7E/7F (Kos), KEMIAN KORVAAVA OPETUS
Ohjeita
Tältä sivulta löydät ryhmäsi kemian opiskeluohjeet, tehtävät ja palautuskansiot etäopiskelujakson ajalle 18.3.-13.5.2020.
Ensimmäisenä listassa on aina viimeisimmän oppitunnin tehtävänanto ja palautuskansio.
Muista palauttaa tehdyt tehtävät aina viimeistään palautuspäivänä, vaikka et olisi saanut kaikkia tehtäviä tehtyä!
Jos sinulla on kysyttävää vaikkapa tehtäviin liittyen, ole yhteydessä wilma-viestillä tai Teams-viestillä (tai vaikka sähköpostilla: ulla.koskiahde@jkl.fi). Myös erityisope Petri päivystää pedanetissä oppiaineet-erityisopetus-petri kansiossa, jos joku haluaa kysyä jotain. Tässä linkki:
https://peda.net/jyvaskyla/huhtasuonyhtenaiskoulu/oppiaineet/erityisopetus/petri
Jos aikaa ja intoa riittää, tee EKSTRATEHTÄVIÄ.
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopiskelujakson ajan aina keskiviikkoon 13.5.2020 asti.
Oppimisen iloa!
Ensimmäisenä listassa on aina viimeisimmän oppitunnin tehtävänanto ja palautuskansio.
Muista palauttaa tehdyt tehtävät aina viimeistään palautuspäivänä, vaikka et olisi saanut kaikkia tehtäviä tehtyä!
Jos sinulla on kysyttävää vaikkapa tehtäviin liittyen, ole yhteydessä wilma-viestillä tai Teams-viestillä (tai vaikka sähköpostilla: ulla.koskiahde@jkl.fi). Myös erityisope Petri päivystää pedanetissä oppiaineet-erityisopetus-petri kansiossa, jos joku haluaa kysyä jotain. Tässä linkki:
https://peda.net/jyvaskyla/huhtasuonyhtenaiskoulu/oppiaineet/erityisopetus/petri
Jos aikaa ja intoa riittää, tee EKSTRATEHTÄVIÄ.
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopiskelujakson ajan aina keskiviikkoon 13.5.2020 asti.
Oppimisen iloa!
Kpl 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen (oppitunti 11.5.)
Tavoite:
+ opit peruskäsitteenä: happamuus ja emäksisyys,
+ osaat antaa esimerkkejä happamista, neutraaleista ja emäksisistä aineista (erityisesti kotoa löytyvät aineet),
+ tiedät, että happamuutta kuvataan pH-luvulla (neutraalin aineen pH on 7),
+ tiedät, että hyvin happamilla aineilla on syövyttäviä ominaisuuksia (käsittely),
+ osaat tutkia tuotteiden pakkauksista tietoa aineen happamuudesta ja
+ osaat tutkia kokeellisesti liuosten happamuutta indikaattoriaineilla ja pH-paperilla.
Opiskelu:
* Lue oppikirjasta kappaleen 19 sivut 124-126.
* Tee tehtävät, kirjoita vastaukset vihkoosi:
1. Kirjoita 5 ruoka-ainetta, jotka maistuvat happamilta.
2. Aineet ovat happamia, jos ne sisältävät happoa. Selvitä, mitä happoa tehtävän 1 ruoka-aineet sisältävät.
3. pH-arvo on happamuuden mitta. Tutki 3 erilaista pesuainepakkausta ja etsi niistä tuotteiden pH-arvot.
4. Päättele pH-arvojen avulla, ovatko tehtävän 3 pesuaineet happamia, neutraaleja vai emäksisiä aineita.
5. Selitä sana indikaattori.
* Ota kuva vastauksistasi ja palauta kuva vastauskansioon maanantaina 11.5.
* Jatkamme happamuus-asiaa lähiopetusjaksolla 14.5. alkaen.
+ opit peruskäsitteenä: happamuus ja emäksisyys,
+ osaat antaa esimerkkejä happamista, neutraaleista ja emäksisistä aineista (erityisesti kotoa löytyvät aineet),
+ tiedät, että happamuutta kuvataan pH-luvulla (neutraalin aineen pH on 7),
+ tiedät, että hyvin happamilla aineilla on syövyttäviä ominaisuuksia (käsittely),
+ osaat tutkia tuotteiden pakkauksista tietoa aineen happamuudesta ja
+ osaat tutkia kokeellisesti liuosten happamuutta indikaattoriaineilla ja pH-paperilla.
Opiskelu:
* Lue oppikirjasta kappaleen 19 sivut 124-126.
* Tee tehtävät, kirjoita vastaukset vihkoosi:
1. Kirjoita 5 ruoka-ainetta, jotka maistuvat happamilta.
2. Aineet ovat happamia, jos ne sisältävät happoa. Selvitä, mitä happoa tehtävän 1 ruoka-aineet sisältävät.
3. pH-arvo on happamuuden mitta. Tutki 3 erilaista pesuainepakkausta ja etsi niistä tuotteiden pH-arvot.
4. Päättele pH-arvojen avulla, ovatko tehtävän 3 pesuaineet happamia, neutraaleja vai emäksisiä aineita.
5. Selitä sana indikaattori.
* Ota kuva vastauksistasi ja palauta kuva vastauskansioon maanantaina 11.5.
* Jatkamme happamuus-asiaa lähiopetusjaksolla 14.5. alkaen.
Palautuskansio / KE 7EF / Happamuus, kpl 19 (Oppitunti 11.5.)
Palauta tähän kuva happamuus-tehtävävastauksistasi maanantaina 11.5.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Paloturvallisuus - Kpl 12 jatkuu (Oppitunti 8.5.)
Oppikirjan kappaleesta 12 luit myös paloturvallisuuteen liittyvistä asioista. (Tavoite)
Tutustutaan nyt paloturvallisuusasioihin yläkoululaisille suunnatun NouHätä-sivuston avulla:
* Katso videot ja tee testit:
- Tulipalojen ennaltaehkäisy
- Alkusammutus ja
- Tulipalosta poistuminen
(Alkuun pääset sivulta:NouHätä 2020, ja testeihin sekä videoihin klikkaamalla kuvan päällä olevaa logoa)
* Jatka samalla sivulla VERKKOTEHTÄVÄT-kohtaan ja testaa taitosi. Samalla opit asioita paloturvallisuudesta.
* Lopuksi voit katsoa vielä videon Tulikuumat bileet (8:06), jossa näet, mikä voi kotona mennä pieleen.
Oppimisen iloa!
Kotitehtävä: Selvitä huoltajan kanssa, ovatko kotisi palovaroitinasiat kunnossa.
( "Palovaroitinten määrä: Asunnon jokaisen kerroksen alkavaa 60 m2 kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin."
"Muista paristonvaihto kerran vuodessa - tavalliset paristot tulee vaihtaa kerran vuodessa. Hyvä paristonvaihtopäivä on 11.2."
Nämä tiedot Pelastustoimi.fi -sivustolta.)
Vesiprojekti: Vesi voidaan hajottaa vedyksi ja hapeksi, Happi ja palaminen (oppitunti 3.5.)
Vesi, H2O, voidaan hajottaa sähkövirran avulla vedyksi ja hapeksi.
Olet jo aiemmin etsinyt tietoa näistä molemmista kaasuista. Keskitytään nyt happeen ja sen merkitykseen palamisessa.
Palaminen on kemiallinen reaktio (syntyy siis aina uutta ainetta), jossa on aina toisena lähtöaineena happea. Muistele aiemmin oppimaasi ja opi uutta palamisesta. (Tavoite)
Opiskelu:
* Lue oppikirjan kappale 12 (s. 74-79).
* Voit katsoa aiheesta vielä esityksen Palaminen (12:03, MikkoViitamaa)
* Tee oppikirjan s. 79 tehtävät 116-119.
* Ota kuva tehtävistä ja palauta palautuskansioon viimeistään torstaina 7.5.
Jatketaan samaa kappaletta paloturvallisuuden näkökulmasta perjantain tunnilla.
Oppimisen iloa!
Palautuskansio / KE 7EF / Happi ja palaminen (kpl 12)
Palauta kappaleen 12 tehtävät tähän viimeistään torstaina 7.5.2020
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Erotusmenetelmät: Kokeelliset työt (paperikromatografia ja sipulinkuorten keittäminen) (Oppitunti 27.4.)
Vappuviikolla tehdään kemiassa kokeellisia töitä erotusmenetelmistä. Samalla kirjoitetaan töistä myös työselostuksia.
Huom. Kysy huoltajalla lupa töiden tekemiseen ja materiaalien käyttämiseen ennen töiden tekemistä.
Aloitetaan tekemällä oppikirjan sivun 61 tehtävä 96 (Tutki kotona). Tähän on seuraavassa 'työselostusohje', johon täydentämällä saat tehtyä ensimmäisen työselostuksen. (Kopioi tämä teksti pedanetin OmaTilaasi ja täydennä se.)
Tee muut työselostukset (TYÖ 2 ja TYÖ 3) samoilla väliotsikoilla.
TYÖ 1. Paperikromatografia
Johdanto
Työn tarkoituksena on tutkia, mitä tussin jäljelle tapahtuu, kun se kastuu.
Kromatografia on erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen virtaamisnopeuteen, eli viskositeettiin.
Työsuunnitelma ja toteutus
Välineet: Juomalasi (tai muu sopiva astia), suodatinpaperia (mielellään valkoista) ja tusseja (vesiliukoisia).
Piirsin tussilla ympyröita suodatinpaperin alalaitaan n. 2 cm päähän paperin reunasta.
KUVA1
Upotin paperin pieneen määrään vettä, siten että piirretyt pallot eivät kastuneet.
KUVA2
Lopuksi suodatinpaperi näytti tältä:
KUVA3
Tulokset
Tussien alkuperäisistä jäljistä erottui eri värejä. Esim. Ruskeasta erottui: sinistä, keltaista ja puhaista. KERRO TÄHÄN, MITÄ VÄREJÄ SINUN PIIRTÄMISTÄSI TUSSIYMPYRÖISTÄ EROTTUI.
Johtopäätökset
...
TYÖ 2. Sipulinkuorten keittäminen
Johdanto
Työn tarkoituksena on tutkia, mitä vedelle (ja kananmunalle) tapahtuu, kun niitä keitetään sipulinkuorten kanssa.
Työsuunnitelma ja toteutus
Välineet: Kattila, kuivia sipulinkuoria, (valkokuorinen kananmuna)
Toteutus: (Kirjoita tähän kohtaan, miten itse työn teit. Ota myös kuvia työn eri vaiheista.)
[Työohje:
1. Laita kattilaan vettä ja kuivia sipulinkuoria.
2. Kuumenna vesi kiehuvaksi (ja lisää veteen kananmuna) ja keitä noin 5 minuuttia (tai niin kauan, että kananmuna on riittävän kypsä syötäväksi).
3. (Ota kananmuna pois vedestä ja laita kylmään veteen. Huom. Kananmunan voi syödä kuten minkä tahansa keitetyn kananmunan.)
4. Siivilöi kuoret pois vedestä.
5. Kirjaa tulokset: Miten vesi on muuttunut? Mitä tapahtui kananmunan valkoiselle kuorelle? Entä kananmunan sisukselle?
6. Kirjaa johtopäätöksiin: Minkä nimisiä erotusmenetelmiä tässä työssä käytettiin? ]
Tulokset
...
Johtopäätökset:
...
TYÖ 3. Suolan erottaminen hiekasta
Suunnittele ja toteuta menetelmä, jolla puhdistat hiekkaan sekoittuneen suolan.
Voit kokeilla, miten suunnitelmasi onnistuu, esim. laittamalla aluksi vaikka juomalasiin pari ruokalusikallista hienoa hiekkaa ja teelusikallisen ruokasuolaa.
Kirjoita selostus suunnitelmasta (ja toteutuksesta).
Mitä erotusmenetelmiä tässä työssä käytetään?
Huom. Kysy huoltajalla lupa töiden tekemiseen ja materiaalien käyttämiseen ennen töiden tekemistä.
Aloitetaan tekemällä oppikirjan sivun 61 tehtävä 96 (Tutki kotona). Tähän on seuraavassa 'työselostusohje', johon täydentämällä saat tehtyä ensimmäisen työselostuksen. (Kopioi tämä teksti pedanetin OmaTilaasi ja täydennä se.)
Tee muut työselostukset (TYÖ 2 ja TYÖ 3) samoilla väliotsikoilla.
TYÖ 1. Paperikromatografia
Johdanto
Työn tarkoituksena on tutkia, mitä tussin jäljelle tapahtuu, kun se kastuu.
Kromatografia on erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen virtaamisnopeuteen, eli viskositeettiin.
Työsuunnitelma ja toteutus
Välineet: Juomalasi (tai muu sopiva astia), suodatinpaperia (mielellään valkoista) ja tusseja (vesiliukoisia).
Piirsin tussilla ympyröita suodatinpaperin alalaitaan n. 2 cm päähän paperin reunasta.
KUVA1
Upotin paperin pieneen määrään vettä, siten että piirretyt pallot eivät kastuneet.
KUVA2
Lopuksi suodatinpaperi näytti tältä:
KUVA3
Tulokset
Tussien alkuperäisistä jäljistä erottui eri värejä. Esim. Ruskeasta erottui: sinistä, keltaista ja puhaista. KERRO TÄHÄN, MITÄ VÄREJÄ SINUN PIIRTÄMISTÄSI TUSSIYMPYRÖISTÄ EROTTUI.
Johtopäätökset
...
TYÖ 2. Sipulinkuorten keittäminen
Johdanto
Työn tarkoituksena on tutkia, mitä vedelle (ja kananmunalle) tapahtuu, kun niitä keitetään sipulinkuorten kanssa.
Työsuunnitelma ja toteutus
Välineet: Kattila, kuivia sipulinkuoria, (valkokuorinen kananmuna)
Toteutus: (Kirjoita tähän kohtaan, miten itse työn teit. Ota myös kuvia työn eri vaiheista.)
[Työohje:
1. Laita kattilaan vettä ja kuivia sipulinkuoria.
2. Kuumenna vesi kiehuvaksi (ja lisää veteen kananmuna) ja keitä noin 5 minuuttia (tai niin kauan, että kananmuna on riittävän kypsä syötäväksi).
3. (Ota kananmuna pois vedestä ja laita kylmään veteen. Huom. Kananmunan voi syödä kuten minkä tahansa keitetyn kananmunan.)
4. Siivilöi kuoret pois vedestä.
5. Kirjaa tulokset: Miten vesi on muuttunut? Mitä tapahtui kananmunan valkoiselle kuorelle? Entä kananmunan sisukselle?
6. Kirjaa johtopäätöksiin: Minkä nimisiä erotusmenetelmiä tässä työssä käytettiin? ]
Tulokset
...
Johtopäätökset:
...
TYÖ 3. Suolan erottaminen hiekasta
Suunnittele ja toteuta menetelmä, jolla puhdistat hiekkaan sekoittuneen suolan.
Voit kokeilla, miten suunnitelmasi onnistuu, esim. laittamalla aluksi vaikka juomalasiin pari ruokalusikallista hienoa hiekkaa ja teelusikallisen ruokasuolaa.
Kirjoita selostus suunnitelmasta (ja toteutuksesta).
Mitä erotusmenetelmiä tässä työssä käytetään?
Palautuskansio / KE 7EF / Erotusmenetelmätyöt
Palauta tähän selostukset kokeellisista töistä tai linkit selostuksiin OmaTilaasi vimeistään torstaina 30.4.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kpl 9. Seoksen aineet voidaan erottaa toisistaan (oppitunti ma 20.4.)
Veden puhdistuksessa raakavedestä juomavedeksi ja jätevedestä järvivedeksi käytettiin erilaisia aineiden erotusmenetelmiä. Tarkoituksena on erottaa ensimmäisessä ihmiselle ja vesiputkistoille haitallisia aineita raakavedestä ja jälkimmäisessä järville ja niiden eliöstölle haitallisia aineita jätevedestä.
Käydään seuraavilla kemian tunneilla läpi erilaisia erotusmenetelmiä. Opitaan millaisia aineita eri erotusmenetelmillä saadaan erotettua toisistaan ja kokeillaan jotain erotusmenetelmää ihan käytännössäkin. (Tavoite)
Opiskelu:
* Tutustu aiheeseen maanantain tunnilla, lue kappale 9 oppikirjasta. Lue myös kuvat ja kuvatekstit (niissä on paljon käytännön esimerkkejä).
* Katso videot: Erotusmenetelmät (12:59, MikkoViitamaa) ja
Erotusmenetelmien kertaus (2:03, OpetusTv). Näissä tulee esille, millaisia aineita eri erotusmenetelmillä saadaan erilleen toisistaan.
* Vastaa vihkoosi oppikirjan tehtävään 91 (s. 61).
* Jatkamme tästä samasta aiheesta perjantaina 24.4. klo 10.15-11 teams-palaveri -tunnilla. Livepalaveriin pääset liittymään teamsin kalenterin kautta. Jos live-tunti ei näy kalenterissasi, ota minuun yhteyttä heti maanantain tunnilla.
Käydään seuraavilla kemian tunneilla läpi erilaisia erotusmenetelmiä. Opitaan millaisia aineita eri erotusmenetelmillä saadaan erotettua toisistaan ja kokeillaan jotain erotusmenetelmää ihan käytännössäkin. (Tavoite)
Opiskelu:
* Tutustu aiheeseen maanantain tunnilla, lue kappale 9 oppikirjasta. Lue myös kuvat ja kuvatekstit (niissä on paljon käytännön esimerkkejä).
* Katso videot: Erotusmenetelmät (12:59, MikkoViitamaa) ja
Erotusmenetelmien kertaus (2:03, OpetusTv). Näissä tulee esille, millaisia aineita eri erotusmenetelmillä saadaan erilleen toisistaan.
* Vastaa vihkoosi oppikirjan tehtävään 91 (s. 61).
* Jatkamme tästä samasta aiheesta perjantaina 24.4. klo 10.15-11 teams-palaveri -tunnilla. Livepalaveriin pääset liittymään teamsin kalenterin kautta. Jos live-tunti ei näy kalenterissasi, ota minuun yhteyttä heti maanantain tunnilla.
Vesiprojekti: Vesimolekyylin kemiallinen koostumus (oppitunti pe 17.4.)
Tavoite:
+ tutustua vesimolekyylin rakenteeseen,
+ oppia lisää alkuaineesta happi ja
+ oppia lisää alkuaineesta vety.
Opiskele:
* Lue teksti:
Happimolekyyli, O2, koostuu kahdesta happiatomista, jotka ovat kemiallisesti toisiinsa sitoutuneita. Tätä sidosta sanotaan kemialliseksi sidokseksi.
Vastaavasti vetymolekyylissä, H2, kaksi vetyatomia on sitoutunut yhdellä kemiallisella sidoksella toisiinsa.
Kun näitä happi- ja vetymolekyylejä sekoitetaan keskenään ja tuodaan vielä tarpeeksi lämpöenergiaa eli kuumennetaan niiden seosta, tapahtuu suorastaan räjähtävä kemiallinen muutos. Samalla energiaa vapautuu enemmän kuin mitä systeemiin alun perin tuotiin.
Happi- ja vetymolekyylien sidokset katkeavat ja uusia sidoksia syntyy. Atomit järjestyvät uudella tavalla, jolloin kaksi vetyatomia muodostavat kemiallisen sidoksen yhden happiatomin kanssa. Syntyy uusi molekyyli, vesimolekyyli H2O, jossa on kahta eri alkuainetta, vetyä ja happea.
On tapahtunut kemiallinen reaktio, koska aineet ovat muuttuneet toisiksi aineiksi.
Koska tässä uudessa molekyylissä on kaksi eri alkuainetta (H ja O) sitoutunut kemiallisesti toisiinsa, se on yhdiste, ei puhdas alkuaine.
* Katso video, jossa valmistetaan vetykaasua ja edelleen poltetaan vetykaasua, jolloin muodostuu vettä: Vedyn valmistus ja polttaminen.
Tehtävä1. Piirrä mallikuva vesimolekyylistä.
* Hae tietoa: HAPPI ja vastaa seuraaviin tehtäviin vihkoosi tai pedanetin omatilaan:
2. Mikä on hapen kemiallinen merkki?
3. Missä happea esiintyy luonnossa?
4. Miten puhdasta happea voidaan valmistaa?
5. Mihin tarkoituksiin ihminen käyttää happea (etsi vähintään 3 käyttötarkoitusta)?
6. Piirrä mallikuva happimolekyylistä.
* Hae tietoa: VETY ja vastaa seuraaviin tehtäviin vihkoosi tai pedanetin omatilaan:
7. Mikä on vedyn kemiallinen merkki?
8. Missä vetyä esiintyy luonnossa?
9. Miten puhdasta vetyä voidaan valmistaa?
10. Mihin tarkoituksiin ihminen käyttää vetyä (etsi vähintään 2 käyttötarkoitusta)?
11. Piirrä mallikuva vetymolekyylistä.
*Ota kuva ja palauta se palautuskansioon viimeistään perjantaina 17.4.2020.
(Tai voit tehdä myös tämän osion pedanetin OmaTilaan (otsikolla Veden kemiallinen koostumus) ja palauttaa linkin sinne.)
+ tutustua vesimolekyylin rakenteeseen,
+ oppia lisää alkuaineesta happi ja
+ oppia lisää alkuaineesta vety.
Opiskele:
* Lue teksti:
Happimolekyyli, O2, koostuu kahdesta happiatomista, jotka ovat kemiallisesti toisiinsa sitoutuneita. Tätä sidosta sanotaan kemialliseksi sidokseksi.
Vastaavasti vetymolekyylissä, H2, kaksi vetyatomia on sitoutunut yhdellä kemiallisella sidoksella toisiinsa.
Kun näitä happi- ja vetymolekyylejä sekoitetaan keskenään ja tuodaan vielä tarpeeksi lämpöenergiaa eli kuumennetaan niiden seosta, tapahtuu suorastaan räjähtävä kemiallinen muutos. Samalla energiaa vapautuu enemmän kuin mitä systeemiin alun perin tuotiin.
Happi- ja vetymolekyylien sidokset katkeavat ja uusia sidoksia syntyy. Atomit järjestyvät uudella tavalla, jolloin kaksi vetyatomia muodostavat kemiallisen sidoksen yhden happiatomin kanssa. Syntyy uusi molekyyli, vesimolekyyli H2O, jossa on kahta eri alkuainetta, vetyä ja happea.
On tapahtunut kemiallinen reaktio, koska aineet ovat muuttuneet toisiksi aineiksi.
Koska tässä uudessa molekyylissä on kaksi eri alkuainetta (H ja O) sitoutunut kemiallisesti toisiinsa, se on yhdiste, ei puhdas alkuaine.
* Katso video, jossa valmistetaan vetykaasua ja edelleen poltetaan vetykaasua, jolloin muodostuu vettä: Vedyn valmistus ja polttaminen.
Tehtävä1. Piirrä mallikuva vesimolekyylistä.
* Hae tietoa: HAPPI ja vastaa seuraaviin tehtäviin vihkoosi tai pedanetin omatilaan:
2. Mikä on hapen kemiallinen merkki?
3. Missä happea esiintyy luonnossa?
4. Miten puhdasta happea voidaan valmistaa?
5. Mihin tarkoituksiin ihminen käyttää happea (etsi vähintään 3 käyttötarkoitusta)?
6. Piirrä mallikuva happimolekyylistä.
* Hae tietoa: VETY ja vastaa seuraaviin tehtäviin vihkoosi tai pedanetin omatilaan:
7. Mikä on vedyn kemiallinen merkki?
8. Missä vetyä esiintyy luonnossa?
9. Miten puhdasta vetyä voidaan valmistaa?
10. Mihin tarkoituksiin ihminen käyttää vetyä (etsi vähintään 2 käyttötarkoitusta)?
11. Piirrä mallikuva vetymolekyylistä.
*Ota kuva ja palauta se palautuskansioon viimeistään perjantaina 17.4.2020.
(Tai voit tehdä myös tämän osion pedanetin OmaTilaan (otsikolla Veden kemiallinen koostumus) ja palauttaa linkin sinne.)
Palautuskansio / KE 7EF / Veden kemiallinen koostumus
Palauta tähän etätehtävät viimeistään perjantaina 17.4.2020.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Vesiprojekti: Yhdyskuntaveden kierto (oppitunti ma 6.4.)
Tutustutaan seuraavaksi, miten vesi kiertää rakennetussa ympäristössä. Eli puhutaan yhdyskuntaveden kierrosta.
* Selvitä seuraavat asiat ja kirjaa ne vesiprojektiin oma tilaan tai vihkoon. Otsikoi 'Yhdyskuntaveden kierto':
1. Mistä juomavesi alunperin saadaan? (Mitä ovat pintavedet? Entä pohjavedet?)
2. Miksi vesi kulkee vedenpuhdistamon kautta ennen kun sitä voidaan käyttää juomavetenä?
3. Mihin erilaisiin asioihin sinä käytät vettä? Mieti päivän kulkua ja yritä keksiä mahdollisimman monta käyttökohdetta.
4. Ennen jätevedet laskettiin suoraan vesistöihin. Mitä jätevedelle nykyään tapahtuu oman kodin viemärin ja vesistön välillä?
5. Piirrä kuva, miten vesi kiertää kaupungissa: Laita kuvaan ainakin vedenottamo, vedenpuhdistamo, vesijohtoverkosto, vesitorni, koti, viemäriverkosto, jätevedenpuhdistamo,...
* Käytä apuna seuraavia lähteitä:
+ Lue oppikirjan kappale 24 (Vettä puhdistetaan erilaisiin tarkoituksiin) s. 154-159
+ Katso yle areenasta video vedenpuhdistamo, jossa kerrotaan yksi reitti, mistä Mistä juomavesi tulee? (2:16)
+ Katso video Vessasta vesistöön (13:51), joka kertoo miten jätevettä käsitellään.
* Palauta kuva tai linkki omatilaan viimeistään 7.4.2020 palautuskansioon.
Palautuskansio / KE 7EF / Yhdyskuntaveden kierto
Palauta kuva tai linkki tähän palautuskansioon viimeistään 7.4.2020.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kpl 6. Vesi on vedyn ja hapen yhdiste (Oppitunnit ma 30.3. ja 3.4.)
Tästä viikosta aloitamme vesiprojektin tekemisen:
Vesiprojektissa tutustumme tuttuun aineeseen veteen, sen 'aineosiin' happeen ja vetyyn, ominaisuuksiin, veden kiertokulkuun luonnossa, veden puhdistamiseen juomavedeksi ja jäteveden puhdistamiseen. Samalla muistelemme veden ominaisuuksia (kemiallisia ja fysikaalisia), opimme hapen ja vedyn kemiaa sekä erilaisia aineiden erotusmenetelmiä.
Vesiprojektissa tehtäviä piirroksia, tutkimuksia, työselostuksia, testejä ja kirjoitelmia on tarkoitus koota PedaNetin OmaTilaan jokaisen omalle 'Vesiprojekti'-sivulle. (Mikäli tämä tuntuu hankalalta, voit palauttaa tehtäväsi myös palautuskansioon tämän opiskeluohjeen alle.)
Opiskelu:
+ Aloitetaan opiskelu muistelemalla, mitä jo vedestä tiedämme: Kirjoita OmaTilaan (tai vihkoon) luettelo otsikolla 'Veden ominaisuuksia, nämä jo tiedän'.
+ Vesi esiintyy Maapallolla kolmessa olomuodossa. Ota kuvat kaikista veden olomuodoista ja liitä kuvat OmaTilaan otsikolla 'Veden olomuodot kuvina'.
+ Piirrä vihkoon tai muulle paperille kuva, miten vesi kiertää maapallolla. Ilmassa vesihöyrynä, pilvinä, pisaroina, kasveissa, eläimissä, maassa ja maan pinnalla lätäköinä tai vesistöinä. Muistele, mitä jo tiedät, ja etsi tietoa oppikirjan kappaleesta 6 (s. 38-43). Kuvaa ja liitä OmaTilaan otsikolla 'Vesi kiertää luonnossa'.
+ Opiskellaan sitten vähän lisää veden ominaisuuksista (oppikirjan kappale 6 tai muu lähde). Vastaa tehtäviin OmaTilaan otsikolla 'Veteen liittyviä ilmiöitä' (tai vihkoon):
TehtäväA. Selitä, mitä tarkoittaa sana pintajännitys. Ja ota kuva, jossa veden pintajännitys voidaan havaita.
TehtäväB. Selitä, mitä tarkoittaa kapillaari-ilmiö. Ja ota kuva, jossa veden kapillaari-ilmiötä voisi tapahtua (vaikka sitä ei välttämättä näekään).
EKSTRATEHTÄVÄ C. Selitä, mitä tarkoittavat käsitteet osmoosi ja diffuusio. Ja kerro, miten ne liittyvät ihmisen elimistöön. (Tämä C-tehtävä on vapaaehtoinen tiedonhakutehtävä.)
+ Kun hommat on hoidettu, palauta linkki/linkit OmaTilasi Vesiprojekti-sivulla oleviin sisältöihin (tai ota kuvat vihkotehtävistä ja palauta kuvat) palautuskansioon alapuolelle viimeistään perjantaina 3.4.2020.
Huom. Jos sinulla on kysyttävää tehtävistä tai teknisistä asioista, ota heti viestillä yhteyttä minuun tai Petriin. Kiitos!
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopetusjakson ajan 13.4. asti.
Vesiprojektissa tutustumme tuttuun aineeseen veteen, sen 'aineosiin' happeen ja vetyyn, ominaisuuksiin, veden kiertokulkuun luonnossa, veden puhdistamiseen juomavedeksi ja jäteveden puhdistamiseen. Samalla muistelemme veden ominaisuuksia (kemiallisia ja fysikaalisia), opimme hapen ja vedyn kemiaa sekä erilaisia aineiden erotusmenetelmiä.
Vesiprojektissa tehtäviä piirroksia, tutkimuksia, työselostuksia, testejä ja kirjoitelmia on tarkoitus koota PedaNetin OmaTilaan jokaisen omalle 'Vesiprojekti'-sivulle. (Mikäli tämä tuntuu hankalalta, voit palauttaa tehtäväsi myös palautuskansioon tämän opiskeluohjeen alle.)
Opiskelu:
+ Aloitetaan opiskelu muistelemalla, mitä jo vedestä tiedämme: Kirjoita OmaTilaan (tai vihkoon) luettelo otsikolla 'Veden ominaisuuksia, nämä jo tiedän'.
+ Vesi esiintyy Maapallolla kolmessa olomuodossa. Ota kuvat kaikista veden olomuodoista ja liitä kuvat OmaTilaan otsikolla 'Veden olomuodot kuvina'.
+ Piirrä vihkoon tai muulle paperille kuva, miten vesi kiertää maapallolla. Ilmassa vesihöyrynä, pilvinä, pisaroina, kasveissa, eläimissä, maassa ja maan pinnalla lätäköinä tai vesistöinä. Muistele, mitä jo tiedät, ja etsi tietoa oppikirjan kappaleesta 6 (s. 38-43). Kuvaa ja liitä OmaTilaan otsikolla 'Vesi kiertää luonnossa'.
+ Opiskellaan sitten vähän lisää veden ominaisuuksista (oppikirjan kappale 6 tai muu lähde). Vastaa tehtäviin OmaTilaan otsikolla 'Veteen liittyviä ilmiöitä' (tai vihkoon):
TehtäväA. Selitä, mitä tarkoittaa sana pintajännitys. Ja ota kuva, jossa veden pintajännitys voidaan havaita.
TehtäväB. Selitä, mitä tarkoittaa kapillaari-ilmiö. Ja ota kuva, jossa veden kapillaari-ilmiötä voisi tapahtua (vaikka sitä ei välttämättä näekään).
EKSTRATEHTÄVÄ C. Selitä, mitä tarkoittavat käsitteet osmoosi ja diffuusio. Ja kerro, miten ne liittyvät ihmisen elimistöön. (Tämä C-tehtävä on vapaaehtoinen tiedonhakutehtävä.)
+ Kun hommat on hoidettu, palauta linkki/linkit OmaTilasi Vesiprojekti-sivulla oleviin sisältöihin (tai ota kuvat vihkotehtävistä ja palauta kuvat) palautuskansioon alapuolelle viimeistään perjantaina 3.4.2020.
Huom. Jos sinulla on kysyttävää tehtävistä tai teknisistä asioista, ota heti viestillä yhteyttä minuun tai Petriin. Kiitos!
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopetusjakson ajan 13.4. asti.
Palautuskansio / KE 7EF / Kpl 6 (vko 14)
Palauta tähän "vesitehtävät" viimeistään perjantaina 3.4.2020.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kpl 11. Kemiallisen reaktion nopeus (Oppitunnit ma 23.3. ja pe 27.3.)
Tämän viikon kemian tunneilla opitaan
+ mitkä asiat vaikuttavat kemiallisen reaktion nopeuteen ja
+ tutustutaan käytännön esimerkkeihin näiden hyödyntämisestä.
Opiskelu:
Viime maanantain tunnilla teimme kokeellisen tutkimuksen, jossa tutkimme, oliko eri metallien käyttämisellä vaikutusta vetykaasun syntymisen nopeuteen. Ja totesimme, että kyllä on: reagoivien aineiden valinnalla voidaan vaikuttaa kemiallisen reaktion nopeuteen.
+ Jatketaan näitä tutkimuksia kotona. Kirjoita vihkoon tai Pedanetin omatilaan selostus tekemästäsi työstä. Varmista ensin huoltajalta, että saat tehdä nämä kokeelliset työt!:
Kokeellinen työ A.
Vaikuttaako liuoksen väkevyys kemiallisen reaktion nopeuteen?
Hypoteesi: Kirjaa työselostukseen oma arvauksesi
Tarvittavat aineet: Etikka ja leivinjauhe
Työohje:
1. Ota 2 juomalasia ja mitta, jolla voit mitata puoli desilitraa (dl) nestettä.
2. Laita mittaan 1 ruokalusikallinen (rkl) etikkaa ja vettä niin, että tilavuus on yhteensä 1/2 dl. Kaada juomalasiin.
3. Laita mittaan 3 ruokalusikallista (rkl) etikkaa ja vettä niin, että tilavuus on yhteensä 1/2 dl. Kaada toiseen juomalasiin.
4. Laita molempiin juomalaseihin 1 teelusikallinen leivinjauhetta.
5. Tarkkaile juomalaseja.
6. Kirjaa selostukseen ainakin seuraavaa:
- Kerro omasta työskentelystäsi.
- Mistä havaitset, että tapahtuu kemiallinen reaktio?
- Onko juomalaseissa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden nopeuksissa eroa? Jos on, niin millä tavalla ovat erilaisia?
- Vaikuttaako etikan määrä reaktion nopeuteen?
Kokeellinen työ B.
Vaikuttaako liuoksen lämpötila kemiallisen reaktion nopeuteen?
Hypoteesi: Kirjaa työselostukseen oma arvauksesi
Tarvittavat aineet: Vesi ja leivinjauhe
Työohje:
1. Ota 2 juomalasia ja mitta, jolla voit mitata puoli desilitraa (dl) nestettä.
2. Laita mittaan 1/2 dl jääkylmää vettä (niin kylmää, kun hanasta tulee). Kaada juomalasiin.
3. Laita mittaan 1/2 dl kuumaa vettä (niin kuumaa, kun hanasta tulee). Kaada toiseen juomalasiin.
4. Laita molempiin juomalaseihin 1/2 teelusikallista leivinjauhetta.
5. Tarkkaile juomalaseja.
6. Kirjaa selostukseen ainakin seuraavaa:
- Kerro omasta työskentelystäsi.
- Mistä havaitset, että tapahtuu kemiallinen reaktio?
- Onko juomalaseissa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden nopeuksissa eroa? Jos on, niin millä tavalla ovat erilaisia?
- Vaikuttaako veden lämpötila reaktion nopeuteen?
+ Lue oppikirjan kappale 11. (Lue otsikot, vihreäpohjaiset laatikot, kuvat ja kuvatekstit erityisen huolellisesti.)
+ Katso video muutamista kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavista asioista:
Katalyytti, inhibiitti, liuoksen konsentraatio (eli liuoksen väkevyys) ja aineen hienojakoisuus
ja tarvittaessa yleisesti kemiallisen reaktion nopeudesta ja siihen vaikuttavista seikoista:
Reaktionopeus (OpetusTv)
+ Tee oppikirjasta tehtäviä sivulta 73: Tehtävät 107, 108 ja 109. Sekä vastaa seuraavaan tehtävään:
Tehtävä C. Mistä reaktionopeuteen vaikuttavasta asiasta on kysymys?
a) Astiassa oleva pullatakina laitetaan kohoamaan lämpimään veteen.
b) Bensiini suihkutetaan auton moottoriin sumuna.
c) Ruoka pilkkoutuu eli "sulaa" vatsassa muutamissa tunneissa.
d) Kultasormus ja magnesiumin (Mg) pala pudotetaan sitruunahappoliuokseen. Mg reagoi, mutta kultasormus ei.
e) Palovamman ensiapuna käytetään kylmällä vedellä huuhtomista.
f) Kumiin lisätty aine hidastaa sen haurastumista.
g) Ruoka säilyy pakastimessa pidempään kuin jääkaapissa.
h) Mämmin valmistuksessa ruisjauhon tärkkelys pilkkoutuu sokeriksi ja saadaan makeaa suomalaista perinteistä pääsiäisen jälkiruokaa.
+ Ota kuva tehtävistäsi ja liitä myös työselostuksesi mukaan sekä palauta nämä viimeistään perjantaina 27.3.2020.
+ Jos aikaa ja intoa riittää, tee vielä EKSTRATEHTÄVÄ: Etsi internetistä tietoa erilaisista biokatalyyteistä tai valmisruuissa käytettävistä säilöntäaineista. Älä kopioi vastausta suoraan lähdesivustolta vaan kirjoita asia niin, että itsekin sen hyvin ymmärrät. Muista laittaa vastauksen loppuun myös tiedonhaussa käyttämäsi lähdesivut.
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopiskelujakson ajan aina maanantaihin 13.4.2020 asti.
Opiskelun Iloa!
+ mitkä asiat vaikuttavat kemiallisen reaktion nopeuteen ja
+ tutustutaan käytännön esimerkkeihin näiden hyödyntämisestä.
Opiskelu:
Viime maanantain tunnilla teimme kokeellisen tutkimuksen, jossa tutkimme, oliko eri metallien käyttämisellä vaikutusta vetykaasun syntymisen nopeuteen. Ja totesimme, että kyllä on: reagoivien aineiden valinnalla voidaan vaikuttaa kemiallisen reaktion nopeuteen.
+ Jatketaan näitä tutkimuksia kotona. Kirjoita vihkoon tai Pedanetin omatilaan selostus tekemästäsi työstä. Varmista ensin huoltajalta, että saat tehdä nämä kokeelliset työt!:
Kokeellinen työ A.
Vaikuttaako liuoksen väkevyys kemiallisen reaktion nopeuteen?
Hypoteesi: Kirjaa työselostukseen oma arvauksesi
Tarvittavat aineet: Etikka ja leivinjauhe
Työohje:
1. Ota 2 juomalasia ja mitta, jolla voit mitata puoli desilitraa (dl) nestettä.
2. Laita mittaan 1 ruokalusikallinen (rkl) etikkaa ja vettä niin, että tilavuus on yhteensä 1/2 dl. Kaada juomalasiin.
3. Laita mittaan 3 ruokalusikallista (rkl) etikkaa ja vettä niin, että tilavuus on yhteensä 1/2 dl. Kaada toiseen juomalasiin.
4. Laita molempiin juomalaseihin 1 teelusikallinen leivinjauhetta.
5. Tarkkaile juomalaseja.
6. Kirjaa selostukseen ainakin seuraavaa:
- Kerro omasta työskentelystäsi.
- Mistä havaitset, että tapahtuu kemiallinen reaktio?
- Onko juomalaseissa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden nopeuksissa eroa? Jos on, niin millä tavalla ovat erilaisia?
- Vaikuttaako etikan määrä reaktion nopeuteen?
Kokeellinen työ B.
Vaikuttaako liuoksen lämpötila kemiallisen reaktion nopeuteen?
Hypoteesi: Kirjaa työselostukseen oma arvauksesi
Tarvittavat aineet: Vesi ja leivinjauhe
Työohje:
1. Ota 2 juomalasia ja mitta, jolla voit mitata puoli desilitraa (dl) nestettä.
2. Laita mittaan 1/2 dl jääkylmää vettä (niin kylmää, kun hanasta tulee). Kaada juomalasiin.
3. Laita mittaan 1/2 dl kuumaa vettä (niin kuumaa, kun hanasta tulee). Kaada toiseen juomalasiin.
4. Laita molempiin juomalaseihin 1/2 teelusikallista leivinjauhetta.
5. Tarkkaile juomalaseja.
6. Kirjaa selostukseen ainakin seuraavaa:
- Kerro omasta työskentelystäsi.
- Mistä havaitset, että tapahtuu kemiallinen reaktio?
- Onko juomalaseissa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden nopeuksissa eroa? Jos on, niin millä tavalla ovat erilaisia?
- Vaikuttaako veden lämpötila reaktion nopeuteen?
+ Lue oppikirjan kappale 11. (Lue otsikot, vihreäpohjaiset laatikot, kuvat ja kuvatekstit erityisen huolellisesti.)
+ Katso video muutamista kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavista asioista:
Katalyytti, inhibiitti, liuoksen konsentraatio (eli liuoksen väkevyys) ja aineen hienojakoisuus
ja tarvittaessa yleisesti kemiallisen reaktion nopeudesta ja siihen vaikuttavista seikoista:
Reaktionopeus (OpetusTv)
+ Tee oppikirjasta tehtäviä sivulta 73: Tehtävät 107, 108 ja 109. Sekä vastaa seuraavaan tehtävään:
Tehtävä C. Mistä reaktionopeuteen vaikuttavasta asiasta on kysymys?
a) Astiassa oleva pullatakina laitetaan kohoamaan lämpimään veteen.
b) Bensiini suihkutetaan auton moottoriin sumuna.
c) Ruoka pilkkoutuu eli "sulaa" vatsassa muutamissa tunneissa.
d) Kultasormus ja magnesiumin (Mg) pala pudotetaan sitruunahappoliuokseen. Mg reagoi, mutta kultasormus ei.
e) Palovamman ensiapuna käytetään kylmällä vedellä huuhtomista.
f) Kumiin lisätty aine hidastaa sen haurastumista.
g) Ruoka säilyy pakastimessa pidempään kuin jääkaapissa.
h) Mämmin valmistuksessa ruisjauhon tärkkelys pilkkoutuu sokeriksi ja saadaan makeaa suomalaista perinteistä pääsiäisen jälkiruokaa.
+ Ota kuva tehtävistäsi ja liitä myös työselostuksesi mukaan sekä palauta nämä viimeistään perjantaina 27.3.2020.
+ Jos aikaa ja intoa riittää, tee vielä EKSTRATEHTÄVÄ: Etsi internetistä tietoa erilaisista biokatalyyteistä tai valmisruuissa käytettävistä säilöntäaineista. Älä kopioi vastausta suoraan lähdesivustolta vaan kirjoita asia niin, että itsekin sen hyvin ymmärrät. Muista laittaa vastauksen loppuun myös tiedonhaussa käyttämäsi lähdesivut.
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopiskelujakson ajan aina maanantaihin 13.4.2020 asti.
Opiskelun Iloa!
Palautuskansio / KE 7EF / Kpl 11
Palauta tähän kappaleen 11 (Kemiallisen reaktion nopeutta voidaan muuttaa) tehtävät ja työselostukset viimeistään perjantaina 27.3.2020.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kpl 10. Kemiallinen reaktio, (oppitunnit 16.3. ja 20.3.2020)
Maanantain tunnilla teimme kokeellisia töitä kemiallisen reaktion nopeudesta.
Nyt keskiviikon tunnilla opiskellaan oppikirjasta kemialliseen reaktioon liittyviä asioita,
+ mikä kemiallinen reaktio on,
+ miten kemiallinen reaktio voidaan havaita,
+ mikä reaktioyhtälö on ja miten se liittyy kemialliseen reaktioon ja
+ voiko reaktiossa vapautua lämpöä tai sitoutua lämpöä.
Opiskelu:
+Lue oppikirjastasi kappale 10. Kemiallinen reaktio.
+ Vastaa oppikirjan tehtäviin omaan kemian vihkoosi seuraavasti:
Kirja FyKe7-9 kemia: s. 67 tehtävät 98, 99, 100, 101, 102 ja 103(ks. sivujen 64 ja 65 esimerkit).
+ Ota kuva tehtävävastauksistasi ja palauta se alla olevaan palautuskansioon viimeistään lauantaina 21.3.2020.
+ Jos aikaa ja innostusta riittää, tee ekstratehtävä:
Sekoita lasissa lämmintä teetä, mehua tai etikkaa ja lusikallinen leivinjauhetta. Tutki, tapahtuuko kemiallinen reaktio? Perustele.
Ota kuva tutkimuksen tekemisestä ja vihkovastauksesta ja palauta palautuskansioon.
Ekstratehtävien vastauksia voit palauttaa etäjakson loppuun asti (13.4. asti).
Tsemppiä opiskeluun! Jos haluat kysyä asiasta tai tehtävistä, ota yhteyttä wilmaviestillä tai teamskeskusteluviestillä (O365).
Nyt keskiviikon tunnilla opiskellaan oppikirjasta kemialliseen reaktioon liittyviä asioita,
+ mikä kemiallinen reaktio on,
+ miten kemiallinen reaktio voidaan havaita,
+ mikä reaktioyhtälö on ja miten se liittyy kemialliseen reaktioon ja
+ voiko reaktiossa vapautua lämpöä tai sitoutua lämpöä.
Opiskelu:
+Lue oppikirjastasi kappale 10. Kemiallinen reaktio.
+ Vastaa oppikirjan tehtäviin omaan kemian vihkoosi seuraavasti:
Kirja FyKe7-9 kemia: s. 67 tehtävät 98, 99, 100, 101, 102 ja 103(ks. sivujen 64 ja 65 esimerkit).
+ Ota kuva tehtävävastauksistasi ja palauta se alla olevaan palautuskansioon viimeistään lauantaina 21.3.2020.
+ Jos aikaa ja innostusta riittää, tee ekstratehtävä:
Sekoita lasissa lämmintä teetä, mehua tai etikkaa ja lusikallinen leivinjauhetta. Tutki, tapahtuuko kemiallinen reaktio? Perustele.
Ota kuva tutkimuksen tekemisestä ja vihkovastauksesta ja palauta palautuskansioon.
Ekstratehtävien vastauksia voit palauttaa etäjakson loppuun asti (13.4. asti).
Tsemppiä opiskeluun! Jos haluat kysyä asiasta tai tehtävistä, ota yhteyttä wilmaviestillä tai teamskeskusteluviestillä (O365).
Palautuskansio / KE 7EF / Kpl.10
Palauta tähän kuva kappaleen 10 tehtävistä. (Ja ekstratehtävästä.)
Tee palautus viimeistään lauantaina 21.3.2020.
Tee palautus viimeistään lauantaina 21.3.2020.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.