Tehtävä 2
Opetustavat eroavat suuresti, siitä millaista opetusta olen itse saanut. Minulle annettu opetus on ollut pitkälti kuuntelua, muistiinpanojen tekemistä valmiista pohjasta, kappalaiden lukua ja joskus kuvien värittämistä. Varmasti juuri siitä syystä kyseinen opetustapa kaikessa hienoudessaan tuntuu kuitenkin vaikealle. Se on erilainen tapa, kuin mihin ollaan Suomessa totuttu ja siksi se aiheuttaa myös riittämättömyyden tunteita ja epäluottamusta omaan opetukseen. Tuntuu, että kyseinen opetustapa vaatii opettajalta syvällisiä historian tietoja ja luovuutta rakentaa opettavainen tunti käyttäen aineistojen menetelmiä. Toisaalta juuri tuo luovuus ja lapsikeskeisyys saa minussa aikaan ihailua opettavaisia ja lapsilähtöisiä opiskelutapoja kohtaan. 

Esiteltyjen opiskelutapojen kautta voidaan oppia monia historian taitoja: Tutkivaa oppimista, historiallista empatiaa, historian tiedon luonnetta, syvällistä ymmärrystä ja kriittisyyttä. Myös erilaisten lähteiden käyttö, merkittävien historiallisten tapahtumien tunnistaminen ja syiden löytäminen sen merkittävyyteen, muutos, syy-seuraussuhteet, näkemyserot ja tutkimuskysymysten teko ja niihin vastaaminen ovat myös taitoja, joita opitaan. Uskoisin, että esitellyt opetustavat tekevät historian ja yhteiskuntaopin oppimisesta hauskempaa, kiinnostavampaa ja paremmin mieleenjäävää.