7A (Kos), KEMIAN KORVAAVA OPETUS
Ohjeita
Tältä sivulta löydät ryhmäsi kemian opiskeluohjeet, tehtävät ja palautuskansiot etäopiskelujakson ajalle 18.3.-13.5.2020.
Ensimmäisenä listassa on aina viimeisimmän oppitunnin tehtävänanto ja palautuskansio.
Muista palauttaa tehdyt tehtävät aina viimeistään palautuspäivänä, vaikka et olisi saanut kaikkia tehtäviä tehtyä!
Jos sinulla on kysyttävää vaikkapa tehtäviin liittyen, ole yhteydessä wilma-viestillä tai Teams-viestillä (tai vaikka sähköpostilla: ulla.koskiahde@jkl.fi). Myös erityisope Petri päivystää pedanetissä oppiaineet-erityisopetus-petri kansiossa, jos joku haluaa kysyä jotain. Tässä linkki:
https://peda.net/jyvaskyla/huhtasuonyhtenaiskoulu/oppiaineet/erityisopetus/petri
Jos aikaa ja intoa riittää, tee EKSTRATEHTÄVIÄ.
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopiskelujakson ajan aina keskiviikkoon 13.5.2020 asti.
Oppimisen iloa!
Ensimmäisenä listassa on aina viimeisimmän oppitunnin tehtävänanto ja palautuskansio.
Muista palauttaa tehdyt tehtävät aina viimeistään palautuspäivänä, vaikka et olisi saanut kaikkia tehtäviä tehtyä!
Jos sinulla on kysyttävää vaikkapa tehtäviin liittyen, ole yhteydessä wilma-viestillä tai Teams-viestillä (tai vaikka sähköpostilla: ulla.koskiahde@jkl.fi). Myös erityisope Petri päivystää pedanetissä oppiaineet-erityisopetus-petri kansiossa, jos joku haluaa kysyä jotain. Tässä linkki:
https://peda.net/jyvaskyla/huhtasuonyhtenaiskoulu/oppiaineet/erityisopetus/petri
Jos aikaa ja intoa riittää, tee EKSTRATEHTÄVIÄ.
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopiskelujakson ajan aina keskiviikkoon 13.5.2020 asti.
Oppimisen iloa!
Happamuus (oppitunnit 12.-13.5.)
Tavoite:
+ opit peruskäsitteenä: happamuus ja emäksisyys,
+ osaat antaa esimerkkejä happamista, neutraaleista ja emäksisistä aineista (erityisesti kotoa löytyvät aineet),
+ tiedät, että happamuutta kuvataan pH-luvulla (neutraalin aineen pH on 7),
+ tiedät, että hyvin happamilla aineilla on syövyttäviä ominaisuuksia (käsittely),
+ osaat tutkia tuotteiden pakkauksista tietoa aineen happamuudesta ja
+ osaat tutkia kokeellisesti liuosten happamuutta indikaattoriaineilla ja pH-paperilla.
Opiskelu:
* Lue
JOKO oppikirjasta Fyke 7-9 Kemia kappaleen 19 sivut 124-126
TAI oppikirjasta Titaani kemia1E kappaleen 9 sivut 78-85.
* Tee
JOKO seuraavat tehtävät, kirjoita vastaukset vihkoosi:
1. Kirjoita 5 ruoka-ainetta, jotka maistuvat happamilta.
2. Aineet ovat happamia, jos ne sisältävät happoa. Selvitä, mitä happoa tehtävän 1 ruoka-aineet sisältävät.
3. pH-arvo on happamuuden mitta. Tutki 3 erilaista pesuainepakkausta ja etsi niistä tuotteiden pH-arvot.
4. Päättele pH-arvojen avulla, ovatko tehtävän 3 pesuaineet happamia, neutraaleja vai emäksisiä aineita.
5. Selitä sana indikaattori.
TAI Titaani-kirjan tehtävät 1-11, 13 ja 17 (s. 81-85)
* Ota kuva vastauksistasi ja palauta kuva vastauskansioon viimeistään keskiviikkona 13.5.
* Jatkamme happamuus-asiaa lähiopetusjaksolla 14.5. alkaen.
+ opit peruskäsitteenä: happamuus ja emäksisyys,
+ osaat antaa esimerkkejä happamista, neutraaleista ja emäksisistä aineista (erityisesti kotoa löytyvät aineet),
+ tiedät, että happamuutta kuvataan pH-luvulla (neutraalin aineen pH on 7),
+ tiedät, että hyvin happamilla aineilla on syövyttäviä ominaisuuksia (käsittely),
+ osaat tutkia tuotteiden pakkauksista tietoa aineen happamuudesta ja
+ osaat tutkia kokeellisesti liuosten happamuutta indikaattoriaineilla ja pH-paperilla.
Opiskelu:
* Lue
JOKO oppikirjasta Fyke 7-9 Kemia kappaleen 19 sivut 124-126
TAI oppikirjasta Titaani kemia1E kappaleen 9 sivut 78-85.
* Tee
JOKO seuraavat tehtävät, kirjoita vastaukset vihkoosi:
1. Kirjoita 5 ruoka-ainetta, jotka maistuvat happamilta.
2. Aineet ovat happamia, jos ne sisältävät happoa. Selvitä, mitä happoa tehtävän 1 ruoka-aineet sisältävät.
3. pH-arvo on happamuuden mitta. Tutki 3 erilaista pesuainepakkausta ja etsi niistä tuotteiden pH-arvot.
4. Päättele pH-arvojen avulla, ovatko tehtävän 3 pesuaineet happamia, neutraaleja vai emäksisiä aineita.
5. Selitä sana indikaattori.
TAI Titaani-kirjan tehtävät 1-11, 13 ja 17 (s. 81-85)
* Ota kuva vastauksistasi ja palauta kuva vastauskansioon viimeistään keskiviikkona 13.5.
* Jatkamme happamuus-asiaa lähiopetusjaksolla 14.5. alkaen.
Palautuskansio / KE 7A / Happamuus
Palauta tähän happamuustehtävien vastaukset viimeistään keskiviikkona 13.5.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Paloturvallisuus - Kpl 12 jatkuu (Oppitunti 6.5.)
Oppikirjan kappaleesta 12 luit myös paloturvallisuuteen liittyvistä asioista. (Tavoite)
Tutustutaan nyt paloturvallisuusasioihin yläkoululaisille suunnatun NouHätä-sivuston avulla:
* Katso videot ja tee testit:
- Tulipalojen ennaltaehkäisy
- Alkusammutus ja
- Tulipalosta poistuminen
(Alkuun pääset sivulta:NouHätä 2020, ja testeihin sekä videoihin klikkaamalla kuvan päällä olevaa logoa)
* Jatka samalla sivulla VERKKOTEHTÄVÄT-kohtaan ja testaa taitosi. Samalla opit asioita paloturvallisuudesta.
* Lopuksi voit katsoa vielä videon Tulikuumat bileet (8:06), jossa näet, mikä voi kotona mennä pieleen.
Oppimisen iloa!
Kotitehtävä: Selvitä huoltajan kanssa, ovatko kotisi palovaroitinasiat kunnossa.
( "Palovaroitinten määrä: Asunnon jokaisen kerroksen alkavaa 60 m2 kohden on oltava vähintään yksi palovaroitin."
"Muista paristonvaihto kerran vuodessa - tavalliset paristot tulee vaihtaa kerran vuodessa. Hyvä paristonvaihtopäivä on 11.2."
Nämä tiedot Pelastustoimi.fi -sivustolta.)
Vesiprojekti: Vesi voidaan hajottaa vedyksi ja hapeksi, Happi ja palaminen
Vesi, H2O, voidaan hajottaa sähkövirran avulla vedyksi ja hapeksi.
Olet jo aiemmin etsinyt tietoa näistä molemmista kaasuista. Keskitytään nyt happeen ja sen merkitykseen palamisessa.
Palaminen on kemiallinen reaktio (syntyy siis aina uutta ainetta), jossa on aina toisena lähtöaineena happea. Muistele aiemmin oppimaasi ja opi uutta palamisesta. (Tavoite)
Opiskelu:
* Lue oppikirjasta
JOKO Fyke 7-9 Kemia kappale 12 (s. 74-79)
TAI Titaani kemia 1E kappale 12 (s. 104-111)
* Voit katsoa aiheesta vielä esityksen Palaminen (12:03, MikkoViitamaa).
* Tee oppikirjasta
JOKO Fyke 7-9 Kemia s. 79 tehtävät 116-119
TAI Titaani kemia 1E s.107- tehtävät 1-6 ja 14-15.
* Ota kuva tehtävistä ja palauta palautuskansioon tänään tiistaina 5.5.
Jatketaan samaa kappaletta paloturvallisuuden näkökulmasta keskiviikon tunnilla.
Oppimisen iloa!
Olet jo aiemmin etsinyt tietoa näistä molemmista kaasuista. Keskitytään nyt happeen ja sen merkitykseen palamisessa.
Palaminen on kemiallinen reaktio (syntyy siis aina uutta ainetta), jossa on aina toisena lähtöaineena happea. Muistele aiemmin oppimaasi ja opi uutta palamisesta. (Tavoite)
Opiskelu:
* Lue oppikirjasta
JOKO Fyke 7-9 Kemia kappale 12 (s. 74-79)
TAI Titaani kemia 1E kappale 12 (s. 104-111)
* Voit katsoa aiheesta vielä esityksen Palaminen (12:03, MikkoViitamaa).
* Tee oppikirjasta
JOKO Fyke 7-9 Kemia s. 79 tehtävät 116-119
TAI Titaani kemia 1E s.107- tehtävät 1-6 ja 14-15.
* Ota kuva tehtävistä ja palauta palautuskansioon tänään tiistaina 5.5.
Jatketaan samaa kappaletta paloturvallisuuden näkökulmasta keskiviikon tunnilla.
Oppimisen iloa!
Palautuskansio / KE 7A / Happi ja palaminen (kpl 12)
Palauta kappaleen 12 tehtävät tähän tiistaina 5.5., kiitos!
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Erotusmenetelmät: Kokeelliset työt (paperikromatografia ja sipulinkuorten keittäminen) (Oppitunnit 28.-29.4.)
Vappuviikolla tehdään kemiassa kokeellisia töitä erotusmenetelmistä. Samalla kirjoitetaan töistä myös työselostuksia.
Huom. Kysy huoltajalla lupa töiden tekemiseen ja materiaalien käyttämiseen ennen töiden tekemistä.
Aloitetaan tekemällä oppikirjan sivun 61 tehtävä 96 (Tutki kotona). Tähän on seuraavassa 'työselostusohje', johon täydentämällä saat tehtyä ensimmäisen työselostuksen. (Kopioi tämä teksti pedanetin OmaTilaasi ja täydennä se.)
Tee muut työselostukset (TYÖ 2 ja TYÖ 3) samoilla väliotsikoilla.
TYÖ 1. Paperikromatografia
Johdanto
Työn tarkoituksena on tutkia, mitä tussin jäljelle tapahtuu, kun se kastuu.
Kromatografia on erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen virtaamisnopeuteen, eli viskositeettiin.
Työsuunnitelma ja toteutus
Välineet: Juomalasi (tai muu sopiva astia), suodatinpaperia (mielellään valkoista) ja tusseja (vesiliukoisia).
Piirsin tussilla ympyröita suodatinpaperin alalaitaan n. 2 cm päähän paperin reunasta.
KUVA1
Upotin paperin pieneen määrään vettä, siten että piirretyt pallot eivät kastuneet.
KUVA2
Lopuksi suodatinpaperi näytti tältä:
KUVA3
Tulokset
Tussien alkuperäisistä jäljistä erottui eri värejä. Esim. Ruskeasta erottui: sinistä, keltaista ja puhaista. KERRO TÄHÄN, MITÄ VÄREJÄ SINUN PIIRTÄMISTÄSI TUSSIYMPYRÖISTÄ EROTTUI.
Johtopäätökset
...
TYÖ 2. Sipulinkuorten keittäminen
Johdanto
Työn tarkoituksena on tutkia, mitä vedelle (ja kananmunalle) tapahtuu, kun niitä keitetään sipulinkuorten kanssa.
Työsuunnitelma ja toteutus
Välineet: Kattila, kuivia sipulinkuoria, (valkokuorinen kananmuna)
Toteutus: (Kirjoita tähän kohtaan, miten itse työn teit. Ota myös kuvia työn eri vaiheista.)
[Työohje:
1. Laita kattilaan vettä ja kuivia sipulinkuoria.
2. Kuumenna vesi kiehuvaksi (ja lisää veteen kananmuna) ja keitä noin 5 minuuttia (tai niin kauan, että kananmuna on riittävän kypsä syötäväksi).
3. (Ota kananmuna pois vedestä ja laita kylmään veteen. Huom. Kananmunan voi syödä kuten minkä tahansa keitetyn kananmunan.)
4. Siivilöi kuoret pois vedestä.
5. Kirjaa tulokset: Miten vesi on muuttunut? Mitä tapahtui kananmunan valkoiselle kuorelle? Entä kananmunan sisukselle?
6. Kirjaa johtopäätöksiin: Minkä nimisiä erotusmenetelmiä tässä työssä käytettiin? ]
Tulokset
...
Johtopäätökset:
...
TYÖ 3. Suolan erottaminen hiekasta
Suunnittele ja toteuta menetelmä, jolla puhdistat hiekkaan sekoittuneen suolan.
Voit kokeilla, miten suunnitelmasi onnistuu, esim. laittamalla aluksi vaikka juomalasiin pari ruokalusikallista hienoa hiekkaa ja teelusikallisen ruokasuolaa.
Kirjoita selostus suunnitelmasta (ja toteutuksesta).
Mitä erotusmenetelmiä tässä työssä käytetään?
Huom. Kysy huoltajalla lupa töiden tekemiseen ja materiaalien käyttämiseen ennen töiden tekemistä.
Aloitetaan tekemällä oppikirjan sivun 61 tehtävä 96 (Tutki kotona). Tähän on seuraavassa 'työselostusohje', johon täydentämällä saat tehtyä ensimmäisen työselostuksen. (Kopioi tämä teksti pedanetin OmaTilaasi ja täydennä se.)
Tee muut työselostukset (TYÖ 2 ja TYÖ 3) samoilla väliotsikoilla.
TYÖ 1. Paperikromatografia
Johdanto
Työn tarkoituksena on tutkia, mitä tussin jäljelle tapahtuu, kun se kastuu.
Kromatografia on erotusmenetelmä, joka perustuu aineiden erilaiseen virtaamisnopeuteen, eli viskositeettiin.
Työsuunnitelma ja toteutus
Välineet: Juomalasi (tai muu sopiva astia), suodatinpaperia (mielellään valkoista) ja tusseja (vesiliukoisia).
Piirsin tussilla ympyröita suodatinpaperin alalaitaan n. 2 cm päähän paperin reunasta.
KUVA1
Upotin paperin pieneen määrään vettä, siten että piirretyt pallot eivät kastuneet.
KUVA2
Lopuksi suodatinpaperi näytti tältä:
KUVA3
Tulokset
Tussien alkuperäisistä jäljistä erottui eri värejä. Esim. Ruskeasta erottui: sinistä, keltaista ja puhaista. KERRO TÄHÄN, MITÄ VÄREJÄ SINUN PIIRTÄMISTÄSI TUSSIYMPYRÖISTÄ EROTTUI.
Johtopäätökset
...
TYÖ 2. Sipulinkuorten keittäminen
Johdanto
Työn tarkoituksena on tutkia, mitä vedelle (ja kananmunalle) tapahtuu, kun niitä keitetään sipulinkuorten kanssa.
Työsuunnitelma ja toteutus
Välineet: Kattila, kuivia sipulinkuoria, (valkokuorinen kananmuna)
Toteutus: (Kirjoita tähän kohtaan, miten itse työn teit. Ota myös kuvia työn eri vaiheista.)
[Työohje:
1. Laita kattilaan vettä ja kuivia sipulinkuoria.
2. Kuumenna vesi kiehuvaksi (ja lisää veteen kananmuna) ja keitä noin 5 minuuttia (tai niin kauan, että kananmuna on riittävän kypsä syötäväksi).
3. (Ota kananmuna pois vedestä ja laita kylmään veteen. Huom. Kananmunan voi syödä kuten minkä tahansa keitetyn kananmunan.)
4. Siivilöi kuoret pois vedestä.
5. Kirjaa tulokset: Miten vesi on muuttunut? Mitä tapahtui kananmunan valkoiselle kuorelle? Entä kananmunan sisukselle?
6. Kirjaa johtopäätöksiin: Minkä nimisiä erotusmenetelmiä tässä työssä käytettiin? ]
Tulokset
...
Johtopäätökset:
...
TYÖ 3. Suolan erottaminen hiekasta
Suunnittele ja toteuta menetelmä, jolla puhdistat hiekkaan sekoittuneen suolan.
Voit kokeilla, miten suunnitelmasi onnistuu, esim. laittamalla aluksi vaikka juomalasiin pari ruokalusikallista hienoa hiekkaa ja teelusikallisen ruokasuolaa.
Kirjoita selostus suunnitelmasta (ja toteutuksesta).
Mitä erotusmenetelmiä tässä työssä käytetään?
Palautuskansio / KE 7A / Erotusmenetelmät: Kokeellisia töitä
Palauta tähän kuvia ja selostuksia vappuviikon kokeellisista töistä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Vesiprojekti: Erotusmenetelmiä
Veden puhdistuksessa raakavedestä (eli pohjavedestä tai pintavedestä) juomavedeksi
ja jätevedestä järvivedeksi käytettiin erilaisia aineiden erotusmenetelmiä.
Tarkoituksena on erottaa ensimmäisessä ihmiselle ja vesiputkistoille haitallisia aineita raakavedestä
ja jälkimmäisessä järville ja niiden eliöstölle haitallisia aineita jätevedestä.
Käydään seuraavilla kemian tunneilla läpi erilaisia erotusmenetelmiä.
Opitaan millaisia aineita eri erotusmenetelmillä saadaan erotettua toisistaan
ja kokeillaan jotain erotusmenetelmää ihan käytännössäkin.
(Tavoite)
Opiskelu:
* Lue oppikirjasta:
JOKO Fyke 7-9 kemia kappale 9
TAI Titaani kemia 1E kappale kappale 5.
Lue myös kuvat ja kuvatekstit (niissä on paljon käytännön esimerkkejä).
* Katso videot: Erotusmenetelmät (12:59, MikkoViitamaa) ja
Erotusmenetelmien kertaus (2:03, OpetusTv). Näissä tulee esille, millaisia aineita eri erotusmenetelmillä saadaan erilleen toisistaan.
* Vastaa vihkoosi oppikirjan tehtäviin:
JOKO Fyke 7-9 kemia sivu 61 tehtävät 86, 89, 88, 91, 93 ja kokeellinen tehtävä 96 (jos kotoa löytyy valkoisia kahvinkeittimen suodatinpusseja ja vesiliukoisia tusseja)
[Huom. Voit liittää kokeellisen kromatografiatyön kuvat ja lyhyen selityksen OmaTilaan pedanettiin.]
TAI Titaani kemia 1E sivut 40-47 tehtävät 1-10 ja kokeellinen tehtävä s. 45 kromatografia (Tee oppikirjan tekstin mukaan valkoisella kahvisuodatinpussilla ja vesiliukoisella tussilla. Katso, syntyykö oikeanpuolisen kuvan näköinen lopputulos.)
[Huom. Voit liittää kokeellisen kromatografiatyön kuvat ja lyhyen selityksen OmaTilaan pedanettiin.]
* Jatkamme tästä samasta aiheesta tiistaina 28.4. klo 9.05-9.50 teams-palaveri -tunnilla. Livepalaveriin pääset liittymään teamsin kalenterin kautta. Jos live-tunti ei näy kalenterissasi, ota minuun yhteyttä.
* Ota kuva tehtävistäsi ja kuvat kokeellisesta työstä aluksi ja lopuksi. Palauta kuvat palautuskansioon viimeistään keskiviikkona 22.4.
ja jätevedestä järvivedeksi käytettiin erilaisia aineiden erotusmenetelmiä.
Tarkoituksena on erottaa ensimmäisessä ihmiselle ja vesiputkistoille haitallisia aineita raakavedestä
ja jälkimmäisessä järville ja niiden eliöstölle haitallisia aineita jätevedestä.
Käydään seuraavilla kemian tunneilla läpi erilaisia erotusmenetelmiä.
Opitaan millaisia aineita eri erotusmenetelmillä saadaan erotettua toisistaan
ja kokeillaan jotain erotusmenetelmää ihan käytännössäkin.
(Tavoite)
Opiskelu:
* Lue oppikirjasta:
JOKO Fyke 7-9 kemia kappale 9
TAI Titaani kemia 1E kappale kappale 5.
Lue myös kuvat ja kuvatekstit (niissä on paljon käytännön esimerkkejä).
* Katso videot: Erotusmenetelmät (12:59, MikkoViitamaa) ja
Erotusmenetelmien kertaus (2:03, OpetusTv). Näissä tulee esille, millaisia aineita eri erotusmenetelmillä saadaan erilleen toisistaan.
* Vastaa vihkoosi oppikirjan tehtäviin:
JOKO Fyke 7-9 kemia sivu 61 tehtävät 86, 89, 88, 91, 93 ja kokeellinen tehtävä 96 (jos kotoa löytyy valkoisia kahvinkeittimen suodatinpusseja ja vesiliukoisia tusseja)
[Huom. Voit liittää kokeellisen kromatografiatyön kuvat ja lyhyen selityksen OmaTilaan pedanettiin.]
TAI Titaani kemia 1E sivut 40-47 tehtävät 1-10 ja kokeellinen tehtävä s. 45 kromatografia (Tee oppikirjan tekstin mukaan valkoisella kahvisuodatinpussilla ja vesiliukoisella tussilla. Katso, syntyykö oikeanpuolisen kuvan näköinen lopputulos.)
[Huom. Voit liittää kokeellisen kromatografiatyön kuvat ja lyhyen selityksen OmaTilaan pedanettiin.]
* Jatkamme tästä samasta aiheesta tiistaina 28.4. klo 9.05-9.50 teams-palaveri -tunnilla. Livepalaveriin pääset liittymään teamsin kalenterin kautta. Jos live-tunti ei näy kalenterissasi, ota minuun yhteyttä.
* Ota kuva tehtävistäsi ja kuvat kokeellisesta työstä aluksi ja lopuksi. Palauta kuvat palautuskansioon viimeistään keskiviikkona 22.4.
Palautuskansio / KE 7A / Erotusmenetelmiä
Palauta tähän erotusmenetelmiin liittyvät tehtävät viimeistään keskiviikkona 22.4.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Vesiprojekti: Vesimolekyylin kemiallinen koostumus (oppitunnit ti 14.4. ja ke 15.4.)
Tavoite tällä viikolla on:
+ tutustua vesimolekyylin rakenteeseen,
+ oppia lisää alkuaineesta happi ja
+ oppia lisää alkuaineesta vety.
Opiskele:
* Lue teksti:
Happimolekyyli, O2, koostuu kahdesta happiatomista, jotka ovat kemiallisesti toisiinsa sitoutuneita. Tätä sidosta sanotaan kemialliseksi sidokseksi.
Vastaavasti vetymolekyylissä, H2, kaksi vetyatomia on sitoutunut yhdellä kemiallisella sidoksella toisiinsa.
Kun näitä happi- ja vetymolekyylejä sekoitetaan keskenään ja tuodaan vielä tarpeeksi lämpöenergiaa eli kuumennetaan niiden seosta, tapahtuu suorastaan räjähtävä kemiallinen muutos. Samalla energiaa vapautuu enemmän kuin mitä systeemiin alun perin tuotiin.
Happi- ja vetymolekyylien sidokset katkeavat ja uusia sidoksia syntyy. Atomit järjestyvät uudella tavalla, jolloin kaksi vetyatomia muodostavat kemiallisen sidoksen yhden happiatomin kanssa. Syntyy uusi molekyyli, vesimolekyyli H2O, jossa on kahta eri alkuainetta, vetyä ja happea.
On tapahtunut kemiallinen reaktio, koska aineet ovat muuttuneet toisiksi aineiksi.
Koska tässä uudessa molekyylissä on kaksi eri alkuainetta (H ja O) sitoutunut kemiallisesti toisiinsa, se on yhdiste, ei puhdas alkuaine.
* Katso video, jossa valmistetaan vetykaasua ja edelleen poltetaan vetykaasua, jolloin muodostuu vettä: Vedyn valmistus ja polttaminen.
Tehtävä1. Piirrä mallikuva vesimolekyylistä.
* Hae tietoa: HAPPI ja vastaa tehtäviin:
2. Mikä on hapen kemiallinen merkki?
3. Missä happea esiintyy luonnossa?
4. Miten puhdasta happea voidaan valmistaa?
5. Mihin tarkoituksiin ihminen käyttää happea (etsi vähintään 3 käyttötarkoitusta)?
6. Piirrä mallikuva happimolekyylistä.
* Hae tietoa: VETY ja vastaa tehtäviin:
7. Mikä on vedyn kemiallinen merkki?
8. Missä vetyä esiintyy luonnossa?
9. Miten puhdasta vetyä voidaan valmistaa?
10. Mihin tarkoituksiin ihminen käyttää vetyä (etsi vähintään 2 käyttötarkoitusta)?
11. Piirrä mallikuva vetymolekyylistä.
*Ota kuva ja palauta se palautuskansioon viimeistään keskiviikkona 15.4.2020.
(Tai voit tehdä myös tämän osion pedanetin OmaTilaan (otsikolla Veden kemiallinen koostumus) ja palauttaa linkin sinne.)
+ tutustua vesimolekyylin rakenteeseen,
+ oppia lisää alkuaineesta happi ja
+ oppia lisää alkuaineesta vety.
Opiskele:
* Lue teksti:
Happimolekyyli, O2, koostuu kahdesta happiatomista, jotka ovat kemiallisesti toisiinsa sitoutuneita. Tätä sidosta sanotaan kemialliseksi sidokseksi.
Vastaavasti vetymolekyylissä, H2, kaksi vetyatomia on sitoutunut yhdellä kemiallisella sidoksella toisiinsa.
Kun näitä happi- ja vetymolekyylejä sekoitetaan keskenään ja tuodaan vielä tarpeeksi lämpöenergiaa eli kuumennetaan niiden seosta, tapahtuu suorastaan räjähtävä kemiallinen muutos. Samalla energiaa vapautuu enemmän kuin mitä systeemiin alun perin tuotiin.
Happi- ja vetymolekyylien sidokset katkeavat ja uusia sidoksia syntyy. Atomit järjestyvät uudella tavalla, jolloin kaksi vetyatomia muodostavat kemiallisen sidoksen yhden happiatomin kanssa. Syntyy uusi molekyyli, vesimolekyyli H2O, jossa on kahta eri alkuainetta, vetyä ja happea.
On tapahtunut kemiallinen reaktio, koska aineet ovat muuttuneet toisiksi aineiksi.
Koska tässä uudessa molekyylissä on kaksi eri alkuainetta (H ja O) sitoutunut kemiallisesti toisiinsa, se on yhdiste, ei puhdas alkuaine.
* Katso video, jossa valmistetaan vetykaasua ja edelleen poltetaan vetykaasua, jolloin muodostuu vettä: Vedyn valmistus ja polttaminen.
Tehtävä1. Piirrä mallikuva vesimolekyylistä.
* Hae tietoa: HAPPI ja vastaa tehtäviin:
2. Mikä on hapen kemiallinen merkki?
3. Missä happea esiintyy luonnossa?
4. Miten puhdasta happea voidaan valmistaa?
5. Mihin tarkoituksiin ihminen käyttää happea (etsi vähintään 3 käyttötarkoitusta)?
6. Piirrä mallikuva happimolekyylistä.
* Hae tietoa: VETY ja vastaa tehtäviin:
7. Mikä on vedyn kemiallinen merkki?
8. Missä vetyä esiintyy luonnossa?
9. Miten puhdasta vetyä voidaan valmistaa?
10. Mihin tarkoituksiin ihminen käyttää vetyä (etsi vähintään 2 käyttötarkoitusta)?
11. Piirrä mallikuva vetymolekyylistä.
*Ota kuva ja palauta se palautuskansioon viimeistään keskiviikkona 15.4.2020.
(Tai voit tehdä myös tämän osion pedanetin OmaTilaan (otsikolla Veden kemiallinen koostumus) ja palauttaa linkin sinne.)
Palautuskansio / KE 7A / Veden kemiallinen koostumus
Palauta veden kemiallisen koostumuksen tehtävät tähän viimeistään keskiviikkona 15.4.2020.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Vesiprojekti: Yhdyskuntaveden kierto (oppitunnit ti 7.4. ja ke 8.4)
Tutustutaan seuraavaksi, miten vesi kiertää rakennetussa ympäristössä. Eli puhutaan yhdyskuntaveden kierrosta.
* Selvitä seuraavat asiatja kirjoita ne vesiprojektiin oma tilaan tai vihkoon. Otsikoi 'Yhdyskuntaveden kierto':
1. Kotona hanasta tulee vettä. Mistä tämä juomavesi alunperin saadaan? (Mitä ovat pintavedet? Entä pohjavedet?)
2. Miksi vesi kulkee vedenpuhdistamon kautta ennen kun sitä voidaan käyttää juomavetenä?
3. Mihin erilaisiin asioihin sinä käytät vettä? Mieti päivän kulkua ja yritä keksiä mahdollisimman monta käyttökohdetta.
4. Ennen jätevedet laskettiin suoraan vesistöihin. Mitä jätevedelle nykyään tapahtuu oman kodin viemärin ja vesistön välillä?
5. Piirrä kuva, miten vesi kiertää kaupungissa: Laita kuvaan ainakin vedenottamo, vedenpuhdistamo, vesijohtoverkosto, vesitorni, koti, viemäriverkosto, jätevedenpuhdistamo,...
* Käytä apuna seuraavia:
+ Katso yle areenasta video vedenpuhdistamo, jossa kerrotaan yksi reitti, mistä Mistä juomavesi tulee? (2:16)
+ Katso video Vessasta vesistöön (13:51), joka kertoo miten jätevettä käsitellään.
(+ Lue oppikirjan FyKe Kemia kappale 24 (Vettä puhdistetaan erilaisiin tarkoituksiin) s. 154-159)
* Palauta kuva tai linkki omatilaan viimeistään 7.4.2020 palautuskansioon.
Tsemppiä opiskeluun ja leppoisaa pääsiäisaikaa! Terveisin Ulla
Palautuskansio / KE 7A / Yhdyskuntaveden kierto
Palauta tähän 7.-8.4. tehtävät viimeistään keskiviikkona 8.4.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Vesi on vedyn ja hapen yhdiste / Vesi - elämän lähde (Oppitunnit ti 31.3. ja ke 1.4.)
Tästä viikosta aloitamme vesiprojektin tekemisen:
Vesiprojektissa tutustumme tuttuun aineeseen veteen, sen 'aineosiin' happeen ja vetyyn, ominaisuuksiin, veden kiertokulkuun luonnossa, veden puhdistamiseen juomavedeksi ja jäteveden puhdistamiseen. Samalla muistelemme veden ominaisuuksia (kemiallisia ja fysikaalisia), opimme hapen ja vedyn kemiaa sekä erilaisia aineiden erotusmenetelmiä.
Vesiprojektissa tehtäviä piirroksia, tutkimuksia, työselostuksia, testejä ja kirjoitelmia on tarkoitus koota PedaNetin OmaTilaan jokaisen omalle 'Vesiprojekti'-sivulle. (Mikäli tämä tuntuu hankalalta, voit palauttaa tehtäväsi myös palautuskansioon tämän opiskeluohjeen alle.)
Opiskelu:
+ TEHTÄVÄ 1. Aloitetaan opiskelu muistelemalla, mitä jo vedestä tiedämme: Kirjoita OmaTilaan (tai vihkoon) luettelo otsikolla 'Veden ominaisuuksia, nämä jo tiedän'.
+ TEHTÄVÄ 2. Vesi esiintyy Maapallolla kolmessa olomuodossa. Ota kuvat kaikista veden olomuodoista ja liitä kuvat OmaTilaan otsikolla 'Veden olomuodot kuvina'.
+ TEHTÄVÄ 3. Piirrä vihkoon tai muulle paperille kuva, miten vesi kiertää maapallolla. Ilmassa vesihöyrynä, pilvinä, pisaroina, kasveissa, eläimissä, maassa ja maan pinnalla lätäköinä tai vesistöinä. Muistele, mitä jo tiedät, ja etsi tietoa
JOKO Fyke Kemia -oppikirjan kappaleesta 6 (s. 38-43)
TAI Titaani Kemia -oppikirjan kappaleesta 7 (s. 60-69).
Kuvaa piirtämäsi kuva ja liitä OmaTilaan otsikolla 'Vesi kiertää luonnossa'.
+ TEHTÄVÄ 4. Opiskellaan sitten vähän lisää veden ominaisuuksista (oppikirja tai muu lähde). Vastaa tehtäviin OmaTilaan otsikolla 'Veteen liittyviä ilmiöitä' (tai vihkoon):
JOKO
Fyke Kemia -oppikirjan avulla vastaa tehtäviin A ja B:
TehtäväA. Selitä, mitä tarkoittaa sana pintajännitys. Ja ota kuva, jossa veden pintajännitys voidaan havaita.
TehtäväB. Selitä, mitä tarkoittaa kapillaari-ilmiö. Ja ota kuva, jossa veden kapillaari-ilmiötä voisi tapahtua (vaikka sitä ei välttämättä näekään).
TAI
Titaani Kemia -oppikirjan s. 65-68 tehtävät 7-11.
HUOM.
+ Kun nämä 4 hommaa on hoidettu, palauta linkki/linkit OmaTilasi Vesiprojekti-sivulla oleviin sisältöihin (tai ota kuvat vihkotehtävistä ja palauta kuvat) palautuskansioon alapuolelle viimeistään keskiviikkona 1.4.2020.
Huom. Jos sinulla on kysyttävää tehtävistä tai teknisistä asioista, ota heti viestillä yhteyttä minuun tai Petriin. Kiitos!
EKSTRATEHTÄVÄ C. Selitä, mitä tarkoittavat käsitteet osmoosi ja diffuusio. Ja kerro, miten ne liittyvät ihmisen elimistöön. (Tämä C-tehtävä on vapaaehtoinen tiedonhakutehtävä.)
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopetusjakson ajan 13.4. asti.
Vesiprojektissa tutustumme tuttuun aineeseen veteen, sen 'aineosiin' happeen ja vetyyn, ominaisuuksiin, veden kiertokulkuun luonnossa, veden puhdistamiseen juomavedeksi ja jäteveden puhdistamiseen. Samalla muistelemme veden ominaisuuksia (kemiallisia ja fysikaalisia), opimme hapen ja vedyn kemiaa sekä erilaisia aineiden erotusmenetelmiä.
Vesiprojektissa tehtäviä piirroksia, tutkimuksia, työselostuksia, testejä ja kirjoitelmia on tarkoitus koota PedaNetin OmaTilaan jokaisen omalle 'Vesiprojekti'-sivulle. (Mikäli tämä tuntuu hankalalta, voit palauttaa tehtäväsi myös palautuskansioon tämän opiskeluohjeen alle.)
Opiskelu:
+ TEHTÄVÄ 1. Aloitetaan opiskelu muistelemalla, mitä jo vedestä tiedämme: Kirjoita OmaTilaan (tai vihkoon) luettelo otsikolla 'Veden ominaisuuksia, nämä jo tiedän'.
+ TEHTÄVÄ 2. Vesi esiintyy Maapallolla kolmessa olomuodossa. Ota kuvat kaikista veden olomuodoista ja liitä kuvat OmaTilaan otsikolla 'Veden olomuodot kuvina'.
+ TEHTÄVÄ 3. Piirrä vihkoon tai muulle paperille kuva, miten vesi kiertää maapallolla. Ilmassa vesihöyrynä, pilvinä, pisaroina, kasveissa, eläimissä, maassa ja maan pinnalla lätäköinä tai vesistöinä. Muistele, mitä jo tiedät, ja etsi tietoa
JOKO Fyke Kemia -oppikirjan kappaleesta 6 (s. 38-43)
TAI Titaani Kemia -oppikirjan kappaleesta 7 (s. 60-69).
Kuvaa piirtämäsi kuva ja liitä OmaTilaan otsikolla 'Vesi kiertää luonnossa'.
+ TEHTÄVÄ 4. Opiskellaan sitten vähän lisää veden ominaisuuksista (oppikirja tai muu lähde). Vastaa tehtäviin OmaTilaan otsikolla 'Veteen liittyviä ilmiöitä' (tai vihkoon):
JOKO
Fyke Kemia -oppikirjan avulla vastaa tehtäviin A ja B:
TehtäväA. Selitä, mitä tarkoittaa sana pintajännitys. Ja ota kuva, jossa veden pintajännitys voidaan havaita.
TehtäväB. Selitä, mitä tarkoittaa kapillaari-ilmiö. Ja ota kuva, jossa veden kapillaari-ilmiötä voisi tapahtua (vaikka sitä ei välttämättä näekään).
TAI
Titaani Kemia -oppikirjan s. 65-68 tehtävät 7-11.
HUOM.
+ Kun nämä 4 hommaa on hoidettu, palauta linkki/linkit OmaTilasi Vesiprojekti-sivulla oleviin sisältöihin (tai ota kuvat vihkotehtävistä ja palauta kuvat) palautuskansioon alapuolelle viimeistään keskiviikkona 1.4.2020.
Huom. Jos sinulla on kysyttävää tehtävistä tai teknisistä asioista, ota heti viestillä yhteyttä minuun tai Petriin. Kiitos!
EKSTRATEHTÄVÄ C. Selitä, mitä tarkoittavat käsitteet osmoosi ja diffuusio. Ja kerro, miten ne liittyvät ihmisen elimistöön. (Tämä C-tehtävä on vapaaehtoinen tiedonhakutehtävä.)
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopetusjakson ajan 13.4. asti.
Palautuskansio / KE 7A / Vesi on vedyn ja hapen yhdiste, Vesi - elämän lähde
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kemiallisen reaktion nopeus (Oppitunnit 24.3. ja 25.3.)
Tämän viikon kemian tunneilla opitaan
+ mitkä asiat vaikuttavat kemiallisen reaktion nopeuteen ja
+ tutustutaan käytännön esimerkkeihin näiden hyödyntämisestä.
Opiskelu:
+ Tehdään aluksi kaksi kokeellista tutkimusta kotona, jos tarvittavia aineita löytyy. Kirjoita vihkoon tai Pedanetin omatilaan selostus tekemästäsi työstä. Varmista ensin huoltajalta, että saat tehdä nämä kokeelliset työt!:
Kokeellinen työ A.
Vaikuttaako liuoksen väkevyys kemiallisen reaktion nopeuteen?
Hypoteesi: Kirjaa työselostukseen (vihkoon) oma arvauksesi.
Tarvittavat aineet: Etikka ja leivinjauhe
Työohje:
1. Ota 2 juomalasia ja mitta, jolla voit mitata puoli desilitraa (dl) nestettä.
2. Laita mittaan 1 ruokalusikallinen (rkl) etikkaa ja vettä niin, että tilavuus on yhteensä 1/2 dl. Kaada juomalasiin. (Tämä on laimeampi etikkaliuos.)
3. Laita mittaan 3 ruokalusikallista (rkl) etikkaa ja vettä niin, että tilavuus on yhteensä 1/2 dl. Kaada toiseen juomalasiin. (Tämä on väkevämpi etikkaliuos.)
4. Laita molempiin juomalaseihin 1 teelusikallinen leivinjauhetta.
5. Tarkkaile juomalaseja.
6. Kirjaa selostukseen ainakin seuraavaa:
- Kerro omasta työskentelystäsi.
- Mistä havaitset, että tapahtuu kemiallinen reaktio?
- Onko juomalaseissa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden nopeuksissa eroa? Jos on, niin millä tavalla ovat erilaisia?
- Vaikuttaako etikan määrä reaktion nopeuteen?
Kokeellinen työ B.
Vaikuttaako liuoksen lämpötila kemiallisen reaktion nopeuteen?
Hypoteesi: Kirjaa työselostukseen oma arvauksesi
Tarvittavat aineet: Vesi ja leivinjauhe
Työohje:
1. Ota 2 juomalasia ja mitta, jolla voit mitata puoli desilitraa (dl) nestettä.
2. Laita mittaan 1/2 dl jääkylmää vettä (niin kylmää, kun hanasta tulee). Kaada juomalasiin.
3. Laita mittaan 1/2 dl kuumaa vettä (niin kuumaa, kun hanasta tulee). Kaada toiseen juomalasiin.
4. Laita molempiin juomalaseihin 1/2 teelusikallista leivinjauhetta.
5. Tarkkaile juomalaseja.
6. Kirjaa selostukseen ainakin seuraavaa:
- Kerro omasta työskentelystäsi.
- Mistä havaitset, että tapahtuu kemiallinen reaktio?
- Onko juomalaseissa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden nopeuksissa eroa? Jos on, niin millä tavalla ovat erilaisia?
- Vaikuttaako veden lämpötila reaktion nopeuteen?
+ JOKO Lue oppikirjan FyKe Kemia kappale 11. (Lue otsikot, vihreäpohjaiset laatikot, kuvat ja kuvatekstit erityisen huolellisesti.)
TAI kertaa oppikirjan Titaani kpl 10.
+ Katso video muutamista kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavista asioista:
Katalyytti, inhibiitti, liuoksen konsentraatio (eli liuoksen väkevyys) ja aineen hienojakoisuus
ja tarvittaessa yleisesti kemiallisen reaktion nopeudesta ja siihen vaikuttavista seikoista:
Reaktionopeus (OpetusTv)
+ JOKO Tee oppikirjasta FyKe Kemia tehtäviä sivulta 73: Tehtävät 107, 108 ja 109.
TAI Tarkista, että olet saanut oppikirjan Titaani sivujen 94-95 tehtävät tehtyä.
+ Vastaa vihkoon seuraavaan tehtävään:
Tehtävä C. Mistä reaktionopeuteen vaikuttavasta asiasta on kysymys?
a) Astiassa oleva pullatakina laitetaan kohoamaan lämpimään veteen.
b) Bensiini suihkutetaan auton moottoriin sumuna.
c) Ruoka pilkkoutuu eli "sulaa" vatsassa muutamissa tunneissa.
d) Kultasormus ja magnesiumin (Mg) pala pudotetaan sitruunahappoliuokseen. Mg reagoi, mutta kultasormus ei.
e) Palovamman ensiapuna käytetään kylmällä vedellä huuhtomista.
f) Kumiin lisätty aine hidastaa sen haurastumista.
g) Ruoka säilyy pakastimessa pidempään kuin jääkaapissa.
h) Mämmin valmistuksessa ruisjauhon tärkkelys pilkkoutuu sokeriksi ja saadaan makeaa suomalaista perinteistä pääsiäisen jälkiruokaa.
+ Ota kuva tehtävistäsi ja liitä myös työselostuksesi mukaan sekä palauta nämä viimeistään torstaina 26.3.2020.
+ Jos aikaa ja intoa riittää, tee vielä EKSTRATEHTÄVÄ: Etsi internetistä tietoa erilaisista biokatalyyteistä tai valmisruuissa käytettävistä säilöntäaineista. Älä kopioi vastausta suoraan lähdesivustolta vaan kirjoita asia niin, että itsekin sen hyvin ymmärrät. Muista laittaa vastauksen loppuun myös tiedonhaussa käyttämäsi lähdesivut.
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopiskelujakson ajan aina maanantaihin 13.4.2020 asti.
Opiskelun Iloa!
+ mitkä asiat vaikuttavat kemiallisen reaktion nopeuteen ja
+ tutustutaan käytännön esimerkkeihin näiden hyödyntämisestä.
Opiskelu:
+ Tehdään aluksi kaksi kokeellista tutkimusta kotona, jos tarvittavia aineita löytyy. Kirjoita vihkoon tai Pedanetin omatilaan selostus tekemästäsi työstä. Varmista ensin huoltajalta, että saat tehdä nämä kokeelliset työt!:
Kokeellinen työ A.
Vaikuttaako liuoksen väkevyys kemiallisen reaktion nopeuteen?
Hypoteesi: Kirjaa työselostukseen (vihkoon) oma arvauksesi.
Tarvittavat aineet: Etikka ja leivinjauhe
Työohje:
1. Ota 2 juomalasia ja mitta, jolla voit mitata puoli desilitraa (dl) nestettä.
2. Laita mittaan 1 ruokalusikallinen (rkl) etikkaa ja vettä niin, että tilavuus on yhteensä 1/2 dl. Kaada juomalasiin. (Tämä on laimeampi etikkaliuos.)
3. Laita mittaan 3 ruokalusikallista (rkl) etikkaa ja vettä niin, että tilavuus on yhteensä 1/2 dl. Kaada toiseen juomalasiin. (Tämä on väkevämpi etikkaliuos.)
4. Laita molempiin juomalaseihin 1 teelusikallinen leivinjauhetta.
5. Tarkkaile juomalaseja.
6. Kirjaa selostukseen ainakin seuraavaa:
- Kerro omasta työskentelystäsi.
- Mistä havaitset, että tapahtuu kemiallinen reaktio?
- Onko juomalaseissa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden nopeuksissa eroa? Jos on, niin millä tavalla ovat erilaisia?
- Vaikuttaako etikan määrä reaktion nopeuteen?
Kokeellinen työ B.
Vaikuttaako liuoksen lämpötila kemiallisen reaktion nopeuteen?
Hypoteesi: Kirjaa työselostukseen oma arvauksesi
Tarvittavat aineet: Vesi ja leivinjauhe
Työohje:
1. Ota 2 juomalasia ja mitta, jolla voit mitata puoli desilitraa (dl) nestettä.
2. Laita mittaan 1/2 dl jääkylmää vettä (niin kylmää, kun hanasta tulee). Kaada juomalasiin.
3. Laita mittaan 1/2 dl kuumaa vettä (niin kuumaa, kun hanasta tulee). Kaada toiseen juomalasiin.
4. Laita molempiin juomalaseihin 1/2 teelusikallista leivinjauhetta.
5. Tarkkaile juomalaseja.
6. Kirjaa selostukseen ainakin seuraavaa:
- Kerro omasta työskentelystäsi.
- Mistä havaitset, että tapahtuu kemiallinen reaktio?
- Onko juomalaseissa tapahtuvien kemiallisten reaktioiden nopeuksissa eroa? Jos on, niin millä tavalla ovat erilaisia?
- Vaikuttaako veden lämpötila reaktion nopeuteen?
+ JOKO Lue oppikirjan FyKe Kemia kappale 11. (Lue otsikot, vihreäpohjaiset laatikot, kuvat ja kuvatekstit erityisen huolellisesti.)
TAI kertaa oppikirjan Titaani kpl 10.
+ Katso video muutamista kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavista asioista:
Katalyytti, inhibiitti, liuoksen konsentraatio (eli liuoksen väkevyys) ja aineen hienojakoisuus
ja tarvittaessa yleisesti kemiallisen reaktion nopeudesta ja siihen vaikuttavista seikoista:
Reaktionopeus (OpetusTv)
+ JOKO Tee oppikirjasta FyKe Kemia tehtäviä sivulta 73: Tehtävät 107, 108 ja 109.
TAI Tarkista, että olet saanut oppikirjan Titaani sivujen 94-95 tehtävät tehtyä.
+ Vastaa vihkoon seuraavaan tehtävään:
Tehtävä C. Mistä reaktionopeuteen vaikuttavasta asiasta on kysymys?
a) Astiassa oleva pullatakina laitetaan kohoamaan lämpimään veteen.
b) Bensiini suihkutetaan auton moottoriin sumuna.
c) Ruoka pilkkoutuu eli "sulaa" vatsassa muutamissa tunneissa.
d) Kultasormus ja magnesiumin (Mg) pala pudotetaan sitruunahappoliuokseen. Mg reagoi, mutta kultasormus ei.
e) Palovamman ensiapuna käytetään kylmällä vedellä huuhtomista.
f) Kumiin lisätty aine hidastaa sen haurastumista.
g) Ruoka säilyy pakastimessa pidempään kuin jääkaapissa.
h) Mämmin valmistuksessa ruisjauhon tärkkelys pilkkoutuu sokeriksi ja saadaan makeaa suomalaista perinteistä pääsiäisen jälkiruokaa.
+ Ota kuva tehtävistäsi ja liitä myös työselostuksesi mukaan sekä palauta nämä viimeistään torstaina 26.3.2020.
+ Jos aikaa ja intoa riittää, tee vielä EKSTRATEHTÄVÄ: Etsi internetistä tietoa erilaisista biokatalyyteistä tai valmisruuissa käytettävistä säilöntäaineista. Älä kopioi vastausta suoraan lähdesivustolta vaan kirjoita asia niin, että itsekin sen hyvin ymmärrät. Muista laittaa vastauksen loppuun myös tiedonhaussa käyttämäsi lähdesivut.
EKSTRATEHTÄVIÄ voit palauttaa koko etäopiskelujakson ajan aina maanantaihin 13.4.2020 asti.
Opiskelun Iloa!
Palautuskansio / KE 7A / Reaktion nopeus
Palauta tähän viikon 13 kemian tehtävät ja työselostukset viimeistään torstaina 26.3.2020.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
Kpl 10. Kemiallinen reaktio, (oppitunnit 17.3. ja 18.3.2020)
Tiistain tunnilla teimme kokeellisia töitä kemiallisesta reaktiosta.
Nyt keskiviikon tunnilla opiskellaan oppikirjasta,
+ mikä kemiallinen reaktio on,
+ miten kemiallinen reaktio voidaan havaita,
+ mikä reaktioyhtälö on ja miten se liittyy kemialliseen reaktioon ja
+ voiko reaktiossa vapautua lämpöä tai sitoutua lämpöä.
Opiskelu:
+Lue oppikirjastasi kappale 10. Kemiallinen reaktio.
+ Vastaa oppikirjan tehtäviin omaan kemian vihkoosi seuraavasti:
Kirja FyKe7-9 kemia: s. 67 tehtävät 98, 99, 100, 101, 102 ja 103(ks. sivujen 64 ja 65 esimerkit).
TAI
Kirja Titaani: kappaleen 10 tehtävät lukuunottamatta s. 93 tehtäviä.
+ Ota kuva tehtävävastauksistasi ja palauta se alla olevaan palautuskansioon viimeistään maanantaina 23.3.2020.
+ Jos aikaa ja innostusta riittää, tee ekstratehtävä:
Sekoita lasissa lämmintä teetä, mehua tai etikkaa ja lusikallinen leivinjauhetta. Tutki, tapahtuuko kemiallinen reaktio? Perustele.
Ota kuva tutkimuksen tekemisestä ja vihkovastauksesta ja palauta palautuskansioon.
Ekstratehtävien vastauksia voit palauttaa etäjakson loppuun asti (13.4. asti).
Tsemppiä opiskeluun! Jos haluat kysyä asiasta tai tehtävistä, ota yhteyttä wilmaviestillä tai teamskeskusteluviestillä (O365).
Nyt keskiviikon tunnilla opiskellaan oppikirjasta,
+ mikä kemiallinen reaktio on,
+ miten kemiallinen reaktio voidaan havaita,
+ mikä reaktioyhtälö on ja miten se liittyy kemialliseen reaktioon ja
+ voiko reaktiossa vapautua lämpöä tai sitoutua lämpöä.
Opiskelu:
+Lue oppikirjastasi kappale 10. Kemiallinen reaktio.
+ Vastaa oppikirjan tehtäviin omaan kemian vihkoosi seuraavasti:
Kirja FyKe7-9 kemia: s. 67 tehtävät 98, 99, 100, 101, 102 ja 103(ks. sivujen 64 ja 65 esimerkit).
TAI
Kirja Titaani: kappaleen 10 tehtävät lukuunottamatta s. 93 tehtäviä.
+ Ota kuva tehtävävastauksistasi ja palauta se alla olevaan palautuskansioon viimeistään maanantaina 23.3.2020.
+ Jos aikaa ja innostusta riittää, tee ekstratehtävä:
Sekoita lasissa lämmintä teetä, mehua tai etikkaa ja lusikallinen leivinjauhetta. Tutki, tapahtuuko kemiallinen reaktio? Perustele.
Ota kuva tutkimuksen tekemisestä ja vihkovastauksesta ja palauta palautuskansioon.
Ekstratehtävien vastauksia voit palauttaa etäjakson loppuun asti (13.4. asti).
Tsemppiä opiskeluun! Jos haluat kysyä asiasta tai tehtävistä, ota yhteyttä wilmaviestillä tai teamskeskusteluviestillä (O365).
Palautuskansio / KE 7A / Kpl.10
Palauta kappaleen 10 tehtävät viimeistään maanantaina 23.3.2020.
Iloa opiskeluun!
Iloa opiskeluun!
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.