1. TUNNIN TAVOITTEET JA TAUSTAA

Mitä on ruuan hävikki, miten sitä syntyy ja miten sitä voi välttää? Kuudennen luokan kestävän tulevaisuuden aiheeseen liittyvä, tutkivaa oppimista toteuttava vaikuttamisprojekti, jonka osana käsitellään ruuan hävikkiä. Pisara 6 oppimateriaalissa kuvataan lyhyesti kestävää elämäntapaa koulussa, mutta opettajan kirjan luettelossa ruuan hävikki vain mainitaan luettelonomaisesti yhtenä kestävää elämäntapaa edistävistä arkipäivän tilanteista. (Pisara 6, 25.) 

Tunnin tavoite: tutustuttaa 6.-luokan oppilaat kestävän kehityksen teemaan ruokahävikin avulla ja huomioimaan ruokahävikin kuormitukset ympäristölle. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaat oppivat hahmottamaan ja huomioimaan, millaista ruokahävikkiä Suomen ruokaketjussa syntyy ja miten sitä voisi vähentää. Oppitunnin aikana oppilaat pääsevät seuraamaan oman ruokahävikin määrää ja sisältöä ja pohtimaan ilmiötä yhdessä luokan kanssa. 

TAVOITTEET OPETUSSUUNNITELMASTA: 

Tunnin päätavoitteena: Merkitys, arvot ja asenteet:

T3: Tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjata oppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja- yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksen merkitystä itselle ja maailmalle. (OPS 2014, 240.

Lisäksi: Tutkimisen ja toimimisen taidot:

T5: Ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja eri aisteja ja omaa arviointia hyväksi käyttäen. (OPS 2014, 240.)

T6: Ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraus-suhteita, tekemään johtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaan eri tavoin. (OPS 2014, 240.)

Laaja-alaisen osaamisen taidot:

L1: Ajattelu ja oppimaan oppiminen (OPS 2014, 155.)

L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (OPS 2014, 156.)

L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (OPS 2014, 158.)

Ympäristöopin sisältö 6. luokalla:

S1: Minä ihmisenä: itsestä huolehtiminen ja terveystottumukset (OPS 2014, 241.)

S6: Kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Harjoitellaan ympäristövastuullista toimintaa. (OPS 2014, 242.)

Tutkiva oppiminen: Oppilaat tutkivat oman itsensä sekä vertaisten valintoja: Mitä ruokaa olet itse heittänyt pois? Miksi olet heittänyt sen pois?

Oppilaat tekevät viikon ajan (ma-pe) hävikkiruoka- päiväkirjaa, johon kirjaavat ylös koulussa ja kotona pois heittämänsä ruuan. Perjantaina keskustellaan ja tehdään yhteenvetoa päiväkirjoista esim. mitä ruokaa heitettiin eniten pois, miksi ruokaa heitettiin pois.

Kuinka paljon koulun ruokalasta tulee biojätettä viikossa? Millaista ruokaa koulussa heitetään pois ja miten syntyyn voidaan vaikuttaa? Arvioidaan kuinka paljon hävikkiruokaa syntyy koulun ruokalassa viikossa? 

Miksi ja kuinka paljon ruokaa heitetään pois alkutuotannossa, teollisuudessa, kotitaloudessa, ravitsemuspalveluissa ja kaupoissa? 

Yhteys oppilaan arkeen: Hävikkiviikkoa vietetään 9.-15.9.2019 ja tämä tuodaan eri tavoin esille esimerkiksi koulujen ruokalassa. Haastattelun pohjalta osalle oppilaista hävikkiruoka on vieras käsite ja hävikkiruuan vaikutusta ilmastoon ei osata vielä yhdistää. Tämän syksyn hävikkiviikon keskeisenä viestinä on juuri ruokahävikin merkitys ilmastomuutoksessa. (https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/.) 

Asiantuntijahaastattelussa ruokahävikin vaikutus ilmastoon tuotiin esille. Näin ollen on hyvä pohtia oppilaiden kanssa hiukan yksilönäkökulmaa kauemmas, millaisia vaikutuksia syömäkelpoisen ruuan pois heittämisellä on. Yksi oppilas toi esille, että eläimiä säästyy, jos ruokahävikkiä ei synny niin paljon. Myöskään kaatopaikat eivät kuormitu niin paljon. Muuten oppilaat eivät tuoneet esille hävikkiruuan vaikutusta ympäristöön tai ilmastoon. Tämän pohjalta otimme oppitunnin sisällöksi koko ruokatuotannon hävikkiruokaan tutustumisen, paljonko sitä syntyy ja miten ne vaikuttavat ympäristöön. Myös asiantuntija toi esille, että ruokahävikin syntyy voidaan vaikuttaa koko ruokatuotannossa. 

Lisäksi tarkastelemme, miten yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa omaan ruokahävikin syntyyn. Oppilaat osasivat sanoa, että ottaa ruokaa sen verran kuin jaksaa ja voi hakea sitten lisää. Ruokapassin avulla oppilaat seuraavat viikon ajan, toimivatko he sen mukaan, että ottavan sen verran kuin jaksavat syödä. Lisäksi oppilaat pääsevät tarkastelemaan, miksi he ovat heittäneet ruokaa pois viikon aikana esim. ottivatko he liian ison annoksen, eivätkö he tykänneet ruuasta, oliko se mennyt pilalle vai oliko siinä joku muu syy.

Ennakkohaastattelussa asiantuntija toi esille myös, miten hävikkiruuan syntyyn voidaan vaikuttaa esim. antamalla ylijäänyttä ruokaa eläinrehuksi. Myös yksi oppilaista toi esille, että leipää voi antaa hevosille. Asiantuntija toi myös esille, että kaikkea vanhaa ruokaa ei voi syödä sen sisältämien taudinaiheuttajien tai mikrobien tuottamien toksiinien (myrkkyjen) vuoksi. Näin ollen oppitunnilla käydään läpi parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä- merkitykset.