Keskustelkaa luennon herättämistä ajatuksista. Voitte aloittaa esim. alla olevista kysymyksistä, mutta kirjatkaa muistioon myös omia kysymyksiänne ja ihmetyksiänne teeman ympärillä:
Mikä on tiedonkäsitys? Miten se eroaa oppimiskäsityksestä?
Miksi opettajan tulee olla tietoinen omista tiedonkäsityksistään?

Lassi,Laura,Mai,Emmi
Tiedonkäsitys miten käsität tiedon, mikä relevanttia, jokaisella omakohtainen kokemus 
Miten tieto rakentuu, mitä siitä saa, miten se todennetaan
Staattinen, dynaaminen
Tulkinnallisuus, positivismi, hermeneuttinen käsitys
Yhteiskunta ohjaa relevantteja tiedonkäsityksiä, antaa kuvan siitä millainen tiedonkäsitys on hyvä, oikea 
Oppimiskäsitys käytännön läheisempi, miten oppilas oppii, miten, behaviorismi, konstruktivismi jne.
Oppimiskäsitysten mukainen opetus, opetustavat
 Opettajan kuuluu olla tietoinen omista tiedonkäsityksistään koska opetus on aina jokseenkin puolueellista, itsereflektio, eri oppiaineissa hyödyntämään eri tietokäsityksiä
 
Ella, Anni, Jemina ja Elli
Tiedonkäsityksellä tarkoitetaan sitä, miten ihminen tai yhteisö määrittelee tietoon kuuluvan. Tiedonkäsitykset jakautuvat kolmeen eri käsitteeseen; absolutist (kysymyksiin on yksi oikea vastaus), multiblist (kaikkia tietoja voidaan pitää yhtä hyvinä), evaluativist (vastauksesta ei olla varmoja, mutta todisteet johtavat yhteen päätelmään). Oppimiskäsityksellä puolestaan tarkoitetaan sitä, miten yksilö kokee oppimisen ja tiedon haltuunottamisen tapahtuvan. 

Alma, Riina, Tuomas, Oliver ja Temuri
Arkiajattelu voi olla sivistynyttä, omat kokemukset heijastuvat omaan ajatteluun
Toiminnanohjaus, kriittinen tieto vaatii toiminnanohjauksen taitoa ja kriittistä tietoa käsitellessä tieto on tietyllä tavalla kerrostavaa, uuden ja vanhan tiedon käsitteleminen samanaikaisesti ja kriittisesti  
Tulkinnallisuuden ja sisällön välinen ymmärrys/tasapaino

Pia, Aapo ja Inka
Tiedonkäsitys on yksilön tai yhteisön käsitystä tiedosta. 
Oppimiskäsitys kertoo miten ihminen oppii ja vastaanottaa tietoa. 
Opettaja on yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänen kuuluu tietää mistä tieto tulee ja ymmärtämään tietoa syvemmin opettaakseen muita. 

Viljami L

Tekijä Viljami Lahnalampi PRO26 
 

1. Tieteellisen ydinosaamisaslueen näkökulmasta opettajan toiminta on perusteltua järjestelmällisen tiedon hankinnan sekä sen kriittistä arvioinnin kautta. Siinä tunnistetaan ja tarkastellaan miten erilaiset yhteiskunnalliset intressit sekä käsitykset maailmasta toimii ohjaamassa tieteentekoa, eli yksinkertaisemmin pyritään löytämään ja ratkaisemaan ilmiöitä sekä niiden välisiä suhteita. Luonnolla minuutilla kolme esiintyykin oppilaan näkökulmasta tehty meemi, missä pohditaan mihin eri oppiaineita tarvitaan, kun ihmiset osaavat jo liikkua ja google kääntäjä puhuu puolesta kieliä.  Pohdin oppilaansilmin, onko nykyinen opetus turhalta tuntuvaa siksi, ettei a. Koulu motivoi vai b. oliko kyseessä vain hauska vitsi. Joka tapauksessa se heijastaa laajasti kouluntehtävää yhdessä koetun mielekkyyden kanssa. Meidän tulisi kehittää kriittistä ajattelua, arviontia ja analysointia tarkastelemalla omaa toimintaa ulkopuolisen silmin-> mistä tieto on peräisin, miksi ajattelen niin, vaikuttiko oletukseni lopputulokseen, puuttuuko minulta mahdollisesti tietoa yms... Luennolla heitettiin ajatus siitä, onko saatu tieto kuinka puhdasta myös, kuinka perspektiivin vaikuttavan tulkintaan. Itsellä herää ajatus, kuinka 1970 luvulla tupakkaa myyvät firmat lahjoivat asiantuntijoita, jotta saisivat markkinoitua sitä terveystuotteena. 
2. Tulisiko kriittistä ajattelua arvioida kouluissa? Luennolla kerrotaan, että pienetkin lapset oppivat ja ymmärtää erottelemaan vastauksia, mutta myös kiinnittämään huomiota tapaan perutella. Lapset oppivat kysymään todisteita perusteluihin vastaavalla tavalla, jos aikuiset ympärilläkin vetosivat niihin. Ajattelen kriittisen ajattelun opettamisen olevan pääasiassa osana piilo-opetussuunnitelmaa, koska varsinaisten oppikirjojen lähteitä ei koskaan kyseenalaisteta, mutta oppiaineissa sisältyy tulkinnallisia tehtäviä. Voiko kriittistä ajattelua oppia muun opetuksen ohella, niin kuten luennollakin sanottiin, että kyllähän se haastaa ja etenkin nuorempia. Ajattelun kehitysvaiheet kehittyvät päällekkäin, mikä vahvistaa ajatustani siittä, ettei mielestäni kriittistä arviointia tarvi erikseen arvioida koulussa. Se on taito mikä kehittyy läpielämän, mutta hyvä oppia koulussa perustasolle 
3. Onko perusteltua käyttää kriittisen ajattelun harjoittamiseen aikaa? On perusteltua käyttää aikaa harjoittaa hyödylliseen taitoon, mutta tarvisiko se oman oppiaineensa niin ei. Luennolla aiheeseen liittyen esiintyy puolesta, että vastaan ajatuksia, mutta mielestäni kriittinen ajattelu harjoittuu parhaiten itse harjoittamalla. Luennolla tähän kerrotaan täydellinen esimerkki, jossa hahmo löytää niin hyvät tiedon nettisivulta, johon edes lääkäreillä ei ole vastausta, niiin... Sehän määrittää itse itsensä totuusarvon.  

Kriittistä ajattelua edistävät harjoitukset eri oppiaineissa. 
Matemattinen nopeus kilpailu eri menetelmiä hyödyntämällä->huomataan että nopeus ei korreloi parempaan vastaukseen 
Kuviksessa vesiväreillä saatavat värit tulee saada toisiinsa sekoittamalla, ilman ohjeita -> opitaan kokeilemalla, uskotaanko kaveria sokeasti, onko omat käsitykset luotettavammat kuin muiden 
Kemiassa valvotusti turvallisten kokeiden tekeminen, kun lähteenä toimii internet -> kaikki ei välttämättä toimi, oliko kyseessä kuinka luotettava sivusto.