Kaisa Vermeij
EP-POM1
Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Suurin oivallukseni koskee yleisesti sitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetus voi olla ja mihin siinä tähdätään. Esimerkiksi nykyisen OPSin mukaisessa historian opetuksessa pääpaino ei ole ns. sisällöllisissä kysymyksissä saati niiden ulkoa muistamisessa koe tilanteessa. Historian tiedon luonne, lähteiden tulkinta ja kriittinen arviointi, sekä historiallisen ajattelun ja historiallisen empatian kehittyminen eivät olleet minulle entuudestaan kovin tuttuja. Ne eivät myöskään tulleet minulle ensimmäisenä mieleen historian opetuksesta ennen tätä opintojaksoa.
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapaamiskerralta minulle jäi päällimmäisenä mieleen esimerkit siitä, miten oppilaat ovat saaneet mahdollisuuksia vaikuttaa koulussa ja toisaalta myös vastakkaiset kokemukset, joissa oppilaiden aloitteet oli lytätty. Koulu instituutiona sisältää valtarakenteita ja opettajan ja oppilaan välinen valta-asetelma jäi yhtenä keskeisenä kysymyksenä mieleeni. Oman vallan ja vaikuttamisen tiedostaminen opettajana tuntuu aiheelta, johon toivon palaavani usein harjoitteluissa, töissä ja aina ollessani vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa.
Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Yhtenä konkreettisena ideana haluaisin pitää joskus tulevaisuudessa oman luokkani kanssa viikkokokouksia, joissa oppilaat saisivat harjoitella aloitteellisuutta, mielipiteiden ilmaisemista ja perustelua, neuvottelutaitoja sekä ongelmanratkaisua yhdessä. Oppilaat saisivat myös aidosti osallistua ja vaikuttaa kehitystasonsa mukaisesti. Tällaisessa viikkokokoustoiminnassa toteutuisi mielestäni hyvin monet OPSin laaja-alaisen oppimisen tavoitteista. Sen kautta oppilaat saisivat mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heidän arjessaan keskeisiin kysymyksiin. Oman luokan viikkokokoukset voisivat toki myös johtaa laajempiin yhteistyöprojekteihin niin koulun sisällä tai paikallisten toimijoiden kanssa kuin kansallisella tai kansainväliselläkin tasolla.
Toisena käytännössa toteutettavana asiana mieleeni jäi median seuraaminen ja ajankohtaisten kysymysten käsitteleminen oppilaiden kanssa. Se ei tunnu minusta vielä kovin helpolta, mutta se voisi olla todella antoisaa ja motivoivaa ja harjoittaisi todella oleellisia taitoja.
Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Historian ja yhteiskuntaopin sisältötietouteen en ole vielä tämän opintojakson aikana kovin laajasti ehtinyt perehtyä, mutta kurssi on antanut motivaatiota ja hyviä näkökulmia lähteä kehittämään myös sitä osa-aluetta.
Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Pois oppiminen: vaikka OPSin mukaisen opetuksen periaatteet ovat minusta selkeitä, on minun tehtävä töitä voidakseni täysin omaksua sen lähestymistavan opetuksen suunniteluun, toteutukseen ja arviointiin. Opetussuunnitelman kuvaamassa historian opetuksessa pääpaino on historiallisen ajattelun kehittymisen tukemisessa ja sen arvioinnissa. Sisältö toki kulkee tiiviisti tämän rinnalla mukana. Omilta peruskoulu- ja lukioajoiltani olen kuitenkin saanut mallin enemmänkin sisältötiedon opettelusta ja kokeissa ulkoa muistamisesta. Koenkin, että vaikka nykyisen OPSin periaate historian opetuksen painotuksesta on periaatteessa selkeää, on minulla työtä tehtävänä, jotta opin pois saamieni mallien mukaisesta opettamisen, oppimisen ja arvioinnin tavasta. Tämä opintojakso on toiminut hyvänä herättelijänä ja innostajana omien käsitysten ja ajattelutapojen tarkastelulle ja pohjana näiden periaatteiden soveltamisen tietoiselle harjoittelemiselle.
Mitkä ovat olleet suurimmat oivalluksesi opintojaksolla tähän mennessä?
Suurin oivallukseni koskee yleisesti sitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetus voi olla ja mihin siinä tähdätään. Esimerkiksi nykyisen OPSin mukaisessa historian opetuksessa pääpaino ei ole ns. sisällöllisissä kysymyksissä saati niiden ulkoa muistamisessa koe tilanteessa. Historian tiedon luonne, lähteiden tulkinta ja kriittinen arviointi, sekä historiallisen ajattelun ja historiallisen empatian kehittyminen eivät olleet minulle entuudestaan kovin tuttuja. Ne eivät myöskään tulleet minulle ensimmäisenä mieleen historian opetuksesta ennen tätä opintojaksoa.
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapaamiskerralta minulle jäi päällimmäisenä mieleen esimerkit siitä, miten oppilaat ovat saaneet mahdollisuuksia vaikuttaa koulussa ja toisaalta myös vastakkaiset kokemukset, joissa oppilaiden aloitteet oli lytätty. Koulu instituutiona sisältää valtarakenteita ja opettajan ja oppilaan välinen valta-asetelma jäi yhtenä keskeisenä kysymyksenä mieleeni. Oman vallan ja vaikuttamisen tiedostaminen opettajana tuntuu aiheelta, johon toivon palaavani usein harjoitteluissa, töissä ja aina ollessani vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa.
Miten lähdet viemään oivalluksiasi käytäntöön?
Yhtenä konkreettisena ideana haluaisin pitää joskus tulevaisuudessa oman luokkani kanssa viikkokokouksia, joissa oppilaat saisivat harjoitella aloitteellisuutta, mielipiteiden ilmaisemista ja perustelua, neuvottelutaitoja sekä ongelmanratkaisua yhdessä. Oppilaat saisivat myös aidosti osallistua ja vaikuttaa kehitystasonsa mukaisesti. Tällaisessa viikkokokoustoiminnassa toteutuisi mielestäni hyvin monet OPSin laaja-alaisen oppimisen tavoitteista. Sen kautta oppilaat saisivat mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heidän arjessaan keskeisiin kysymyksiin. Oman luokan viikkokokoukset voisivat toki myös johtaa laajempiin yhteistyöprojekteihin niin koulun sisällä tai paikallisten toimijoiden kanssa kuin kansallisella tai kansainväliselläkin tasolla.
Toisena käytännössa toteutettavana asiana mieleeni jäi median seuraaminen ja ajankohtaisten kysymysten käsitteleminen oppilaiden kanssa. Se ei tunnu minusta vielä kovin helpolta, mutta se voisi olla todella antoisaa ja motivoivaa ja harjoittaisi todella oleellisia taitoja.
Mistä asioista tarvitsisit/haluaisit lisätietoa?
Historian ja yhteiskuntaopin sisältötietouteen en ole vielä tämän opintojakson aikana kovin laajasti ehtinyt perehtyä, mutta kurssi on antanut motivaatiota ja hyviä näkökulmia lähteä kehittämään myös sitä osa-aluetta.
Mikä tuntuu vielä haastavalta, vaikka asia periaatteessa onkin selkeää?
Pois oppiminen: vaikka OPSin mukaisen opetuksen periaatteet ovat minusta selkeitä, on minun tehtävä töitä voidakseni täysin omaksua sen lähestymistavan opetuksen suunniteluun, toteutukseen ja arviointiin. Opetussuunnitelman kuvaamassa historian opetuksessa pääpaino on historiallisen ajattelun kehittymisen tukemisessa ja sen arvioinnissa. Sisältö toki kulkee tiiviisti tämän rinnalla mukana. Omilta peruskoulu- ja lukioajoiltani olen kuitenkin saanut mallin enemmänkin sisältötiedon opettelusta ja kokeissa ulkoa muistamisesta. Koenkin, että vaikka nykyisen OPSin periaate historian opetuksen painotuksesta on periaatteessa selkeää, on minulla työtä tehtävänä, jotta opin pois saamieni mallien mukaisesta opettamisen, oppimisen ja arvioinnin tavasta. Tämä opintojakso on toiminut hyvänä herättelijänä ja innostajana omien käsitysten ja ajattelutapojen tarkastelulle ja pohjana näiden periaatteiden soveltamisen tietoiselle harjoittelemiselle.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.