Maisterit -21

Artikkeli ja luento

Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättivät itsessäni innostusta toiminnallista oppimista kohtaan. Historian opiskelussa korostetaan historiallisen tiedon ymmärtämistä, lähteiden tulkitsemista sekä historian tutkijan työn mallintamista. Opetuksen tukena käytetään lisäksi historiallista eläytymistä, joka tukee historian ymmärtämistä. Artikkelissa esiteltiin kolme erilaista toiminnallisen oppimisen keinoa pelien muodossa, jotka ovat varmasti opiskelijoiden mieleen. Luentotallenteella Richard korosti monipuolisesti toiminnallista oppimista osana opetusta. Etenkin Suomessa ero on suuri verratessa opetuksen tapoja esimerkiksi englantiin. Meillä suomessa malli on hyvin opettajajohtoinen ja tunti etenee luentomaisesti, jolloin kysymykset rytmittävät tuntia. Usein kysymykset ovat tyypiltään sellaisia, että opettaja odottaa niihin tietynlaisia ”oikeita” vastauksia, jolloin erilaiset tulkinnat jäävät käsittelemättä. Artikkelissa esimerkiksi opetuksen keinona mainittiin pöytäryhmä keskustelut, jossa tunti eteni kysymysten ja keskustelujen kautta, mutta jokainen ryhmä sai tutkia käsiteltävää aihetta omasta näkökulmasta.

Erilaiset opetuksen ja oppimisen mallit eroavat pitkälti toisistaan. Artikkelin ja luennon perusteella suomalainen malli ohjaa opiskelijaa oppimaan ja opettelemaan historiallisia tietoja kuin historiallista ymmärtämistä tai ajattelun taitoja. Kun englantilainen malli puolestaan korostaa lähtökohtaisesti ajattelun taitojen kehittymistä toiminnallisen oppimisen kautta. Artikkelin ja Richardin luennolla esitetyt opiskelutavat eroavat opetuksesta, jota olen itse alakoulussa saanut historian ja yhteiskuntaopin tunneilla. Oppitunnit olivat pitkälti perinteisiä suomalaiselle opetusmallille tyypillisiä, eli opettaja opetti asian ja oppilaan tehtävä oli kirjoittaa vihkomuistiinpanoja aiheesta. Tämän jälkeen opettaja esitti kysymyksiä läksynkuulusteluperiaatteilla, jolloin opettaja odotti selvästi tietynlaista vastausta kysymykseensä, ja mikäli vastasi ”väärin” opettaja pyysi, että joku täydentäisi vastausta. Alakoulun historian opetuksesta mielekkäimmiksi kokemuksiksi ovat jääneet vierailut paikallisissa museoissa, joissa historian opetus kiedottiin osaksi vierailua mielekkäällä tavalla.

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Ajattelu ja ajattelun taitojen kehittyminen ovat osa laaja-alaisen osaamisen alueita. Ajattelun tarkoituksena on yhdistää useita ajatuksia uusiksi ajatuksiksi, jolloin ajatteluun kuuluu tiiviisti muistaminen, tiedon prosessointi, luovuus, ongelmanratkaisu, päätöksenteko sekä kriittisyys. Esimerkeissä harjoitettiin laaja-alaisesti ajattelutaitoja. Tietoa innostettiin hankkimaan koulun ulkopuolisesta historiakulttuurista, kuten peleistä.  Pelit myös tuotiin osaksi opetusta toiminnallisin keinoin harjoitusten muodossa.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Toiminnallisen sekä eläytyvän oppimisen opettaminen/toteuttaminen opetustilanteessa vaatii opettajalta itseltään tietynlaista heittäytymistä. Tällöin kiinnostus mennyttä aikaa kohtaan pyritään herättämään toiminnallisten ja elämyksellisten työtapojen avulla. Pelkkä toiminnallisuuden toteuttaminen ei riitä ainoastaan työkaluna, vaan tietynlainen luovuus tekemiseen on löydyttävä. Opettajan on osattava hyödyntää opetuksessaan myös monipuolisia oppimisympäristöjä, jotka tukevat oppimista ja ajatteluntaitojen kehittymistä.

Toiminnallisuuden kautta opetuksesta ja historian oppimisesta pyritään tekemään eläytyvää ja mukaansatempaavaa. Tällöin opetuksesta voidaan saada hauskempaa sekä opettajalle että oppilaille. Tutkivan oppimisen ja toiminnallisen oppimisen toteuttaminen vaatii opettajalta kuitenkin laaja-alaista hallintaa ja näkemystä sekä kokeilumieltä ja ennakkoluulottomuutta. Olennaista on myös, että opettaja on itse innostunut menetelmän käytöstä, jolloin innostus motivoi myös opiskelijoita.

Pamfletti Historian opetuksen mieli ja mielettömyys.

Mikä on tärkein omaan opettajuuteesi tai historian opetukseen liittyvä oivalluksesi/havaintosi/ihmetyksesi pamfletin perusteella?

Olen pohtinut paljon historian opetuksen aloituksen ajankohtaa peruskoulussa. Historian opetus alkaa oppilaiden ollessa viidennellä luokalla n. 11–12.v ikäisiä. Piagetin teoriaan mukaan lapsella on kyky käsitteelliseen oppimiseen tässä iässä.  Kuitenkin käsitteitä opiskellaan jo ikätasoisesti ensimmäiseltä luokalta lähtien esimerkiksi ympäristöopissa. Tässä kuitenkin törmätään kulmakiveen tiedon luonteesta, joka eroaa merkittävästi historian opetuksessa ja luonnontieteiden opetuksessa. Koen kuitenkin, että tietynlainen historian opetus näkyy peruskoulussa jo alkuopetuksesta lähtien, jolloin esimerkiksi uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunnilta oppilas voi saada kotitehtäväksi haastatella isovanhempiaan kulttuurisesta näkökulmasta. Tärkein oivallus omaa opettajuuttani tarkasteltaessa onkin ollut taitoja painottava opetus, joka tukee oppilaan ajattelutaitojen kehittymistä vuosi vuodelta, jolloin opiskeltava asia painuu oppilaiden mieleen. Ihmettelyä herättävät kysymykset avaavat keskusteluja luokkahuoneessa ja altistaa oppilaat pohtimaan asioita ja parhaimmassa tapauksessa esittämään uusia kysymyksiä, jolloin oppimisesta saadaan vuorovaikutteista. Hyvät kysymykset eivät myöskään rajaudu ainoastaan kouluun, jolloin on syytä huomioida oppimisen paikat. Oppiminen on elinikäinen prosessi, joka ei rajaudu ainoastaan informaaliin oppimiseen, vaan oppilas oppii uusia asioita leikkiessään esimerkiksi kotona koulupäivän jälkeen tai keskusteltaessa isovanhempien kanssa tai vierailemalla/matkustelemalla erilaisissa kohteissa. Näin ollen sekä historian että yhteiskuntaopin tavoitteiden mukaisesti yksilö tutustuu jo nuoresta iästä lähtien itseensä, omaan paikkaansa/kulttuuriinsa sekä mahdollisuuksiin, vaikka Piagetin teorian mukaan käsitteellinen oppiminen on mahdollista vasta vanhemmalla iällä.

Loppuun pohdi sitä, miten voisitte hyödyntää artikkelien ja luennon tarjoamia näkökulmia tutkivan oppimisen projekteissa?

Tutkivan oppimisen projektissa voisi ehdottomasti hyödyntää artikkelien ja luennon tarjoamia näkökulmia toiminnallisuuden kautta. Projektissa voisi tuoda esille eläytymisen kautta, että historia ei ole ainoastaan mennyttä aikaa, joka on ulkoa opiskeltavaa, vaan historia on menneisyyden ihmisen toiminnan tutkimista.