Seija, Kata, Eve

Mitä ruokahävikki on ja miksi sitä syntyy?

Sisällysluettettelo:
1. Tunnin tavoitteet ja taustaa
2. Teoriaa ja taustatietoa opettajalle
3. Tuntisuunnitelma ( 2 oppituntia)
4. Materiaalit
5. Arviointi
6. Ennakkokäsitys ja asiantuntijan haastattelu oikeassa palkissa

Mitä ruokahävikki on ja miksi sitä syntyy?

1. TUNNIN TAVOITTEET JA TAUSTAA

Mitä on ruuan hävikki, miten sitä syntyy ja miten sitä voi välttää? Kuudennen luokan kestävän tulevaisuuden aiheeseen liittyvä, tutkivaa oppimista toteuttava vaikuttamisprojekti, jonka osana käsitellään ruuan hävikkiä. Pisara 6 oppimateriaalissa kuvataan lyhyesti kestävää elämäntapaa koulussa, mutta opettajan kirjan luettelossa ruuan hävikki vain mainitaan luettelonomaisesti yhtenä kestävää elämäntapaa edistävistä arkipäivän tilanteista. (Pisara 6, 25.) 

Tunnin tavoite: tutustuttaa 6.-luokan oppilaat kestävän kehityksen teemaan ruokahävikin avulla ja huomioimaan ruokahävikin kuormitukset ympäristölle. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaat oppivat hahmottamaan ja huomioimaan, millaista ruokahävikkiä Suomen ruokaketjussa syntyy ja miten sitä voisi vähentää. Oppitunnin aikana oppilaat pääsevät seuraamaan oman ruokahävikin määrää ja sisältöä ja pohtimaan ilmiötä yhdessä luokan kanssa. 


TAVOITTEET OPETUSSUUNNITELMASTA: 

Tunnin päätavoitteena: Merkitys, arvot ja asenteet:

T3: Tukea oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjata oppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja- yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksen merkitystä itselle ja maailmalle. (OPS 2014, 240.

Lisäksi: Tutkimisen ja toimimisen taidot:

T5: Ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja eri aisteja ja omaa arviointia hyväksi käyttäen. (OPS 2014, 240.)

T6: Ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraus-suhteita, tekemään johtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaan eri tavoin. (OPS 2014, 240.)

Laaja-alaisen osaamisen taidot:

L1: Ajattelu ja oppimaan oppiminen (OPS 2014, 155.)

L3: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (OPS 2014, 156.)

L7: Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (OPS 2014, 158.)


Ympäristöopin sisältö 6. luokalla:

S1: Minä ihmisenä: itsestä huolehtiminen ja terveystottumukset (OPS 2014, 241.)

S6: Kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Harjoitellaan ympäristövastuullista toimintaa. (OPS 2014, 242.)


Tutkiva oppiminen: Oppilaat tutkivat oman itsensä sekä vertaisten valintoja: Mitä ruokaa olet itse heittänyt pois? Miksi olet heittänyt sen pois?

Oppilaat tekevät viikon ajan (ma-pe) hävikkiruoka- päiväkirjaa, johon kirjaavat ylös koulussa ja kotona pois heittämänsä ruuan. Perjantaina keskustellaan ja tehdään yhteenvetoa päiväkirjoista esim. mitä ruokaa heitettiin eniten pois, miksi ruokaa heitettiin pois.

Kuinka paljon koulun ruokalasta tulee biojätettä viikossa? Millaista ruokaa koulussa heitetään pois ja miten syntyyn voidaan vaikuttaa? Arvioidaan kuinka paljon hävikkiruokaa syntyy koulun ruokalassa viikossa? 

Miksi ja kuinka paljon ruokaa heitetään pois alkutuotannossa, teollisuudessa, kotitaloudessa, ravitsemuspalveluissa ja kaupoissa? 

Yhteys oppilaan arkeen: Hävikkiviikkoa vietetään 9.-15.9.2019 ja tämä tuodaan eri tavoin esille esimerkiksi koulujen ruokalassa. Haastattelun pohjalta osalle oppilaista hävikkiruoka on vieras käsite ja hävikkiruuan vaikutusta ilmastoon ei osata vielä yhdistää. Tämän syksyn hävikkiviikon keskeisenä viestinä on juuri ruokahävikin merkitys ilmastomuutoksessa. (https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/.) 

Asiantuntijahaastattelussa ruokahävikin vaikutus ilmastoon tuotiin esille. Näin ollen on hyvä pohtia oppilaiden kanssa hiukan yksilönäkökulmaa kauemmas, millaisia vaikutuksia syömäkelpoisen ruuan pois heittämisellä on. Yksi oppilas toi esille, että eläimiä säästyy, jos ruokahävikkiä ei synny niin paljon. Myöskään kaatopaikat eivät kuormitu niin paljon. Muuten oppilaat eivät tuoneet esille hävikkiruuan vaikutusta ympäristöön tai ilmastoon. Tämän pohjalta otimme oppitunnin sisällöksi koko ruokatuotannon hävikkiruokaan tutustumisen, paljonko sitä syntyy ja miten ne vaikuttavat ympäristöön. Myös asiantuntija toi esille, että ruokahävikin syntyy voidaan vaikuttaa koko ruokatuotannossa. 

Lisäksi tarkastelemme, miten yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa omaan ruokahävikin syntyyn. Oppilaat osasivat sanoa, että ottaa ruokaa sen verran kuin jaksaa ja voi hakea sitten lisää. Ruokapassin avulla oppilaat seuraavat viikon ajan, toimivatko he sen mukaan, että ottavan sen verran kuin jaksavat syödä. Lisäksi oppilaat pääsevät tarkastelemaan, miksi he ovat heittäneet ruokaa pois viikon aikana esim. ottivatko he liian ison annoksen, eivätkö he tykänneet ruuasta, oliko se mennyt pilalle vai oliko siinä joku muu syy.

Ennakkohaastattelussa asiantuntija toi esille myös, miten hävikkiruuan syntyyn voidaan vaikuttaa esim. antamalla ylijäänyttä ruokaa eläinrehuksi. Myös yksi oppilaista toi esille, että leipää voi antaa hevosille. Asiantuntija toi myös esille, että kaikkea vanhaa ruokaa ei voi syödä sen sisältämien taudinaiheuttajien tai mikrobien tuottamien toksiinien (myrkkyjen) vuoksi. Näin ollen oppitunnilla käydään läpi parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä- merkitykset.

2. Teoriaa ja taustatietoa opettajalle: Ruokahävikki


Yle Areena: Ruokahävikillä suuri vaikutus ilmastoon 13.8.2019

https://areena.yle.fi/1-50250380 


Kalvosarja ruokahävikistä: http://www.saasyoda.fi/sites/default/files/Ruokah%C3%A4vikki_kalvosarja_0.pdf

Ruokahävikki on ihmisten pois heittämää ruokaa tai raaka-ainetta, jonka olisi voinut käyttää ennen sen pilaantumista ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruokah%C3%A4vikki ). Ruokahävikki on ruokaa, joka olisi ollut syömäkelpoista, mutta jostain syystä se laitetaan roskiin tai biojätteeseen. Koko maailmassa kaikesta tuotetusta ruuasta noin 30% joutuu hävikkiin. Vastaavasti Suomessa syömäkelpoisesta ruuasta hävikkiin menee koko elintarvikeketjussa 10-15%. Eniten hävikkiruokaa syntyy kotitalouksissa. (http://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa ). Suomessa kotitalouksissa hävikkiruokaa syntyy arviolta noin 120-160 miljoonaa kiloa mikä tarkoittaa noin 20-25 kiloa yhtä ihmistä kohden vuodessa. Suomessa koko ruokaketjussa eli alkutuotannossa, teollisuudessa, kaupassa, ravintoloissa ja kotitalouksissa syömäkelpoinen ruokahävikki on arviolta noin 400-500 miljoonaa kiloa vuodessa. Ruokahävikkiä voidaan välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin, omalla viitseliäisyydellä ja valmistamalla ja säilyttämällä ruokaa toisin. Tähteitä voisi paremmin hyödyntää ja huomioida parasta ennen ja viimeisen käyttöpäivän ero. (https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruokahavikki/#.)

Kotitalouksien ruokahävikkiä on tutkittu Suomessa erityyppisissä tutkimuksissa. Kuru-hankkeessa tutkittiin ruokahävikin määrää sekajätteessä pääkaupunkiseudulla vuosina 2011-2013. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa kuluttajien ruokahävikistä, sen syntyyn vaikuttavista tekijöistä ja tavoista, joilla hävikkiä voitaisiin vähentää. Foodspill- tutkimuksessa ruokahävikkiä tutkittiin neljässä kaupungissa ja niiden ympäristöissä vuosina 2010-2012. Tutkimuksissa saatiin samankaltaisia tuloksia pois heitetyn ruuan määrässä, mutta toisistaan poikkeavia tuloksia pois heitetyn ruuan koostumuksessa. Tuloksissa näkyy käytetyn tutkimusmenetelmän vaikutus. Foodspill- tutkimuksessa ( Hartikainen ym. 2010-2012) suurin osa pois heitetystä ruuasta oli nopeasti pilaantuvaa tuoreruokaa ja ruuanlaitosta ja ruokailusta ylijäänyttä ruokaa. Pois heitettiin eniten vihanneksia, kotiruokaa, maitotuotteita, leipää, hedelmiä ja marjoja. Kuru-tutkimuksessa (Silvennoinen ym. 2011-2013) eniten pois heitettiin valmisruokia, leivonnaisia, makeisia ja snack-tuotteita.. Molemmissa tutkimuksissa vihannesten ja perunoiden pois heitetty määrä oli suuri. YTV-päiväkirjatutkimuksessa (Tarvainen 2009) eniten jätteeksi joutui kasviksia ja vihanneksia (27,5% pois heitetystä ruokamäärästä) ja kotona valmistettuja ruokia (26,8%) . Yksittäisistä ruokatuotteista pois heitettiin eniten leipää (11%) ja perunaa (10,6%). (Silvennoinen ym.2013, 57.)


Kuru-tutkimus vahvisti Foodspill- tutkimuksen tuloksia. Kun ruokaostokset tekee pääsääntöisesti nainen, syntyy hävikkiä enemmän kuin kotitalouksissa, joissa ruokaostokset tekee mies tai pariskunta, jolla ei ole lapsia. Myös kotitalouden koko vaikuttaa hävikkiin, asukasta kohden enemmän hävikkiä syntyy yhden hengen talouksissa, mutta kotitaloutta kohden huomattavasti enemmän lapsiperheissä. Kuru-tutkimuksessa kotitalouden tuloilla ja koulutustasolla oli vaikutusta ruokahävikkiin: hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut heittivät usein ruokaa pois. Lisäksi hävikkiin vaikutti kaupassakäynnin tiheys. Ruokahävikin tärkeimmiksi syiksi mainittiin ruuan pilaantuminen ja lautastähteet sekä liian suuri pakkauskoko. Kuluttajat, jotka eivät pitäneet ruokaa kalliina, heittivät sitä muita useammin roskiin. (Silvennoinen 2013, 57-58.)

Kuru-tutkimuksen kuluttajakyselyn mukaan viidesosa kuluttajista ostaa liikaa ruokaa. Syynä tähän on suunnittelemattomuus ja heräteostokset. Kauppaan mennään nälkäisenä, kiireisenä tai väsyneenä. Suunnitelmiin voi myös tulla muutoksia ja joskus ei muisteta, mitä ruokaa kotona jo on. Aina ei olla tietoisia siitä, mitä toinen perheenjäsen on jo ostanut tai ostetaan vain omien mieltymysten mukaan.Yhden hengen talouksissa ruokaa ostettiin liikaa isojen pakkauksien takia. (Silvennoinen 2013, 25.)

Kuluttajista 22% oli vaikeuksia tietää, milloin ruoka on mennyt käyttökelvottomaksi. Reilu neljäsosa sanoi, että ei ole saanut tarpeeksi tietoa ruokahävikistä. Mitä nuorempi henkilö oli kyseessä, sitä useammin tämä mainittiin.(Silvennoinen 2013, 5, 42.)

Yli puolet kyselyyn vastanneista kuluttajista oli sitä mieltä, että ruokahävikkiä kotona on mahdollista pienentää. Keinoina ruokahävikin vähentämiseen mainittiin helposti pilaantuvien ruokien syömistä ensin, ruuan oikeanlainen säilytys, kaupassakäynnin suunnitelmallisuus, ruuantähteiden hyödyntäminen, ruuan pakastaminen, irtomyynnistä ostaminen sekä pienempien pakkauskokojen ostaminen ja oikeanlainen annostelu varsinkin lapsiperheissä. ( Silvennoinen 2013, 35-37.)Ruokahävikin ilmastovaikutukset vuodessa henkilöä kohden laskettuna olivat noin 70 kg CO 2 -ekvivalenttia. Yhteensä eläinperäisten tuotteiden osuus ilmastovaikutuksista oli 40%.(Silvennoinen 2013, 53-54.)

Alkutuotannossa ruokahävikin syntyyn vaikuttavat luonnonolosuhteet, kasvi- ja eläintaudit sekä tuholaiset.Myös elintarvikkeiden laatuvaatimukset, tuotantoa säätelevät lait ja säädökset, markkinakanavien tukkeutuminen sekä etäisyys ja muut tuotannon kannattavuuteen liittyvät asiat vaikuttavat ruokahävikin syntyyn. Kasvituotannossa ennaltaehkäisevillä keinoilla on suuri merkitys hyvän sadon kannalta. Laadukas sato myös säilyy varastoituna paremmin ja vähentää ruokahävikkiä. Myös eläinten hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta, sillä lihan- ja maidontuotannossa eläinten sairaudet vaikuttavat tuotantoon. (Hartikainen ym. 2014, 5.)

Noin kolmannes kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta syntyy ruuasta. Ruokatuotannossa tarvitaan paljon maata ja vettä, joten turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä. Samalla aiheutuu kasvihuonepäästöjä sekä vesistöt ja maaperä rehevöityvät erilaisista päästöistä. Ruokahävikistä syntyvä hiilijalanjälki on suuri. Ruuan päätyminen jätteeksi ei ole taloudellisesti eikä ekologisesti kestävää. Yksinkertaisimpia tapoja vaikuttaa elintarvikeketjun ympäristövaikutuksiin on ruokahävikin ehkäiseminen. (Silvennoinen ym. 2012.)

(https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/)

Viimeinen käyttöpäivä- merkintä on päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. Parasta ennen- merkintä tarkoittaa elintarvikkeen vähimmäissäilyvyysaikaa, johon asti elintarvike pitäisi säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. ( https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/)

Lisää tietoa (katso palkki oikealla): Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon Ympäristöterveystarkastaja Piia Kepanen. Asiantuntijan haastattelu 15.8.2019 puhelimella ja vastaukset kysymyksiin saatu sähköpostilla 16.8.2019. 


Kirjallisuus:

Gustavsson, J., Cederberg, C., Sonesson, U., van Otterdijk, R. & Meybeck, A. 2011. Global food losses and food waste. [Verkkojulkaisu]. Food and agriculture organization of the united nations.: http://www.fao.org/docrep/014/mb060e/mb060e00.pdf 


Hartikainen, H., Kuisma, M., Pinolehto, M., Räikkönen, R. & Kahiluoto, H. 2014. Ruokahävikki alkutuotannossa ja elintarvikejalostuksessa. [Verkkojulkaisu]. 

 

Silvennoinen, K., Koivupuro H-K, Katajajuuri J-M, Jalkanen L., Reinikainen A. 2012. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa. Foodspill 2010-2012 -hankkeen loppuraportti.


Silvennoinen, K., Pinolehto, M., Korhonen, O.,Riipi, I.& Katajajuuri, J-M. 2013. Kauppakassista kaatopaikalle, ruokahävikki kotitalouksissa. Kuru 2011-2013-hankkeen loppuraportti. Verkkoaineisto.


Tietoa ruokahävikistä: Hävikkiviikko 2019. https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/

Hävikkiviikon kampanjamateriaalia: https://havikkiviikko.fi/kampanjamateriaalit/

Päiväysmerkinnät (Hävikkiviikon kampanja-materiaalia): https://havikkiviikko.fi/wp-content/uploads/2019/06/2019_Havikkiviikko_11.pdf

Näin elintarvikkeet säilyvät (Hävikkiviikon kampanja-materiaalia): https://havikkiviikko.fi/wp-content/uploads/2019/06/2019_Havikkiviikko_9.pdf


Sillanaukee, O. & Huhtanen, M. 2018. Zero waste: Jäähyväiset jätteille. Helsinki: S&S. (Ei verkkoaineistoa.)


LISÄÄ TIETOA HÄVIKISTÄ:


3. Tuntisuunnitelma: Ruokahävikki

TUNTISUUNNITELMA: MITÄ RUOKAHÄVIKKI ON? 

(Ks. Teoriaa ja taustaa opettajalle)


Ensimmäisen tunnin kulku 45min: (maanantaina)

 1.Yhteistä keskustelua aiheesta (n.10 min.)

Tarkoituksena herätellä oppilaita aiheen pariin. Samalla saa selville millaisia ajatuksia oppilailla on hävikkiruuasta.

  • Mitä on hävikkiruoka?
  • Mitä olet itse heittänyt pois ja miksi?
  • Mitä tarkoittaa parasta ennen, viimeinen käyttöpäivä?
  • Kirjoitetaan oppilaiden vastauksia ylös kaikkien näkyville

  1. Video hävikkiruuasta (1min13s)

  1. Millaista hävikkiruokaa syntyy Suomen ruokaketjussa (25min)

Oppilaat tutkivat 4 hengen ryhmissä millaista, miten paljon ja miksi ruokahävikkiä syntyy 1.alkutuotannossa, 2.teollisuudessa, 3.kaupassa, 4.ravintoloissa ja 5.kotitalouksissa ja millaisia vaikutuksia hävikkiruualla on ympäristölle? Tiedonhaussa oppilaat käyttävät koulun tabletteja ja omia kännyköitään. Opettaja ohjaa tarvittaessa tiedon hakua. 


  1. Hävikkiruokapassin ohjeistus( 8min)

Perjantain tuntia varten jokaiselle oppilaalle jaetaan oma hävikkiruokapassi. Oppilaan on tarkoitus seurata kouluviikon ajan, mitä ruokaa hän heittää kotona ja koulussa pois ja miksi.

Arvioidaan yhdessä, kuinka paljon koulun ruokalasta tulee biojätettä kouluviikon aikana. Arviointi voidaan tehdä pienissä ryhmissä ja kunkin ryhmän arvio merkitään luokan seinälle. 


Toisen tunnin kulku:(45min perjantai)

1.Yhteistä keskustelua aiheesta (5min)

Palautellaan edellisen tunnin asioita hävikkiruuasta mieleen ja arvauksia, paljonko ruokalassa syntyi viikon aikana hävikkiruokaa. Koulun keittiön Kylän kattauksen emännän kanssa tehdään viikon aikana yhteistyötä ruokahävikin laskemisessa ja emäntä käy kertomassa lopputuloksen oppilaille. Oppilaat voivat kysyä emännältä, minkä päivän ruokaa heitettiin eniten pois ja mitä vähiten. 


  1. Edellisen tunnin ryhmätöiden purku (20min)

Oppilaat esittelevät toisilleen edellisellä tunnilla tehdyt ryhmätyöt ruokaketjun hävikkiruuasta ja sen vaikutuksesta ympäristölle. 


  1. Oppilaat purkavat ryhmissä hävikkiruokapassit (15min)

Oppilaat kokoavat yhteenvedon viikon aikana täytetyistä hävikkiruokapasseista oman ryhmän yhteiselle koontipaperille. Jokainen ryhmä pääsee tutustumaan muiden ryhmien koontipapereihin. 


  1. Yhteinen loppukoonti (5min)

Keskustellaan ja pohditaan yhdessä kokemuksista ja ajatuksia hävikkiruuasta ja sen vaikutuksista. Mietitään, miten jokainen voi itse pienentää omaa ruokahävikkiään.

Voidaan myös pohtia, miksi kehitysmaissa heitetään ruokaa pois, vaikka siellä on pulaa ruuasta.

Opettaja voi tuoda esille, että Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Seuraavaa hävikkiviikkoa vietetään 9.-15.9.2019. (https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/)

  1. Itsearviointi

Oppilaat saavat kotitehtäväksi itsearvioinnin ja palauttavat sen seuraavalle tunnille.

Materiaalit tunneille löydät seuraavasta osiosta. 

5. Arviointi: Ruokahävikki

 

Arvioinnissa huomioidaan alussa asettamamme tavoitteet ja koko viikon oppimisprosessi. Työskentelyä arvioidaan formatiivisesti koko prosessin ajan. Opettaja auttaa ja ohjaa tarvittaessa tiedon hakua, tiedon kriittistä arviointia, itsenäistä työskentelyä, ryhmätyöskentelyä ja havaintopäiväkirjan tekemistä. Yhteisissä keskusteluissa ja työskentelyssä opettaja voi huomioida tavoitteiden saavuttamista ja antaa palautetta oppilaille. Tarvittaessa opettaja voi täydentää haettua tietoa ja oppilaiden keskustelua.


Arviointikriteerit

Tavoitteena on kehittää oppilaan omaa ympäristötietoisuutta ja ymmärrystä siitä, miten ruokahävikki vaikuttaa ympäristöön: Miten oppilas voi omalla toiminnallaan vaikuttaa lähiympäristöön kestävän kehityksen edistämiseksi ja huomioida kestävän kehityksen merkitystä itselle ja maailmalle. (Ops 2014,240)


Opettaja arvioi:

Koko oppimisprosessia ja työskentelyä sen aikana.

Päätavoite:
T3: Miten oppilas on osoittanut ja pohtinut ympäristötietoisuuttaan (T3) ja ymmärtääkö oppilas ruokahävikki-käsitteen. 

Ja oheistavoitteet:

T5: Miten oppilas on onnistunut tutkimuksen tekemisessä; tekemään havaintoja eri aisteja ja omaa arviointia hyväksi käyttäen sekä täyttämään ruokahävikki-päiväkirjaa. (OPS 2014, 240.)

T6: Tunnistaako oppilas syy-seuraus-suhteita: ymmärtääkö oppilas, miten hän voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ruokahävikin syntymiseen, miten hän pystyy tekemään johtopäätöksiä ja esittämään tutkimuksensa tuloksia muille. (OPS 2014, 240.)


Oppilaat arvioivat työskentelyään ja omaa oppimisprosessia itsearvioinnilla, jonka lomake on materiaali-osiossa.