Sara Nousiainen
PRO -22
Arttikelissa ja luennossa painottui oppilaslähtöinen tutkiva oppiminen. Erityisesti huomioni kiinnitti se, miten paljon oppimisen kiinnostavuuteen panostettiin sekä artikkelin että luennon esimerkeissä. Opetuksessa hyödynnettiin myös useita eri väyliä (kuva, teksti, ääni, liike), mikä on ehdoton etu erilaiste oppijoiden näkökulmaista. Opetuksen painopiste on selkeästi nimenomaan historian taidoissa, eikä ulkoa muistamisessa. Opetus on todella osallistavaa ja opettajan rooli luokassa antaa tilaa oppilaiden omalle ajattelulle ja sen kehittymiselle.
Aivan luennon lopussa McFahn lyhyesti vastasi kysymykseen arvioinnista ja kertoi suorittavansa sitä läpi opetuksen ja numeerisena lopputyössä. Minua jäi kuitenkin kiinnostamaan, on hänellä käytössään kokeita oppilailleen ja jos on, millaisia ne ovat.
Itse olen saanut huomattavasti opettajajohtoisempaa opetusta etenkin historian tunneilla. Minulta on kyllä edellytetty monia artikkelissa ja luennolla mainittuja taitoja (mm. kausaliteetin ymmärrys, argumentaatio, empatia), mutta niitä ei juurikaan ole harjoiteltu oppitunneilla.
Opettajalta tällaisen opetuksen toteuttaminen vaatii paljon, mutta on toisaalta myös hyvin palkitsevaa. Opettajan täytyy itse hahmottaa suuria kokonaisuuksia, pilkkoa ne sopiviin osiin ja lopuksi taas koota palaset yhteen, jotta oppilaalle jää eheä kuva opitusta, mutta oppiminen tapahtuu sopivalla tahdilla. Erilaisia oppimistapoja ja välineitä hyödyntävä opetus aineessa kuin aineessa vaatii opettajalta vahvaa pedagogista osaamista ja myös luovuutta. Etenkin suomalaisessa kontekstissa, johon tutkiva oppiminen ei todellakaan rantautunut vielä 70-luvulla Englannin tapaan, opettaja saattaa myös joutua perustelemaan pedagogisia valintojaan esim. vanhemmille, jotka ovat tottuneet hyvin erilaiseen opetukseen. Lisäksi opettajan täytyy olla tietoinen oppimisen/tehtävien tavoitteista ja siitä, että niiden saavuttaminen on oppilaille mahdollista, mikä edellyttää myös käsitystä esimerkiksi oppilaiden kognitiivisista taidoista ja ajattelun kehityksestä.
Arttikelissa ja luennossa painottui oppilaslähtöinen tutkiva oppiminen. Erityisesti huomioni kiinnitti se, miten paljon oppimisen kiinnostavuuteen panostettiin sekä artikkelin että luennon esimerkeissä. Opetuksessa hyödynnettiin myös useita eri väyliä (kuva, teksti, ääni, liike), mikä on ehdoton etu erilaiste oppijoiden näkökulmaista. Opetuksen painopiste on selkeästi nimenomaan historian taidoissa, eikä ulkoa muistamisessa. Opetus on todella osallistavaa ja opettajan rooli luokassa antaa tilaa oppilaiden omalle ajattelulle ja sen kehittymiselle.
Aivan luennon lopussa McFahn lyhyesti vastasi kysymykseen arvioinnista ja kertoi suorittavansa sitä läpi opetuksen ja numeerisena lopputyössä. Minua jäi kuitenkin kiinnostamaan, on hänellä käytössään kokeita oppilailleen ja jos on, millaisia ne ovat.
Itse olen saanut huomattavasti opettajajohtoisempaa opetusta etenkin historian tunneilla. Minulta on kyllä edellytetty monia artikkelissa ja luennolla mainittuja taitoja (mm. kausaliteetin ymmärrys, argumentaatio, empatia), mutta niitä ei juurikaan ole harjoiteltu oppitunneilla.
Opettajalta tällaisen opetuksen toteuttaminen vaatii paljon, mutta on toisaalta myös hyvin palkitsevaa. Opettajan täytyy itse hahmottaa suuria kokonaisuuksia, pilkkoa ne sopiviin osiin ja lopuksi taas koota palaset yhteen, jotta oppilaalle jää eheä kuva opitusta, mutta oppiminen tapahtuu sopivalla tahdilla. Erilaisia oppimistapoja ja välineitä hyödyntävä opetus aineessa kuin aineessa vaatii opettajalta vahvaa pedagogista osaamista ja myös luovuutta. Etenkin suomalaisessa kontekstissa, johon tutkiva oppiminen ei todellakaan rantautunut vielä 70-luvulla Englannin tapaan, opettaja saattaa myös joutua perustelemaan pedagogisia valintojaan esim. vanhemmille, jotka ovat tottuneet hyvin erilaiseen opetukseen. Lisäksi opettajan täytyy olla tietoinen oppimisen/tehtävien tavoitteista ja siitä, että niiden saavuttaminen on oppilaille mahdollista, mikä edellyttää myös käsitystä esimerkiksi oppilaiden kognitiivisista taidoista ja ajattelun kehityksestä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.