Jenni Kauppinen
Juliet -22
Otan selvää yhteiskunnallisista asioista seuraamalla sosiaalista mediaa sekä vaihtelevissa määrin pinnalla olevia uutisia. Uutisten seuraaminen on vaihtelevaa, enkä usein aktiivisesti mene lukemaan uutisia, vaan seuraan esim. Yleä Instagramissa, jota kautta luen heidän postauksiaan ja saatan mennä Ylen sivuille lukemaan kiinnostavia juttuja, mikäli nään niitä Instagramissa. Yleensä kun luen uutisia, luen usein myös muiden lehtien, kuten Helsingin Sanomien tai Iltasanomien uutisia, mutta uutisten lukeminen on minulla enemmän epäsäännöllistä ja kerralla luen paljon, mutta en lue niitä kovin usein. Instagramissa seuraan erilaisia vaikuttajia, jotka ottavat aktiivisesti kantaa erilaisiin yhteiskunnallisiin asioihin sekä seurailen satunnaisesti myös poliittisten järjestöjen viestintää.
Itse käytän vaikuttamisen kanavana pääsääntöisesti Instagramia. Jaan siellä satunnaisesti yhteiskunnallisiin asioihin liittyviä postauksia, esim. ihmisoikeuksiin ja vähemmistöjen oikeuksiin liittyviä juttuja. Usein jaan tai repostaan muiden vaikuttajien / ystävieni postauksia / storyjä, harvemmin itse luon uutta sisältöä.
Uutisten lukeminen on helppo ottaa osaksi yhteiskuntaopin opetusta esimerkiksi siten, että annetaan oppilaille tehtäväksi seurata esim. viikon ajan kotiin tulevia lehtiä tai etsiä uutisia netistä. Myös sosiaalisesta mediasta pystyy etsimään tietoa ja ottamaan selvää yhteiskunnallisista asioista, mutta kaikilla oppilailla ei ole välttämättä käytössä sosiaalisen median kanavia, joten se voi olla haastavampaa.
Tällä hetkellä pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat mm. Ukrainan sota sekä energiakriisi. Etenkin sotatilanne voi kauhistuttaa oppilaita paljon, varsinkin jos he eivät vielä ymmärrä sitä mitä sota tarkoittaa ja luulevat että he ovat hädässä. On tärkeää käsitellä näitä asioita oppilaiden kanssa rauhallisesti, mutta realistisesti. Siten, ettei totuutta peitellä tai yritetä salata, sillä se herättää lapsissa vain enemmän huolta, mutta kuitenkin niin, että lapset ymmärtävät ettei heillä ole Suomessa mitään hätää. On tärkeää, että lasten kysymyksiin ja huoliin vastataan ja huolehditaan siitä, ettei kukaan jää yksin pohtimaan tällaisia vaikeita asioita.
Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, sillä se on erittäin tärkeä oppiaine joka opettaa lapsille käytännön asioita yhteiskunnasta ja ympäröivästä maailmasta. Koen, että yhteiskuntaoppi on aika konkreettinen oppiaine, sillä siellä opiskellaan esim. mitä hallitus ja eduskunta tarkoittaa ja mitä ne tekee, politiikasta, veroista ja yhteiskunnan muodostumisesta. Yhteiskuntaoppi opettaa lapsille ajattelun taitoja sekä hteiskunnallista aktiivisuutta. Mielestäni on hyvä, että yhteiskuntaopin opetus alkaa jo alakoulussa, sillä se rohkaisee lapsia tuomaan ilmi omia mielipiteitään, seuraamaan yhteiskunnallisia asioita sekä auttaa ymmärtämään ajankohtaisia asioita. Alakoulussa tärkeintä yhteiskuntaopin opetuksessa on kannustaa ja rohkaista oppilaita yhteiskuntaopin opiskeluun, saada heidät kiinnostumaan siitä oppiaineena sekä ymmärtämään kuinka tärkeitä taitoja he oppivat yhteiskuntaopissa. On tärkeää, että alakoulussa herätetään kiinnostus opiskeluun, jotta yläasteella voidaan syventää tietoa ja lähteä yhteiskunnallisiin asioihin syvemmin käsiksi. Alakoulussa yhteiskuntaopista voisi opettaa perusasioita, kuten rahankäyttöä ja vaikuttamista (ja sen kytkemistä oppilaisiin, esim. miten he konkreettisesti pääsevät vaikuttamaan asioihin oppilaskunnassa ja nuorisovaltuustoissa). Alakoulussa näitä aiheita voisi lähestyä leikin ja pelillisyyden kautta, esim. toteuttamalla erilaisia äänestyksiä, joissa harjoitellaan demokratian toteutumista ja äänestyskäytänteitä.
Otan selvää yhteiskunnallisista asioista seuraamalla sosiaalista mediaa sekä vaihtelevissa määrin pinnalla olevia uutisia. Uutisten seuraaminen on vaihtelevaa, enkä usein aktiivisesti mene lukemaan uutisia, vaan seuraan esim. Yleä Instagramissa, jota kautta luen heidän postauksiaan ja saatan mennä Ylen sivuille lukemaan kiinnostavia juttuja, mikäli nään niitä Instagramissa. Yleensä kun luen uutisia, luen usein myös muiden lehtien, kuten Helsingin Sanomien tai Iltasanomien uutisia, mutta uutisten lukeminen on minulla enemmän epäsäännöllistä ja kerralla luen paljon, mutta en lue niitä kovin usein. Instagramissa seuraan erilaisia vaikuttajia, jotka ottavat aktiivisesti kantaa erilaisiin yhteiskunnallisiin asioihin sekä seurailen satunnaisesti myös poliittisten järjestöjen viestintää.
Itse käytän vaikuttamisen kanavana pääsääntöisesti Instagramia. Jaan siellä satunnaisesti yhteiskunnallisiin asioihin liittyviä postauksia, esim. ihmisoikeuksiin ja vähemmistöjen oikeuksiin liittyviä juttuja. Usein jaan tai repostaan muiden vaikuttajien / ystävieni postauksia / storyjä, harvemmin itse luon uutta sisältöä.
Uutisten lukeminen on helppo ottaa osaksi yhteiskuntaopin opetusta esimerkiksi siten, että annetaan oppilaille tehtäväksi seurata esim. viikon ajan kotiin tulevia lehtiä tai etsiä uutisia netistä. Myös sosiaalisesta mediasta pystyy etsimään tietoa ja ottamaan selvää yhteiskunnallisista asioista, mutta kaikilla oppilailla ei ole välttämättä käytössä sosiaalisen median kanavia, joten se voi olla haastavampaa.
Tällä hetkellä pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat mm. Ukrainan sota sekä energiakriisi. Etenkin sotatilanne voi kauhistuttaa oppilaita paljon, varsinkin jos he eivät vielä ymmärrä sitä mitä sota tarkoittaa ja luulevat että he ovat hädässä. On tärkeää käsitellä näitä asioita oppilaiden kanssa rauhallisesti, mutta realistisesti. Siten, ettei totuutta peitellä tai yritetä salata, sillä se herättää lapsissa vain enemmän huolta, mutta kuitenkin niin, että lapset ymmärtävät ettei heillä ole Suomessa mitään hätää. On tärkeää, että lasten kysymyksiin ja huoliin vastataan ja huolehditaan siitä, ettei kukaan jää yksin pohtimaan tällaisia vaikeita asioita.
Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa, sillä se on erittäin tärkeä oppiaine joka opettaa lapsille käytännön asioita yhteiskunnasta ja ympäröivästä maailmasta. Koen, että yhteiskuntaoppi on aika konkreettinen oppiaine, sillä siellä opiskellaan esim. mitä hallitus ja eduskunta tarkoittaa ja mitä ne tekee, politiikasta, veroista ja yhteiskunnan muodostumisesta. Yhteiskuntaoppi opettaa lapsille ajattelun taitoja sekä hteiskunnallista aktiivisuutta. Mielestäni on hyvä, että yhteiskuntaopin opetus alkaa jo alakoulussa, sillä se rohkaisee lapsia tuomaan ilmi omia mielipiteitään, seuraamaan yhteiskunnallisia asioita sekä auttaa ymmärtämään ajankohtaisia asioita. Alakoulussa tärkeintä yhteiskuntaopin opetuksessa on kannustaa ja rohkaista oppilaita yhteiskuntaopin opiskeluun, saada heidät kiinnostumaan siitä oppiaineena sekä ymmärtämään kuinka tärkeitä taitoja he oppivat yhteiskuntaopissa. On tärkeää, että alakoulussa herätetään kiinnostus opiskeluun, jotta yläasteella voidaan syventää tietoa ja lähteä yhteiskunnallisiin asioihin syvemmin käsiksi. Alakoulussa yhteiskuntaopista voisi opettaa perusasioita, kuten rahankäyttöä ja vaikuttamista (ja sen kytkemistä oppilaisiin, esim. miten he konkreettisesti pääsevät vaikuttamaan asioihin oppilaskunnassa ja nuorisovaltuustoissa). Alakoulussa näitä aiheita voisi lähestyä leikin ja pelillisyyden kautta, esim. toteuttamalla erilaisia äänestyksiä, joissa harjoitellaan demokratian toteutumista ja äänestyskäytänteitä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.