EP POM2
Ehkäpä kaksi isointa oivallusta jotka sain tällä opintojaksolla, ovat ne, että historian opetuksessa tulkinnalle ja omalle pohdinnalle on oikeasti mahdollisuus jättää tilaa, sekä se, että historian opetus (ja opiskelu) voi todellakin olla mielekästä erilaisten toiminnallisten tehtävien ym. kautta. Nämä kaksi toki linkittyvät vahvasti toisiinsa. Esimerkiksi eläytymistehtävää tehdessä tulee melkein automaattisesti jätettyä tilaa oppilaan omille pohdinnoille verrattuna esimerkiksi siihen, että tehdään kirjan tehtäviä ja etsitään niihin "oikeita vastauksia" suoraan tekstistä.

Tulevaisuudessa, vastavalmistuneena ja ideoita pursuavana on varmasti mielekästä lähteä toteuttamaan niitä käytännössä, suunnitellen esimerkiksi erilaisia projekteja ja aihekokonaisuuksia, joista oppilaatkin innostuvat. Ainahan opiskelu ei voi olla mukavaa ja mielekästä, sillä täytyy teoriaakin mahtua mukaan, mutta kun oppilaat pääsisivät ensimmäisenä tutustumaan aiheeseen jonkin leikin tms. avulla, syttyisi kiinnostus tietää lisää asiasta, jolloin asian saattaisi huomaamatta oppia! Täytyy kuitenkin opettajana muistaa myös huolehtia omasta jaksamisestaan, eikä maailma kaadu, jos joka tunnille ei olekaan aivan viimeisen päälle suunniteltua tutkivan oppimisen kokonaisuutta tai eläytymistehtävää tms.


Koen, että ennenkuin voisin lähteä oikeasti toteuttamaan jotain laajempaa aihekokonaisuutta oppikirjojen ulkopuolelta, tarvitsisin lisää tietoa ja ymmärrystä kyseisistä sisällöistä. Kaikkeahan ei tarvitse eikä voikaan tietää, mutta pystyäkseni opettamaan laajaa kokonaisuutta oppilaille, pitää minun itsekin hahmottaa kyseinen kokonaisuus, eikä niin että asiat ovat irtonaisina paloina pääni sisällä. Olemmehan me kurssillakin nyt suunnitelleet oppimiskokonaisuutta ja se on kyllä ryhmässä sujunut ihan hyvin, mutta että voisin opettaa oikeasti kaikki asiat, mitä olemme suunnitelleet, täytyisi minun vielä perehtyä ikään kuin asian pohjalla olevaan tietoon lisää.