Anni, Satu, Emilia I.

Miksi hyttysiä on olemassa ja mihin niitä tarvitaan?

Oppimateriaalin taustaa & tavoite:

Halusimme valita oppimateriaalimme aiheeksi teeman, joka saattaisi luonnostaan herätä lasten keskusteluissa kesän jälkeen. Hyttyset ovat varmasti jokaiselle lapselle tuttu riesa esimerkiksi kesäreissuilta. Tavoitteenamme onkin tutkia 3-6-luokkalaisten kanssa hyttysiä ja selvittää syytä niiden olemassaololle.

Opetussuunnitelman tavoitteet toiminnalle: 

T5: Ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä hyödyntäen 

T9: Ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä 

S4 Ympäristön tutkiminen: Sisällöiksi valitaan omaan elinympäristöön liittyviä tutkimustehtäviä. Elinympäristössä kiinnitetään huomiota elolliseen ja elottomaan luontoon, rakennettuun ja sosiaaliseen ympäristöön sekä ympäristön ilmiöihin, materiaaleihin ja teknologisiin sovelluksiin. Tehtävien avulla harjoitellaan tutkimuksen tekemisen eri vaiheita. Tutkitaan säätä sekä maa- ja kallioperää. Tutkimalla kappaleiden liikkeiden muutoksia tutustutaan voiman käsitteeseen. Tunnistetaan eliöitä ja elinympäristöjä, laaditaan kasvio ohjatusti sekä tutkitaan kokeellisesti kasvien kasvua. Kotiseudun erilaisten ympäristöjen merkitystä havainnoidaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutustutaan ympäristössä toimimisen oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

Taustatietoa hyttysistä opettajalle opetuksen tueksi

Hyttyset ovat sääskien heimoon kuuluvia lentäviä hyönteisiä, joilla on kaksi siipeä, väristinpari, solakka vartalo ja neljä pitkää jalkaa (Wikipedia). Suomessa tavataan noin 50 eri hyttyslajia (Kaaro 2008, 68). Normaali hyttysen elinikä on noin 3 viikkoa (Salonen 2019). Leppäniemen ja Karisen (2004) mukaan hyttysnaaraat tarvitsevat verta munatuotantoa varten; koiraat taas syövät kukkien mettä. Ainakin linnut, sammakot ja hämähäkit käyttävät hyttysiä ravinnokseen. Ihmisessä hyttystä houkuttavat ihosta huokuva lämpö ja hengitysilman kosteus (Leppäniemi & Karinen 2004, 8; 9; 17.) Salmelan (2019, 4) mukaan hyttyset eli itikat munivat kosteisiin paikkoihin, kuten soihin ja lammikoihin sekä järven rantaan. Näin ollen Lapin hyttysten paljouden selittää sen viihtyminen kosteissa paikoissa (Salmela 2019, 1). Ulkomailla esimerkiksi tropiikeissa hyttyset saattavat levittää erilaisia tauteja, kuten malariaa. Suomessa hyttyset ovat kuitenkin lähes vaarattomia. (Nohynek 2019.)

Hauska tietää:

-Hyttysen ininä syntyy sen siipien valtavan nopeista iskuista. Tämä ininä on jokaisella hyttyslajilla omanlainen. (Salonen 2019.)
-Hyttystä kutsutaan Suomessa muun muassa nimillä "itikka", "sääski", "moskiitto" ja "verenimijä" (Leppäniemi & Karinen 2004, 2). 
-Hyttyset ovat erityisesti pääskysen suurta herkkua (Leppäniemi & Karinen 2004, 20).
-Suomessa järjestetään vuosittain huumorimielinen Hyttysten tappamisen maailmanmestaruuskisa (Leppäniemi & Karinen, 23).


LÄHTEET:

Kaaro, J. 2008. Ötököitä Suomen luonnossa. Helsinki: Otava. 

Leppäniemi, J. & Karinen, T., toim. 2004. Hyttynen. Helsinki: Perhemediat.

Nohynek, H. 2019. Hyttysten levittämät sairaudet. http://www.hyonteismaailma.fi/torjunta/hyttysten_levittamat_sairaudet.html viitattu 23.8.2019. 

Salmela, J. 2019. Hyttyset eli sääsket eli itikat ja niiden kiehtova elämä. 
https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=b2e26876-2996-4e71-b6fd-2c9e57487eeb viitattu 23.8.2019. 

Salonen, Heljä. 2019. Näin hyttynen valitsee uhrinsa.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/978adc19-f07e-4006-a969-a7c347f6135e viitattu 23.8.2019

Wikipedia. Hyttyset. Viimeksi muokattu 22.6.2019. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyttyset viitattu 23.8.2019


Tuntisuunnitelma

1. oppitunti - Retki luontoon (45min.) 

Ensimmäisen oppitunnin aiheena on retki luontoon hyttysille tyypillisille asuinpaikoille, esimerkiksi järvenrantaan tai kosteikkoalueelle, joka on lähellä koulua. Tarkoituksena on havainnoida hyttyselle tyypillisiä asuinpaikkoja ja tehdä siitä havaintoja. Retkellä on tarkoitus pyydystää hyttysiä mahdollisuuksien mukaan ja tarkastella niiden ominaispiirteitä seuraavalla tunnilla tarkemmin loopeilla. Retkelle on saatu mukaan kouluavustaja ja rehtoria on informoitu. Oppilaat ovat retkeilleet aiemmin ja alue on heille tuttu. 

Mukaan varattavat välineet: Säänmukaiset retkeilyvarusteet, ensiapuvälineet, tarvittavat yhteistiedot, läpinäkyviä purkkeja hyönteisten pyydystämiseen & hyönteishaavit 


2. oppitunti - Ominaispiirteiden tutkiminen pistetyöskentelyllä (45min.)

Aloitus: (10min.) 
(uutinen, jos on aikaa)

Keskustelukysymyksiä oppilaille: 
  • Minkälaisia kokemuksia hyttysistä sinulla on?
  • Millaisesta ympäristöstä hyttyset pitävät? 
Pienryhmätoiminta: kiertopisteet (30 min.)

Oppilaat jaetaan 5 ryhmään. Jokaiselle ryhmälle jaetaan tehtävämoniste (liitteenä alempana). Oppilaiden tehtävänä on vierailla kaikilla pisteillä ja selvittää vastaukset hyttysiin liittyviin kysymyksiin käyttäen apuna tablettia/tietokonetta. Viimeinen kysymys on pohdintatehtävä, johon ei ole oikeaa vastausta. Kun kaikki ryhmät ovat saaneet lomakkeensa täytettyä, kokoonnutaan yhteen ja keskustellaan vastauksista ja luetaan asiantuntijoiden vastaukset.

Lopetus: (5 min.)
Jokainen oppilas täyttää itsearviointilomakkeen tabletilla (linkki liitteenä alempana). Opettaja voi hyödyntää näitä vastauksia arvioinnissa.

Arviointi

Arviointi on formatiivista, eli jatkuvaa läpi projektin. Yhtenä tavoitteena oli ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään luonnossa ja rakennetussa ympäristössä (T9). Tämän tavoitteen toteutumista arvioidaan retkellä ensimmäisellä tunnilla. Osallistuuko oppilas retkeen aktiivisesti? Kuinka hän toimii luonnossa? Kuinka oppials havainnoi ja tutkii hyttysen elinympäristöä? Toisena tavoitteena oli ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä hyödyntäen (T5). Opettaja havainnoi oppilaiden työskentelyä ja arvioi onnistuvatko he tutkimaan hyttysiä ja mahdollisesti muita hyönteisiä, havaitsevatko he hyttysten ruumiinrakenteesta olennaisia asioita, käyttävätkö he havainnoidessaan näkö- ja kuulo- ja tuntoaistia ja kuinka he käyttävät luuppia tutkimusvälineenä. Oppilaat täyttävät lopussa itsearviointilomakkeen, joka vastauksineen auttaa opettajaa arvioinnissa. Opettaja rohkaisee oppilaita vuorovaikutukselliseen yhteistyöhön ja antaa positiivista sekä rakentavaa palautetta läpi oppimiskokonaisuuden.

Kuvat itsearviointilomakkeesta

Todellisessa tilanteessa kutsuisimme oppilaat lomakkeen käyttäjiksi sähköpostitse, jotta he saisivat lomakkeen iPadeilla auki. 




Lähdeluettelo:

Oppimateriaalissa korostuvat asiantuntijavastaukset, sillä hyviä lähteitä oli saatavilla niukasti. Työssä on hyödynnetty myös muutamia verkkosivustoja.



Kaaro, J. 2008. Ötököitä Suomen luonnossa. Helsinki: Otava. 

Komonen, Atte. Jyväskylän yliopisto. Keskustelu sähköpostitse 8.8.2019.

Leppäniemi, J. & Karinen, T., toim. 2004. Hyttynen. Helsinki: Perhemediat.

Mutanen, Marko. Oulun yliopisto. Keskustelu sähköpostitse 8.8.2019.

Nohynek, H. 2019. Hyttysten levittämät sairaudet. http://www.hyonteismaailma.fi/torjunta/hyttysten_levittamat_sairaudet.html viitattu 23.8.2019. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf Viitattu 23.8.2019

Salmela, J. 2019. Hyttyset eli sääsket eli itikat ja niiden kiehtova elämä. 
https://www.rovaniemi.fi/loader.aspx?id=b2e26876-2996-4e71-b6fd-2c9e57487eeb viitattu 23.8.2019. 

Salonen, Heljä. 2019. Näin hyttynen valitsee uhrinsa.
https://www.iltalehti.fi/terveysuutiset/a/978adc19-f07e-4006-a969-a7c347f6135e viitattu 23.8.2019 

Wikipedia. Hyttyset. Viimeksi muokattu 22.6.2019. https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyttyset viitattu 23.8.2019