Kiia Keisala
Matti Rautiaisen ja Jan Löfströmin artikkelissa "Kokeileva historian ja yhteiskuntaopin opetus" (2015) sekä Richard McFahn luentotallenteessa (2018) avattiin tutkivaa ja kokeilevaa oppimista. Artikkelissa huomioitiin konkreettisesti, että suomalainen koulujärjestelmä on vielä jäljessä näistä opetustavoista. Rautiaisen ja Löftströmin artikkelissa kerrottu kokeileva oppiminen mahdollistaa oppijan eläytymisen opeteltavaan asiaan. Suomalaisessa opettajajohtoisessa mallissa historian tapahtuvat voivat jäädä hyvin absrtakteiksi ja kaukaisiksi. Motiiveihin ja ajatuksiin voi olla vaikea samaistua. Kokeilevassa oppimistehtävässä lapset voidaan jakaa esimerkiksi eri yhteiskuntaluokkien ryhmiin, jossa he omaksuvat hetkellisesti kyseisen ryhmän identiteetin ja tehtävät. Täten ymmärrys menneisyyteen, ihmisiin, kulttuuriin, aikakausiin ja aatteisiin lisääntyy.
Oma konkreettinen muistoni kokeilevasta oppimisesta on kutosluokalta Antiikin Rooma -teemaisista toogajuhlista, jossa koristelimme meidän sekä rinnakkaisluokan luokkahuoneet teeman mukaan sekä puimme yllemme toogat ja söimme teemaan kuuluvaa ruokaa. Olimme myös tietyissä rooleissa. Tätä ennen olimme perehtyneet aiheeseen tekstin ja kuvien sekä elokuvien kautta. Juhlan jälkeen kävimme vielä keskustelua. Kyseinen kokemus on jäänyt vahvasti mieleen. Teimme historian tunnilla myös pienryhmissä pienoismallit omakeksimistä kuningaskunnista. Projekti kesti monta viikkoa. Saimme ryhmänä vapaat kädet ja laajat materiaalit sekä luoda kuningaskunnallemme "oma elämä". Kyseiset muistot innostivat minua alakoulussa historian opinnoissa, mutta tyrmääntyivät myöhemmin: yläkoulussa ja lukiossa kaikki luova historian ja yhteiskuntaopin oppiaineessa loppui. McFahn´n luennon esimerkit tutkivasta oppimisesta vaikuttavat mielenkiintoisilta ja hyvin konkretisoivilta ja aistilliselta oppimiselta.
Artikkelin ja luentotallenteen esimerkeissä näkyy vahvasti harjoittuva luova ajattelu, empatia ja eläytyminen eri asemaan ja vieraaseen aikakauteen ja sitä ympäröivään kulttuuriin. Tätä kautta lapsi oppii ja hahmottaa menneisyydessä tapahtuneita asioita ja ihmisiä tunteiteen. Täten lapsi oppii syy-seuraussuhteita ja historian vaikutusta tähän päivään. Opitaan myös käyttämään lähteitä, havainnoimaan, tulkitsemaan ja analysoimaan tekstejä, kuvia ja multimodaalista aineistoa ja kriittinen ajattelu kehittyy. Opitaan tiedonhakua, lähdekriittisyyttä ja asioiden vertailua ja pohdintaa sekä ryhmätyö ja - vuorovaikutustaitoja. Lisäksi opitaan ideoimaan, heittäytymään ja käyttämään mielikuvitusta monipuolisesti.
Jotta kokeileva ja tutkiva opetus ja oppiminen toteutuu, täytyy opettajalla olla kiinnostusta ja aikaa työtänsä kohtaan. Opettaja voisi luultavammin päästä helpomalla opettajajohtoisella tyylillä. Kyseisen opetuksen toteuttaminen vaatii opettajalta organisointikykyä, luovuutta, heittäytyvää asennetta ja aitoa halua tekemiseen ja oppilaiden oppimiseen. Opettajan tulee ymmärtää kyseistä ikäryhmää kykyineen ja mahdollisuuksineen, jolle tehtävää tehdään, jotta hän osaa motivoida ja ymmärtää, miten oppilas asian pystyy sisältämään. Opettan tulee tuntea ja tietää tehtävän tavoitteet ja vision. Opettajan tulee tunnistaa ryhmän vahvuudet ja mahdollisuudet ja sen, onko tehtävästä hyötyä loppupeleissä ja saavutetaanko tavoitteet. Suuri vaikuttaja lasten motivoitumiseen ja tehtävän onnistumiseen on myös opettajan asenne tehtävään ja siltä vaadittavia asioita kohtaan.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.