Tehtävä 2

Luennolla ja artikkelissa esitetyt opiskelutavat vaikuttivat mielestäni kiinnostavilta ja sellaisilta, joita olisi mielenkiintoista kokeilla myös omassa tulevassa työssä. Omalta kouluajaltani muistan historian olleen aine, jonka opiskelu oli lähinnä kirjasta lukemista, tehtävien tekemistä ja muistiinpanoja. Yleensä nämä muistiinpanot annettiin vielä valmiina niin, että me oppilaat vain kopioimme opettajan kirjoitukset. Osaamista testattiin usein pistokokein varsinkin yläasteella ja usein vielä hätäisesti selasimmekin vihkojemme muistiinpanot ennen tunnin alkua. Kysymykset kun usein tulivat sieltä. Lukiossa jopa oikeat kokeet tuntuivat perustuvan hyvin pitkälti yhdessä tehtyihin muistiinpanoihin. Ajattelen, ettei tiettyjen tärkeiden asioiden valmiina antaminen ja ulkoa opettelu ole ollut se kaikista paras tapa oppia, tai ainakaan muistaa käsiteltyjä asioita vielä kokeen jälkeenkin. Siksi esitetyt esimerkit opiskelu tavoista kuulostavat mielestäni todella hienoilta. Ala-asteella muistan meillä olleen hieman enemmän toiminnallisuutta ja itse oppilaana nautin sen kaltaisista tehtävistä suunnattomasti. Historia olikin yksi lempiaineistani ala-asteella. Teimme muun muassa pienoismallit kivikauden kylästä ja kirjoitimme siihen liittyvät tarinat ja opettajamme piti meille toiminnallisia tietovisoja aina ennen tulevaa koetta. Mielestäni historian opetukseen pitäisi saada ehdottomasti lisää toiminnallisuutta, sillä hyvin toteutettuna opetus todella innostaa oppimaan ja myös käsiteltävät asiat jäävät varmasti paremmin mieleen. 

Ajattelen, että historian ajattelutaitojen osalta esimerkeissä harjoitetaan ainakin kriittistä ajattelutaitoa, päättelykykyä sekä ongelmanratkaisutaitoja. Myös historiallisen tiedon luonne, sen synty ja tulkinnallisuus nousee vahvasti esille erityisesti omia päätelmiä ja tulkintoja tehdessä. Tietoa myös opetellaan soveltamaan esimerkiksi käyttämällä aiemmin opittua hyödyksi tai tekemällä tulkintoja esimerkiksi aiemmin tunneilta opittujen asioiden pohjalta. Tämä osaltaan sekä lisää että myös osoittaa tiedon ymmärtämistä ja asioiden sisäistämistä. Mielenkiintoinen esimerkki oli mielestäni erityisesti roolipelit, sillä nämä lisäävät esimerkiksi tapahtumaketjujen ymmärtämisen lisäksi myös historiallista empatiaa. Esimerkkien kaltaisissa opetustilanteissa oppilaat harjoittelevat myös omien ajatusketjujensa ja päätelmiensä muuttamista ja ymmärtävät näin paremmin sekä historiallisen tiedon muodostumista että omaa ajatteluaan. Samalla opetellaan myös sietämään epävarmuutta ja muuttamaan omia ajatuksia ja käsityksiä sekä ottamaan vastaan joskus omien ajatusten tai tiedon kanssa ristiriidassakin olevaa tietoa.

Opettajalta vastaavanlaisen opetuksen toteuttaminen vaatii mielestäni ennen kaikkea omaa halua toteuttaa toiminnallisempaa opetusta. Usein on helpompaa opettaa asiat vain kirjan avulla ja toiminnallisten menetelmien kokeilu voi olla myös iso hyppy pois omalta mukavuusalueelta. Aika on toinen, mikä voi rajoittaa vastaavanlaisen opetuksen toteuttamista. Sekä opetuksen suunnittelu että sen toteutus voivat viedä huomattavasti enemmän aikaa kuin mitä olisi käytettävissä. Ennen kaikkea koen, että opetuksen toteuttaminen vaatii opettajalta erityisesti heittäytymiskykyä, ennakointia sekä kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Koen, että toiminnallisen opetuksen toteuttaminen vaatii opettajalta myös erityisesti hyviä vuorovaikutustaitoja, kykyä huomioida aidosti oppilaiden mielipiteet ja ajatukset sekä luoda ilmapiiri, jossa jokainen oppilas voisi hyvillä mielin osallistua toimintaan. Opettajalta tämä vaatii sekä hyvää ryhmän lukutaitoa, että tuntemusta omista oppilaistaan. Näin on helpompi huomata jos jokin asia ei toimikaan tai joku oppilas esimerkiksi kokee tilanteen epämukavana.