Pedagoginen osaaminen monialaiset projekti-ideat
Keksitään ilmiölähtöisen oppimisen kautta monea oppiainetta koskettava kokonaisuus
Männistö, P., Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L., ym. (2017). Hyvän lähteillä: Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetustyössä. [Jyväskylä]: Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55851/9789513971113.pdf
https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/pomm1002-johdanto-monialaisiin-opintoihin-2026/luento-5-2.2026
-luokka-aste perusopetuksen yläaste
-tarkastellaan demokratiaa, ihmisoikeuksia esimerkiksi tekoälyn kautta
-Oppiaineet äidinkieli, matematiikka, yhteiskuntaoppi, liikunta, terveystieto,
-Liikuntarata, pieni liikunnallinen suorite työpajojen välissä
-Työpajoilla pareittain väittely ja argumentointi pelkästään kysymysten kautta tulevien omien ajatusten kautta, toiselle puolesta ja toiselle vastaan (demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava keskustelu), pari tekee keskinäisesti päätöksen kumpaa puolta lähtevät ajamaan ja muut parit n. 10 henkilöä per ryhmä 5 paria muodostavat uuden keskustelun ja lopulta äänestyksen demokratia-malli. s.48-49 Männistö P
-kysymyksiä esim.
Onko tekoälyn tuottamalla tekstillä ihmisoikeudet ja vertaillaan tekoälyn ja ihmisen tuottamaa tekstiä äidinkielen keinoin?
Pitääkö tekoälylle antaa valtaa?
Annetaan erilaisia tilastoja tulkittavaksi matematiikan kautta
Lasketaan esimerkiksi sähkönkulutusta ja verrataan ympäristön tarpeisiin.
Monialainen kokonaisuus demokratian taitojen ja lähteiden ymmärryksen kautta
Kriittinen ajattelu korostuu myös
Luokka-aste: Perusopetus, 5–6
Oppiaineet: Kuvataide, historia, ympäristöoppi, biologia ja maantieto
Oppimistavoitteet: Oppilaat ymmärtävät, kuinka ympäristö on muuttunut ihmisten toimesta, ja mitkä syyt siihen ovat johtaneet. Oppilaat osaavat arvioida ovatko tietyt muutokset hyviä vai pahoja luonnolle, eläimille, ihmisille.
Ympäristöopissa puhutaan siitä, kuinka tuotetaan energiaa, jolloin esim. tuulivoimaloiden rakentamisen syyt tulevat tutuksi. Biologiassa ja maantiedossa käsitellään eri alueiden (metsä, kaupunki) eroja ja koostumusta ja verrataan niitä. Historiassa nähdään, millaista oli ennen. Kuvataiteessa ideoidaan itse, miltä jokin alue tulevaisuudessa näyttää. Tässä tulee esille kulttuurinen moninaisuus (Opetushallitus).
-Katsotaan jotain sellaista (opettajan valitsemaa) paikkaa, jossa Google Mapsilla on dataa eri vuosilta, ja joissa on tapahtunut näkyvä muutos, esim. purettu tai rakennettu uutta rakennusta, muutettu tietä yms. Oppilaat voivat liikkua alueella tableteilla pienissä ryhmissä ja löytää mielenkiintoisia asioita.
-Keskustellaan jostain alueesta, jossa on lähiaikoina tapahtunut muutos (esim. Voionmaankadulla koulun pihassa tai Laajiksen edessä). Onko se vaikuttanut oppilaiden arkeen? Kuinka?
-Verrataan valokuvia tai vanhaa maalausta ym. nykyhetkeen. Mikä on muuttunut ja miksi? Kehen tai mihin se on vaikuttanut? (Puita kaadettu, missä oravat asuvat? Kallis kerrostalo rakennettu, keitä siellä voisi asua (hypoteettisesti, ei kirjaimellisesti)?)
-Oppilas valitsee jonkin opettajan tarjoaman kuvasarja vaihtoehdon, jossa näkyy menneisyys ja nykyisyys, ja piirtävät itse, miltä haluaisivat sen tulevaisuudessa näyttävän. Miksi?
Arki laajenee globaalille tasolle (Opetushallinto) jos tarkastellaan paikkoja muualla, kuin suomessa. Pitää ottaa luokka huomioon siinä, mitä heille voi näyttää (ei esim. alue ennen ja jälkeen sodan).
Ei arvoteta tai stressata liikaa, mutta pohditaan, miksi ihminen saa kaataa metsää tai muokata rantaviivaa. Saako? Onko sillä väliä, että se vaikuttaa eläimiin, tai voi olla haitallista tuleville sukupolville? Mitä oppilas voi itse tehdä? Käsitellään pintapuolisesti eri ihmisryhmien tilanteita (“miksi saa sellaisen kuvan, että rikkaat saa rakentaa hienon talon minne vaan”, “nämä ryhmät ovat muuttaneet pois, koska eivät voi asua siellä enää, koska…”). Tässä tulee esille ihmisoikeuksia (Männistö).
Männistö, P., Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L., ym. (2017). Hyvän lähteillä: Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetustyössä. [Jyväskylä]: Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55851/9789513971113.pdf
Opetushallitus (2026) Ilmiömäinen ilmiömäistä ilmiömäisesti
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ilmiomainen-ilmiomaista-ilmiomaisesti
Männistö, P., Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L., ym. (2017). Hyvän lähteillä: Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetustyössä. [Jyväskylä]: Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55851/9789513971113.pdf
https://moniviestin.jyu.fi/fi/ohjelmat/pomm1002-johdanto-monialaisiin-opintoihin-2026/luento-5-2.2026
-luokka-aste perusopetuksen yläaste
-tarkastellaan demokratiaa, ihmisoikeuksia esimerkiksi tekoälyn kautta
-Oppiaineet äidinkieli, matematiikka, yhteiskuntaoppi, liikunta, terveystieto,
-Liikuntarata, pieni liikunnallinen suorite työpajojen välissä
-Työpajoilla pareittain väittely ja argumentointi pelkästään kysymysten kautta tulevien omien ajatusten kautta, toiselle puolesta ja toiselle vastaan (demokraattinen ja ihmisoikeuksia kunnioittava keskustelu), pari tekee keskinäisesti päätöksen kumpaa puolta lähtevät ajamaan ja muut parit n. 10 henkilöä per ryhmä 5 paria muodostavat uuden keskustelun ja lopulta äänestyksen demokratia-malli. s.48-49 Männistö P
-kysymyksiä esim.
Onko tekoälyn tuottamalla tekstillä ihmisoikeudet ja vertaillaan tekoälyn ja ihmisen tuottamaa tekstiä äidinkielen keinoin?
Pitääkö tekoälylle antaa valtaa?
Annetaan erilaisia tilastoja tulkittavaksi matematiikan kautta
Lasketaan esimerkiksi sähkönkulutusta ja verrataan ympäristön tarpeisiin.
Monialainen kokonaisuus demokratian taitojen ja lähteiden ymmärryksen kautta
Kriittinen ajattelu korostuu myös
Luokka-aste: Perusopetus, 5–6
Oppiaineet: Kuvataide, historia, ympäristöoppi, biologia ja maantieto
Oppimistavoitteet: Oppilaat ymmärtävät, kuinka ympäristö on muuttunut ihmisten toimesta, ja mitkä syyt siihen ovat johtaneet. Oppilaat osaavat arvioida ovatko tietyt muutokset hyviä vai pahoja luonnolle, eläimille, ihmisille.
Ympäristöopissa puhutaan siitä, kuinka tuotetaan energiaa, jolloin esim. tuulivoimaloiden rakentamisen syyt tulevat tutuksi. Biologiassa ja maantiedossa käsitellään eri alueiden (metsä, kaupunki) eroja ja koostumusta ja verrataan niitä. Historiassa nähdään, millaista oli ennen. Kuvataiteessa ideoidaan itse, miltä jokin alue tulevaisuudessa näyttää. Tässä tulee esille kulttuurinen moninaisuus (Opetushallitus).
-Katsotaan jotain sellaista (opettajan valitsemaa) paikkaa, jossa Google Mapsilla on dataa eri vuosilta, ja joissa on tapahtunut näkyvä muutos, esim. purettu tai rakennettu uutta rakennusta, muutettu tietä yms. Oppilaat voivat liikkua alueella tableteilla pienissä ryhmissä ja löytää mielenkiintoisia asioita.
-Keskustellaan jostain alueesta, jossa on lähiaikoina tapahtunut muutos (esim. Voionmaankadulla koulun pihassa tai Laajiksen edessä). Onko se vaikuttanut oppilaiden arkeen? Kuinka?
-Verrataan valokuvia tai vanhaa maalausta ym. nykyhetkeen. Mikä on muuttunut ja miksi? Kehen tai mihin se on vaikuttanut? (Puita kaadettu, missä oravat asuvat? Kallis kerrostalo rakennettu, keitä siellä voisi asua (hypoteettisesti, ei kirjaimellisesti)?)
-Oppilas valitsee jonkin opettajan tarjoaman kuvasarja vaihtoehdon, jossa näkyy menneisyys ja nykyisyys, ja piirtävät itse, miltä haluaisivat sen tulevaisuudessa näyttävän. Miksi?
Arki laajenee globaalille tasolle (Opetushallinto) jos tarkastellaan paikkoja muualla, kuin suomessa. Pitää ottaa luokka huomioon siinä, mitä heille voi näyttää (ei esim. alue ennen ja jälkeen sodan).
Ei arvoteta tai stressata liikaa, mutta pohditaan, miksi ihminen saa kaataa metsää tai muokata rantaviivaa. Saako? Onko sillä väliä, että se vaikuttaa eläimiin, tai voi olla haitallista tuleville sukupolville? Mitä oppilas voi itse tehdä? Käsitellään pintapuolisesti eri ihmisryhmien tilanteita (“miksi saa sellaisen kuvan, että rikkaat saa rakentaa hienon talon minne vaan”, “nämä ryhmät ovat muuttaneet pois, koska eivät voi asua siellä enää, koska…”). Tässä tulee esille ihmisoikeuksia (Männistö).
Männistö, P., Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L., ym. (2017). Hyvän lähteillä: Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus opetustyössä. [Jyväskylä]: Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos.
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/55851/9789513971113.pdf
Opetushallitus (2026) Ilmiömäinen ilmiömäistä ilmiömäisesti
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/ilmiomainen-ilmiomaista-ilmiomaisesti