Maisterit -21

Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät?

Artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat vaikuttivat mielenkiintoisilta ja ne ovat varmasti myös lapsia innostavia. Tällaisista historian oppitunneista jää varmasti asioita paremmin mieleen, kun oppilaat pääsevät itse miettimään ja tekemään ratkaisuja, eikä opettaja pelkästään kerro asioita luokan edessä. Näin oppilaalle jää tunne, että hän on itse tehnyt tiedon eteen jotain konkreettista. Jäin pohtimaan, että miten tällainen opetus käytännössä onnistuu? Onko se opettajalle työlästä suunnitella ja toteuttaa? Onko olemassa valmiiksi suunniteltuja kokonaisuuksia joistain historian tapahtumista vai pitääkö kaikki keksiä ja suunnitella itse? Ja mitä peruskoulussa opetettavia historian tapahtumia näin voisi käsitellä? Kaikkea ei voida kuitenkaan käsitellä näin, koska opetettavia sisältöjä on varmaan aika paljon ja tällainen työskentely vie aikaa.

Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Nämä työskentelytavat erosivat paljon siitä, millaista opetusta olen itse koulussa saanut. En muista, että olisin työskennellyt muuten kuin niin, että opettaja on kertonut asioita ja olen kirjoittanut muistiinpanoja. Lisäksi lukenut tekstejä oppikirjoista ja vastannut kotitehtävänä kirjan kappaleiden lopussa oleviin kysymyksiin ja tehtäväkirjan tehtäviin.

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

- Lapset oppivat tekemään havaintoja ja arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan ja jakamaan tietoa ja ideoita

- Lapset oppivat huomaamaan, että tieto voi rakentua monella tavalla (päättelemällä tai kokemukseen perustuen)

- Tutkiva työote, yhdessä tekeminen, mahdollisuus syventymiseen ja keskittymiseen edistävät ajattelun kehittymistä

- Innostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan toisten näkemyksiä

- Pohditaan asioita eri näkökulmista, haetaan uutta tietoa ja tarkastellaan ajattelutapoja, yhdistetään eri näkökulmia

- Tiedon käyttäminen ongelmanratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen

- Toiminnalliset työtavat vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen

- Asioiden välisten vuorovaikutussuhteiden, keskinäisten yhteyksien ja kokonaisuuksien hahmottaminen

 

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Opettajan tulee tuntea historian tapahtumia, jotta osaa suunnitella erilaisia osioita opetukseen ja tietää mikä toteutustapa olisi paras minkäkin asian/osion käsittelemiseen. Opettajan tulee myös olla kiinnostunut tällaisesta opetuksen toteuttamisesta ja motivaation toteuttamiseen olisi hyvä tulla itseltä. Tällaisen opetuksen tapa olisi hyvä kokea omaksi, koska en usko sen onnistuvan, jos sen kokee itselle vastenmielisenä ja sen toteuttaminen tuntuisi väkinäiseltä. Olisi myös hyvä olla kiinnostunut materiaalien valmistuksesta ja osata valmistaa niitä. Opettajan olisi hyvä hallita myös tvt-taitoja ja tietää miten niitä voisi käyttää osana opetusta.

 

Mikä on tärkein omaan opettajuuteesi tai historian opetukseen liittyvä oivalluksesi/havaintosi/ihmetyksesi pamfletin perusteella?

Tärkein oivallukseni historian opetukseen on, että opetuksella olisi kosketuspintaa oppilaiden kiinnostuksen kohteisiin ja koulun ulkopuoliseen elämään. Näin saadaan ehkä heräteltyä oppilaiden kiinnostusta historian opiskeluun ja historiaan. Myös mielenkiintoinen kiinnostuksen herättely tunnin alussa auttaa motivoitumaan tunnille. Itse koin haasteeksi koulussa historian tunneilla, kun en kokenut historian opetuksella olevan mitään yhteyttä itseeni ja tämän takia historiaa oli mielestäni vaikea ymmärtää. Toinen vahva muistikuva, mikä minulle on jäänyt koulun historian opetuksesta on se, että historialliset faktat olisivat muuttumattomia vaikkei näin ole.

 

Miten voisitte hyödyntää artikkelien ja luennon tarjoamia näkökulmia tutkivan oppimisen projekteissa?

Tutkivan oppimisen projektissa opettaja ohjaa, mutta lapset saavat tehdä itse paljon. Tavoitteena on oppia historiallista ymmärtämistä ja ajattelun taitojen kehittymistä. Projektissa voitaisiin käyttää elämyksellisyyttä, leikillisyyttä tai pelillisyyttä. Lapset saavat keskustella, esittää kysymyksiä, pohdintoja, tulkintoja ja johtopäätöksiä sekä tekevät fyysisiä tehtäviä (esim. roolipeli, jana yms.). Lisäksi tutkittavasta aiheesta riippuen voidaan tutkia kuvia, katsoa videoita, kertoa omin sanoin tarinaa tai tehdä korttitehtäviä.