Eedit Kaivonurmi
Taiko -22
Tälläinen toiminnallinen ja oppilaslähtöinen historian opiskelu on minusta inspiroivaa ja silmiä avaavaa. Uskon, että monet oppivat asiat tällä tavoin paljon paremmin kuin perinteisesti opettajaa kuuntelemalla. Toiminnalliset oppitunnit/projektit pitäisikin saada suomalaiseen opetuskulttuuriin mukaan, sillä silloin oppilaat heittäytyvät tarinaan aidosti mukaan ja alkavat prosessoimaan sen aikaisia tapahtumia ja tällöin ne jäävät paremmin mieleen. Suomessa muutenkin painotetaan välillä mielestäni liikaa sitä, että pitäisi muistaa paljon nimiä, vuosilukuja ja tapahtumia ulkoa, kun taas artikkelissakin mainittiin, miten Englannissa painotetaan enemmän ajattelun taitojen kehittymiseen. Tällaisella opetuksella on varmasti myös hyvät vaikutukset siihen, että oppilaat muistavat myös yllämainittuja asioita, mutta lisäksi heidän historialliset ajattelutaidot kehittyvät.
Minulla oli itselläni lukiossa yksi historian ja yhteiskuntaopin opettaja, joka käytti jotain vastaavanlaisia menetelmiä joillakin tunneilla. Nämä tunnit olivat todella mielenkiintoisia ja asioita oppi jopa vähän vahingossa. Muuten omat kokemukseni näistä aineista ovat olleet tätä perinteistä opettajan kuuntelua ja muistiinpanojen kirjoittamista.
Historiallinen empatia on isossa osassa tällaisissa tehtävissä/projekteissa. On tärkeää, että oppilaat kykenevät eläytymään menneisyyden ihmisen ajatuksiin, tapoihin ja elämään, sillä tämä auttaa etenemään tehtävässä oikeaan suuntaan ja oppimaan tapahtumista paremmin. Lisäksi tehtävät vaativat omaa pohdintaa, kriittistä ajattelua ja syy-seuraussuhteiden ymmärrystä ja soveltamista.
Tällaisten opetustapojen toteuttaminen vaatii ainakin aluksi opettajalta paljon enemmän kuin normaalien oppituntien pitäminen. Se vaatii enemmän aikaa ja luovuutta toteuttaa tällaisia projekteja, vaikka ne kuinka mukavia olisivatkin. Myös käsiteltävän aihealueen pitää olla paremmin hallussa, jotta opettaja näkee millaisia asioita on hyvä kertoa oppilaille missäkin vaiheessa ja mitä asioita voi kertoa vasta tehtävän päätyttyä. Uskoisin kuitenkin sen palkitsevan, kun näkee oppilaiden innostuvan historiasta enemmän ja paneutuvan tehtäviin kunnolla.
Tälläinen toiminnallinen ja oppilaslähtöinen historian opiskelu on minusta inspiroivaa ja silmiä avaavaa. Uskon, että monet oppivat asiat tällä tavoin paljon paremmin kuin perinteisesti opettajaa kuuntelemalla. Toiminnalliset oppitunnit/projektit pitäisikin saada suomalaiseen opetuskulttuuriin mukaan, sillä silloin oppilaat heittäytyvät tarinaan aidosti mukaan ja alkavat prosessoimaan sen aikaisia tapahtumia ja tällöin ne jäävät paremmin mieleen. Suomessa muutenkin painotetaan välillä mielestäni liikaa sitä, että pitäisi muistaa paljon nimiä, vuosilukuja ja tapahtumia ulkoa, kun taas artikkelissakin mainittiin, miten Englannissa painotetaan enemmän ajattelun taitojen kehittymiseen. Tällaisella opetuksella on varmasti myös hyvät vaikutukset siihen, että oppilaat muistavat myös yllämainittuja asioita, mutta lisäksi heidän historialliset ajattelutaidot kehittyvät.
Minulla oli itselläni lukiossa yksi historian ja yhteiskuntaopin opettaja, joka käytti jotain vastaavanlaisia menetelmiä joillakin tunneilla. Nämä tunnit olivat todella mielenkiintoisia ja asioita oppi jopa vähän vahingossa. Muuten omat kokemukseni näistä aineista ovat olleet tätä perinteistä opettajan kuuntelua ja muistiinpanojen kirjoittamista.
Historiallinen empatia on isossa osassa tällaisissa tehtävissä/projekteissa. On tärkeää, että oppilaat kykenevät eläytymään menneisyyden ihmisen ajatuksiin, tapoihin ja elämään, sillä tämä auttaa etenemään tehtävässä oikeaan suuntaan ja oppimaan tapahtumista paremmin. Lisäksi tehtävät vaativat omaa pohdintaa, kriittistä ajattelua ja syy-seuraussuhteiden ymmärrystä ja soveltamista.
Tällaisten opetustapojen toteuttaminen vaatii ainakin aluksi opettajalta paljon enemmän kuin normaalien oppituntien pitäminen. Se vaatii enemmän aikaa ja luovuutta toteuttaa tällaisia projekteja, vaikka ne kuinka mukavia olisivatkin. Myös käsiteltävän aihealueen pitää olla paremmin hallussa, jotta opettaja näkee millaisia asioita on hyvä kertoa oppilaille missäkin vaiheessa ja mitä asioita voi kertoa vasta tehtävän päätyttyä. Uskoisin kuitenkin sen palkitsevan, kun näkee oppilaiden innostuvan historiasta enemmän ja paneutuvan tehtäviin kunnolla.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.