Tapaamisissa tehtyjä yhteisiä tehtäviä
Ryhmämuistio 1.10.26: Mitä ammattieettistä kysymystä haluatte pohtia yhdessä?
Olette tiimeissä pohtineet opettajan työn eettisiä näkökulmia. Mitkä asiat jäivät eniten askarruttamaan?
Muotoilkaa pohtimanne asiat yhdeksi tai useammaksi kysymykseksi tai vaikkapa konkreettiseksi tilanteeksi tai tilanteiksi, joissa opettajan on kyettävä toimimaan eettisesti kestävällä tavalla.
Minkälainen opettaja-oppilas suhde saa olla myös suhteessa vapaa-aikaan?
Jos oppilas kertoo kiusaamisesta/ syrjinnästä, mutta ei tahdo asiasta kerrottavan eteenpäin, kuinka pidät kiinni luottamuksellisuudesta mutta samalla koulun säännöistä sekä velvoituksestasi suojella lasta?
Mitä teet jos kollegasi on toiminut väärin? Miten toimit jos suhde kollegaan on läheinen?
Miten toimit eettisesti jos koulun näkemykset ja kodin toimintatavat törmäävät?
Kuinka paljon saat itsestäsi jakaa oppilaille? Mikä on oppilaille kuormittavaa ja missä raja menee?
Millaisia eettisiä valintoja yhteen oppituntiin voi sisältyä/sisältyi? Entä oppiaineisiin tai koulun toimintakulttuuriin?
Miten toimia tilanteessa, jossa koen että työkaveri toimii eettisesti väärin?
Miten selvitä tilanteista, joissa kodin kultuuri on ristiriidassa koulun arvojen kanssa?
Jos opettaja saa potkut niin siirretäänkö hänet vain toiseen kouluun töihin vai mitä silloin tapahtuu? Pyritäänkö ns. suojelemaan opettajan virkaa?
Pohdittiin ristiriitaa turvallisuuden säilyttämisen ja kiinnipidon välillä. Opettaja ei saisi koskea oppilaisiin, mutta mitä jos tilanne vaatii sitä? Kannattaako hakea esim. toinen opettaja tai muu henkilökunnan työntekijä silminnäkijäksi?
Mitä eettisesti arveluttavaa olet kohdannut omana kouluaikanasi? Huomaatteko jotain tyypillistä tai erityistä kokemuksistanne?
-> Opettajan agressiivinen käyttäytyminen, opettajien myöhästeleminen, pesäpallomailalla oppilaiden uhkaileminen/lastensuojeluilmoitus
Mikä arveluttaa ja mietityttää opettajan eettisyydessä tässä vaiheessa opettajuutta?
-> Ennakointi ja ajattelu ennen kuin sanoo asioita ääneen, ymmärtää oman ammatin vastuut. Osaa toimia kouluympäristössä ja osaa huomioida ja reagoida epäkohtiin.
Mikä luennolla esiin nostetuista dilemmoista haastaa sinua eniten? Miten aiot tarttua haasteeseen?
-> Kodin näkemykset vs. koulutukselliset toimintatavat.
Millaisia eettisiä valintoja yhteen oppituntiin voi sisältyä/sisältyi? Entä oppiaineisiin tai koulun toimintakulttuuriin?
-> Mitä materiialia käyttää opettajana. Joustavuus oppitunneilla/suunnitelmissa.
Muotoilkaa pohtimanne asiat yhdeksi tai useammaksi kysymykseksi tai vaikkapa konkreettiseksi tilanteeksi tai tilanteiksi, joissa opettajan on kyettävä toimimaan eettisesti kestävällä tavalla.
Minkälainen opettaja-oppilas suhde saa olla myös suhteessa vapaa-aikaan?
Jos oppilas kertoo kiusaamisesta/ syrjinnästä, mutta ei tahdo asiasta kerrottavan eteenpäin, kuinka pidät kiinni luottamuksellisuudesta mutta samalla koulun säännöistä sekä velvoituksestasi suojella lasta?
Mitä teet jos kollegasi on toiminut väärin? Miten toimit jos suhde kollegaan on läheinen?
Miten toimit eettisesti jos koulun näkemykset ja kodin toimintatavat törmäävät?
Kuinka paljon saat itsestäsi jakaa oppilaille? Mikä on oppilaille kuormittavaa ja missä raja menee?
Millaisia eettisiä valintoja yhteen oppituntiin voi sisältyä/sisältyi? Entä oppiaineisiin tai koulun toimintakulttuuriin?
Miten toimia tilanteessa, jossa koen että työkaveri toimii eettisesti väärin?
Miten selvitä tilanteista, joissa kodin kultuuri on ristiriidassa koulun arvojen kanssa?
Jos opettaja saa potkut niin siirretäänkö hänet vain toiseen kouluun töihin vai mitä silloin tapahtuu? Pyritäänkö ns. suojelemaan opettajan virkaa?
Pohdittiin ristiriitaa turvallisuuden säilyttämisen ja kiinnipidon välillä. Opettaja ei saisi koskea oppilaisiin, mutta mitä jos tilanne vaatii sitä? Kannattaako hakea esim. toinen opettaja tai muu henkilökunnan työntekijä silminnäkijäksi?
Mitä eettisesti arveluttavaa olet kohdannut omana kouluaikanasi? Huomaatteko jotain tyypillistä tai erityistä kokemuksistanne?
-> Opettajan agressiivinen käyttäytyminen, opettajien myöhästeleminen, pesäpallomailalla oppilaiden uhkaileminen/lastensuojeluilmoitus
Mikä arveluttaa ja mietityttää opettajan eettisyydessä tässä vaiheessa opettajuutta?
-> Ennakointi ja ajattelu ennen kuin sanoo asioita ääneen, ymmärtää oman ammatin vastuut. Osaa toimia kouluympäristössä ja osaa huomioida ja reagoida epäkohtiin.
Mikä luennolla esiin nostetuista dilemmoista haastaa sinua eniten? Miten aiot tarttua haasteeseen?
-> Kodin näkemykset vs. koulutukselliset toimintatavat.
Millaisia eettisiä valintoja yhteen oppituntiin voi sisältyä/sisältyi? Entä oppiaineisiin tai koulun toimintakulttuuriin?
-> Mitä materiialia käyttää opettajana. Joustavuus oppitunneilla/suunnitelmissa.
Ryhmämuistio 24.9.26 Tiedonkäsitykset
Keskustelkaa luennon herättämistä ajatuksista. Voitte aloittaa esim. alla olevista kysymyksistä, mutta kirjatkaa muistioon myös omia kysymyksiänne ja ihmetyksiänne teeman ympärillä:
Mikä on tiedonkäsitys? Miten se eroaa oppimiskäsityksestä?
Miksi opettajan tulee olla tietoinen omista tiedonkäsityksistään?
Lassi,Laura,Mai,Emmi
Tiedonkäsitys miten käsität tiedon, mikä relevanttia, jokaisella omakohtainen kokemus
Miten tieto rakentuu, mitä siitä saa, miten se todennetaan
Staattinen, dynaaminen
Tulkinnallisuus, positivismi, hermeneuttinen käsitys
Yhteiskunta ohjaa relevantteja tiedonkäsityksiä, antaa kuvan siitä millainen tiedonkäsitys on hyvä, oikea
Oppimiskäsitys käytännön läheisempi, miten oppilas oppii, miten, behaviorismi, konstruktivismi jne.
Oppimiskäsitysten mukainen opetus, opetustavat
Opettajan kuuluu olla tietoinen omista tiedonkäsityksistään koska opetus on aina jokseenkin puolueellista, itsereflektio, eri oppiaineissa hyödyntämään eri tietokäsityksiä
Ella, Anni, Jemina ja Elli
Tiedonkäsityksellä tarkoitetaan sitä, miten ihminen tai yhteisö määrittelee tietoon kuuluvan. Tiedonkäsitykset jakautuvat kolmeen eri käsitteeseen; absolutist (kysymyksiin on yksi oikea vastaus), multiblist (kaikkia tietoja voidaan pitää yhtä hyvinä), evaluativist (vastauksesta ei olla varmoja, mutta todisteet johtavat yhteen päätelmään). Oppimiskäsityksellä puolestaan tarkoitetaan sitä, miten yksilö kokee oppimisen ja tiedon haltuunottamisen tapahtuvan.
Alma, Riina, Tuomas, Oliver ja Temuri
Arkiajattelu voi olla sivistynyttä, omat kokemukset heijastuvat omaan ajatteluun
Toiminnanohjaus, kriittinen tieto vaatii toiminnanohjauksen taitoa ja kriittistä tietoa käsitellessä tieto on tietyllä tavalla kerrostavaa, uuden ja vanhan tiedon käsitteleminen samanaikaisesti ja kriittisesti
Tulkinnallisuuden ja sisällön välinen ymmärrys/tasapaino
Pia, Aapo ja Inka
Tiedonkäsitys on yksilön tai yhteisön käsitystä tiedosta.
Oppimiskäsitys kertoo miten ihminen oppii ja vastaanottaa tietoa.
Opettaja on yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen kuuluu tietää mistä tieto tulee ja ymmärtämään tietoa syvemmin opettaakseen muita.
Viljami L
Tekijä Viljami Lahnalampi PRO26
- Tieteellisen ydinosaamisaslueen näkökulmasta opettajan toiminta on perusteltua järjestelmällisen tiedon hankinnan sekä sen kriittistä arvioinnin kautta. Siinä tunnistetaan ja tarkastellaan miten erilaiset yhteiskunnalliset intressit sekä käsitykset maailmasta toimii ohjaamassa tieteentekoa, eli yksinkertaisemmin pyritään löytämään ja ratkaisemaan ilmiöitä sekä niiden välisiä suhteita. Luonnolla minuutilla kolme esiintyykin oppilaan näkökulmasta tehty meemi, missä pohditaan mihin eri oppiaineita tarvitaan, kun ihmiset osaavat jo liikkua ja google kääntäjä puhuu puolesta kieliä. Pohdin oppilaansilmin, onko nykyinen opetus turhalta tuntuvaa siksi, ettei a. Koulu motivoi vai b. oliko kyseessä vain hauska vitsi. Joka tapauksessa se heijastaa laajasti kouluntehtävää yhdessä koetun mielekkyyden kanssa. Meidän tulisi kehittää kriittistä ajattelua, arviontia ja analysointia tarkastelemalla omaa toimintaa ulkopuolisen silmin-> mistä tieto on peräisin, miksi ajattelen niin, vaikuttiko oletukseni lopputulokseen, puuttuuko minulta mahdollisesti tietoa yms... Luennolla heitettiin ajatus siitä, onko saatu tieto kuinka puhdasta myös, kuinka perspektiivin vaikuttavan tulkintaan. Itsellä herää ajatus, kuinka 1970 luvulla tupakkaa myyvät firmat lahjoivat asiantuntijoita, jotta saisivat markkinoitua sitä terveystuotteena.
- Tulisiko kriittistä ajattelua arvioida kouluissa? Luennolla kerrotaan, että pienetkin lapset oppivat ja ymmärtää erottelemaan vastauksia, mutta myös kiinnittämään huomiota tapaan perutella. Lapset oppivat kysymään todisteita perusteluihin vastaavalla tavalla, jos aikuiset ympärilläkin vetosivat niihin. Ajattelen kriittisen ajattelun opettamisen olevan pääasiassa osana piilo-opetussuunnitelmaa, koska varsinaisten oppikirjojen lähteitä ei koskaan kyseenalaisteta, mutta oppiaineissa sisältyy tulkinnallisia tehtäviä. Voiko kriittistä ajattelua oppia muun opetuksen ohella, niin kuten luennollakin sanottiin, että kyllähän se haastaa ja etenkin nuorempia. Ajattelun kehitysvaiheet kehittyvät päällekkäin, mikä vahvistaa ajatustani siittä, ettei mielestäni kriittistä arviointia tarvi erikseen arvioida koulussa. Se on taito mikä kehittyy läpielämän, mutta hyvä oppia koulussa perustasolle
- Onko perusteltua käyttää kriittisen ajattelun harjoittamiseen aikaa? On perusteltua käyttää aikaa harjoittaa hyödylliseen taitoon, mutta tarvisiko se oman oppiaineensa niin ei. Luennolla aiheeseen liittyen esiintyy puolesta, että vastaan ajatuksia, mutta mielestäni kriittinen ajattelu harjoittuu parhaiten itse harjoittamalla. Luennolla tähän kerrotaan täydellinen esimerkki, jossa hahmo löytää niin hyvät tiedon nettisivulta, johon edes lääkäreillä ei ole vastausta, niiin... Sehän määrittää itse itsensä totuusarvon.
Matemattinen nopeus kilpailu eri menetelmiä hyödyntämällä->huomataan että nopeus ei korreloi parempaan vastaukseen
Kuviksessa vesiväreillä saatavat värit tulee saada toisiinsa sekoittamalla, ilman ohjeita -> opitaan kokeilemalla, uskotaanko kaveria sokeasti, onko omat käsitykset luotettavammat kuin muiden
Kemiassa valvotusti turvallisten kokeiden tekeminen, kun lähteenä toimii internet -> kaikki ei välttämättä toimi, oliko kyseessä kuinka luotettava sivusto.
Ryhmämuistio 10.9.26: Demokratiakompetenssit
TEHTÄVÄ: Pohtikaa ensimmäisillä luennoilla esitettyjä asioita vasten, mitkä kompetenssit kaipaavat eniten kehittämistä suomalaisessa koulussa (valitkaa jokaisesta neljästä laatikosta yksi). Millaisia muutoksia kehittäminen koululta edellyttää?
Emmi, Lassi, Laura, Mai
MONIKULTTUURILLISUUDEN ARVOSTAMINEN
etenkin avoimuus muita uskontoja ja kulttuureita kohtaan, ymmärrys, hyväksyntä. Kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys: jos sitä ei ole opettajien välillä (on kitkaa, jännitystä, eri näkemyksiä), miten sitä voi tapahtua lasten välillä? Opettajan merkitys lasten elämään/ajatteluub.
EPÄVARMUUDEN SIETO KOULUISSA
uusien pisa tulosten valossa oppilaiden luottamus itseensä ja omaan kyvykkyyksiinsä sekä resielienssi heikkoa. Pitäisikö oppilaita hastaa enemmän? Pitkäjänteisyys? Eriyttäminen, kaikille haastavaa? Koulun pitää olla kivaa, sanottiin jollain luennolla. MUTTA vaikka lukeminen, lukemaan opitaan lukemalla. Eikö taidon oppiminen mene etusijalla loppupeleissä, vaikka se olisikin ehkä joskus epämukavaa/olisi epävarma olo?
TIETO JA KRIITTINEN YMMÄRRYS
Kriittisen ajattelun painoa pitäisi lisätä. Medialukutaito nykyaikana. Demokraattisen elämäntavan korostaminen. Miksi tehdään niinkuin tehdään?
TAIDOT
Vaikea valita yhtä, kaikki tosi tärkeitä, eikä mikään "ylitse muiden".
Monikulttuurisuuden arvostaminen> tarvitaan avointa mieltä, ennakkoluulottomuutta, teemapäiviä, joissa käydään läpi eri kulttuureita
Joustavuus ja sopeutumiskyky> ryhmäyttäminen ja ryhmien sekoittaminen, työskentely epämukavuusalueella esim. luokan edessä esiintyminen
Minäpystyvyys> opettajan motivointi ja kannustus oppilaalle ja luokkakavereiden kehuminen
Tieto ja kriittinen itseymmärrys> itsearviointia
Turkoosi Ryhmä Viljami Elli Ella Kristiina
Monikulttuurisuuden arvostaminen
-Tieto lisää ymmärrystä. Olisi tärkeää, että lapset ymmärtäisivät pääpiirteittäin, miten eri kulttuurit/uskonnot ja esimerkiksi tavat näkyvät ihmisten toiminnassa ja arjessa.
Asenteet
-Kunnioitus opettajia kohtaan on vähentynyt, niin lasten kuin lasten vanhempien toimesta. Heijastaa laajempaa ongelmaa.
Taidot
-Joustavuus ja sopeutumiskyky, koska luennoilla on toistunut niiden taitojen tärkeyden korostamista vaihtuvissa ja muuttuvissa olosuhteissa.
Tieto ja kriittiinen ymmärrys.
-Elämme vuorovaikutuksen keskellä, jossa jokainen elää pitkälti omassa kuplassaan. Tieto ja kriittinen ymmärrys maailmasta kokonaisuutena auttaisi avartamaan näkemyksiä.
Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien arvostaminen
-> Näkee jokaisen ihmisen ihmisenä kulttuuritaustasta huolimatta.
Asenteet, epävarmuuden sietokyky
-> Ottaa vastuuta omista ajattelutavoista
Monikulttuurisuuden arvostaminen
-Avoimuutta kouluympäristöön
- Erikulttuureihin tutustumista
-Läpinäkyvyyttä
Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien arvostaminen
- Yhdenvertaisuutta
- Arvostettaisiin kaikkia taustasta riippumatta
Monikultuurisuuen arvostaminen:
Miten kohdata ja arvostaa kaikkia kultuureja maailmanpoliittista tilanteista huolimatta ja miten ohjata oppiliata siihen. Tähän kaivataan selkeitä toimntamalleja.
Emmi, Lassi, Laura, Mai
MONIKULTTUURILLISUUDEN ARVOSTAMINEN
etenkin avoimuus muita uskontoja ja kulttuureita kohtaan, ymmärrys, hyväksyntä. Kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys: jos sitä ei ole opettajien välillä (on kitkaa, jännitystä, eri näkemyksiä), miten sitä voi tapahtua lasten välillä? Opettajan merkitys lasten elämään/ajatteluub.
EPÄVARMUUDEN SIETO KOULUISSA
uusien pisa tulosten valossa oppilaiden luottamus itseensä ja omaan kyvykkyyksiinsä sekä resielienssi heikkoa. Pitäisikö oppilaita hastaa enemmän? Pitkäjänteisyys? Eriyttäminen, kaikille haastavaa? Koulun pitää olla kivaa, sanottiin jollain luennolla. MUTTA vaikka lukeminen, lukemaan opitaan lukemalla. Eikö taidon oppiminen mene etusijalla loppupeleissä, vaikka se olisikin ehkä joskus epämukavaa/olisi epävarma olo?
TIETO JA KRIITTINEN YMMÄRRYS
Kriittisen ajattelun painoa pitäisi lisätä. Medialukutaito nykyaikana. Demokraattisen elämäntavan korostaminen. Miksi tehdään niinkuin tehdään?
TAIDOT
Vaikea valita yhtä, kaikki tosi tärkeitä, eikä mikään "ylitse muiden".
Monikulttuurisuuden arvostaminen> tarvitaan avointa mieltä, ennakkoluulottomuutta, teemapäiviä, joissa käydään läpi eri kulttuureita
Joustavuus ja sopeutumiskyky> ryhmäyttäminen ja ryhmien sekoittaminen, työskentely epämukavuusalueella esim. luokan edessä esiintyminen
Minäpystyvyys> opettajan motivointi ja kannustus oppilaalle ja luokkakavereiden kehuminen
Tieto ja kriittinen itseymmärrys> itsearviointia
Turkoosi Ryhmä Viljami Elli Ella Kristiina
Monikulttuurisuuden arvostaminen
-Tieto lisää ymmärrystä. Olisi tärkeää, että lapset ymmärtäisivät pääpiirteittäin, miten eri kulttuurit/uskonnot ja esimerkiksi tavat näkyvät ihmisten toiminnassa ja arjessa.
Asenteet
-Kunnioitus opettajia kohtaan on vähentynyt, niin lasten kuin lasten vanhempien toimesta. Heijastaa laajempaa ongelmaa.
Taidot
-Joustavuus ja sopeutumiskyky, koska luennoilla on toistunut niiden taitojen tärkeyden korostamista vaihtuvissa ja muuttuvissa olosuhteissa.
Tieto ja kriittiinen ymmärrys.
-Elämme vuorovaikutuksen keskellä, jossa jokainen elää pitkälti omassa kuplassaan. Tieto ja kriittinen ymmärrys maailmasta kokonaisuutena auttaisi avartamaan näkemyksiä.
Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien arvostaminen
-> Näkee jokaisen ihmisen ihmisenä kulttuuritaustasta huolimatta.
Asenteet, epävarmuuden sietokyky
-> Ottaa vastuuta omista ajattelutavoista
Monikulttuurisuuden arvostaminen
-Avoimuutta kouluympäristöön
- Erikulttuureihin tutustumista
-Läpinäkyvyyttä
Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien arvostaminen
- Yhdenvertaisuutta
- Arvostettaisiin kaikkia taustasta riippumatta
Monikultuurisuuen arvostaminen:
Miten kohdata ja arvostaa kaikkia kultuureja maailmanpoliittista tilanteista huolimatta ja miten ohjata oppiliata siihen. Tähän kaivataan selkeitä toimntamalleja.
Ryhmämuistio 24.9.26: Tiedonkäsitykset
Mikä on tiedonkäsitys? Miten se eroaa oppimiskäsityksestä?
Miksi opettajan tulee olla tietoinen omista tiedonkäsityksistään?
"Luento herätti kysymyksen siitä, miten opetuksessa voidaan tasapainotella objektiivisuuden ja tulkinnan välillä etenkin silloin, kun oppilaat odottavat selkeitä vastauksia. Miten ohjata keskustelua, jossa on monta tai ei yhtään "oikeaa" vastausta."
Milloin ja millaista tietoa kannattaa/ei kannata kyseenalaistaa (oppilaiden kanssa)?
Mitä haluatte jakaa tiedonkäsitystehtävistänne?
Miksi opettajan tulee olla tietoinen omista tiedonkäsityksistään?
"Luento herätti kysymyksen siitä, miten opetuksessa voidaan tasapainotella objektiivisuuden ja tulkinnan välillä etenkin silloin, kun oppilaat odottavat selkeitä vastauksia. Miten ohjata keskustelua, jossa on monta tai ei yhtään "oikeaa" vastausta."
Milloin ja millaista tietoa kannattaa/ei kannata kyseenalaistaa (oppilaiden kanssa)?
Mitä haluatte jakaa tiedonkäsitystehtävistänne?