Maisterit -21

Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät?

Artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät minussa paljon kiinnostusta. Kyseiset opetusmenetelmät eroavat todella paljon niistä, mitä itse olen historian ja yhteiskuntaopin oppitunneilla kokenut. Omat kokemukseni historian ja yhteiskuntaopin tunneilta ovat olleet pitkälti toistuvan kaavan kautta eteneviä. Alussa käydään läpi kotitehtävät, sitten luetaan seuraava kappale ja sitten tehdään kappaleeseen liittyviä tehtäviä.  Pystyn helposti kuvittelemaan, että tiedustelumenetelmän (enquiry) mukaan etenevät oppitunnit antaisivat oppilaille enemmän hyötyä ajattelun taidon kehittämisen kautta.

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan

Tiedustelumenetelmä kehittää kriittistä ajattelua. Perehtyessä niihin prosesseihin, joiden avulla historiaa tallennetaan, muodostuu kokonaisvaltainen kuva tiedon luonteesta. Tämä antaa oppilaalle kuvan siitä, miten luotettavaa tietoa voidaan tuottaa. Jos historian tunnit koostuvat vain oppikirjan tiedon ja sen sisältämän nippelitiedon opettelusta, jää kuva tiedosta melko kapeaksi ja oppilas ei tiedä, miten kyseiset tiedot ovat oppikirjoihin päätyneet. Päättely on hyvin isossa roolissa tiedustelumenetelmässä. Oppilaat saavat tietoja asteittain ja he pyrkivät päättelemään vastauksia arvoituksiin jo ennen kuin heille on annettu kaikki tiedot tapaukseen liittyen. Tämä edellyttää syiden ja seurauksien ymmärtämistä sekä kykyä eläytyä menneisyyden ihmisten toimintaan. Eläytyminen korostuu varsinkin draamallisen opetuksen kautta, mikä onkin merkittävä osa tiedustelumenetelmää. Tällöin historiallista tapahtumaa käsiteltäessä luodaan tuo tapahtuma uudelleen. Oppilaille (mahdollisesti opettajallekin) annetaan tapahtumaan liittyvien henkilöiden rooleja ja tapahtuma näytellään. Opetuksen edetessä oppilaille annetaan lisää tietoja tapauksesta ja lopussa he jakavat vastauksensa. Myös tekstien tulkitsemisen ja tuottamisen taito ovat merkittävässä roolissa.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Opettajilla pitäisi olla selvä käsitys siitä, miten oppiminen rakentuu tiedustelumenetelmän kysymyksien ympärille. Opettajan pitäisi pystyä herättämään oppilaiden kiinnostus ja mielikuvitus, sekä saada oppilaat käsittämään näkökantoja historiallisesta ajattelusta, konseptista tai prosessista. Lopuksi toteutettavassa mielekkäässä ja merkittävässä aktiviteetissa tulisi näkyä, että oppilaat pystyvät aidosti vastaamaan tiedustelun kysymykseen.

Pamfletti toi paljon samankaltaisia ajatuksia kuin Richard McFahnin luento. Se korosti historian ymmärtämisen merkitystä yli tietojen ulkoa opettelun.  Joidenkin historiallisesti merkityksellisten tapahtuminen vuosilukujen muistamisen voidaan käsittää olevan yleissivistystä, mutta nuo tiedot eivät välttämättä tule hyödyttämään oppilaita merkittävällä tavalla. Pamfletissa tuodaan myös esille, että suomalaisessa historian opetuksessa oppilaiden motivointia voi rajoittua esim. yhteen minuuttiin tunnin alussa, vaikka sen pitäisi ulottua oppitunnin alusta loppuun. Kiinnostukseni historiaan on aikuisiällä kasvanut, vaikka koen, että se on aina ollut olemassa. Historian oppitunnit eivät kuitenkaan saaneet innostumaan minua peruskoulussa. Koenkin, että syyt tuohon ovat selkiytyneet erityisesti McFahnin luennon seurauksena. Muistan miettineeni lapsena sitä, miten tiedot oppikirjoihin on päätynyt. Mikäli oppitunnit olisivat toimineet tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisesti, olisin saanut kattavan kuvan siitä, miten historiaa on tallennettu ja olen varma, että mielenkiintoni olisi ollut vahvemmin opetuksessa.

Artikkelit ja luennot antoivat paljon keinoja ja ideoita tutkivan oppimisen hyödyntämisestä opetuksessa. Erityisesti luento oli mieleen jäävä ja se antoi kattavan kuvan tutkivan opetuksen menetelmästä. Haluan ehdottomasti päästä toteuttamaan kyseistä menetelmää käytännössä ja päästä näkemään millaisia oppitunteja ja oppimisen elämyksiä se voi tarjota. Oli oppitunnin aiheena melkeinpä mikä tahansa, niin menetelmää voi hyödyntää. Keskustelut, päättely ja eläytyminen tuovat paljon mahdollisuuksia ja uskon, että vaihtelevat historian opetuksen teemat ja aiheet antavat monipuolisia ajatuksia opetuksen toteuttamisesta.