteen.

Käyttöönoton ja pedagogisen haltuunoton alkuvaiheen suurimmat haasteet ovat olleet koulutusaikojen sovittaminen suurehkon yhtenäiskoulun aikatauluihin, sekä WLAN -verkon puutteet talon eri osissa.

Mallin soveltaminen on helppoa ja mahdollista, jos koulun/opetuksen järjestäjän on mahdollista osoittaa kouluttaja ja tälle riittävästi resurssia (suunnittelu, käytännön järjestelyt, kyselyt jne.). On syytä varmistaa myös se, että kouluttaja saa korvauksen myös suunnittelutyöstään.



Mari Kyllönen
Vaajakummun yhtenäiskoulu
Vaajakoski, Jyväskylän kaupunki

Toteutusaika: 09/2014-04/2015

mari.kyllonen@jkl.fi