EP POM2

Suurin yksittäinen oivallukseni on ehkä historiallisen empatian(?) vai empaattisen historiantulkinnan, kuitenkin, tärkeys esimerkiksi eri tapahtumien syitä mietittäessä. Empatiaa tarvitaan opetuksessa monella tasolla, myös historian tunneilla. Tutkivan oppimisen ajatus on myös jäänyt mieleeni: mitä kaikkea se voi olla.

 Empatiataitoja käytäntöön: miltä sinusta tämä ja tuo tuntuisi? Miksi joku henkilö on tehnyt näin ja noin?-keskusteluja oppijoiden kanssa. Sen jälkeen osallisuus-projektia käyntiin. (demokratiakasvatus).
Ennen opettajana toimimista mietin varmaan aikaisempaa enemmän historian tulkinnallisuutta: kuka näin on kirjoittanut ja miksi?

Toiminnallisen ja tutkivan oppimisen eri muodot tuntuvat osittain haastavilta: mitä sisältöjä kannattaa painottaa ja kuinka ne käytännössä toteutetaan, niin, että "Doing history should be fun and serious, difficult and rewarding, meaningful and creative." Tuossa on kuusi hyvää adjektiivia ajateltavaksi kaikkeen opetukseen.