Maisterit -22
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät?
Nämä kyseiset erilaiset opiskelutavat herättivät uteliaisuutta: wau! Itse haluaisin opettaa juurikin noin aktiivisella työotteella projektiluontoisesti. Tähän projektiluontoiseen oppimiseen voi sisällyttää yleisön aktivointia erilaisilla tavoilla ja juurikin saada oppilaat IMUUN, ILOON JA INTOON, niinkuin Matti Rautiainen artikkelissaan "Kylmä sota koukuttaa" kertoo tarkoituksenmukaisen koululoppimisen tavoitettavan. Rautiainen selostaa artikkelissaan, että Suomessa malli on enemmän opettajajohtoinen, jossa pyritään enemmänkin oikeisiiin vastauksiin kuin erilaisiin tulkintoihin. Suomen mallissa tradition merkitys on vahva ja siksi uudenlaisen opetustyylin tuominen vanhan tradition rinnalle vaatii isoja linjaeroja opettajankoulutukseen. Rautiainen kertoi Englannissa vallalla olevan tulkintoihin painottuvan ja eläytymistä ja empatiaa painottavan opetustyylin olevan jo pidemmän aikaa kontrolloitua ja hierarkkian rakennettua, ja tämän vahvisti Richard McFann luennossaan: siellä koulun historian oppitunnin projektiluontoisuus on käynnistynyt jo 1972 luvulla, ja vuoden 1991 uusi opetussuunnitelma vahvisti tätä projektiluontoisuus-lähtöisyyttä entisestään. 

Eroavatko opiskelutavat siinä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta itse olen saanut?

Kyllä eroavat, kuin yö ja päivä. Itse muistan vahvasti kalvosulkeiset oppitunnit, joiden asiat tankattiin muistiin kokeita edeltävinä päivinä. Koinkin historian oppimisen samaan aikaan tylsänä mutta myös helppona, sillä ulkoaopettelusta tuli minulle hyvin helppo tapa saada kokeista hyviä numeroita. Kuitenkin historiallinen tietämys on jäänyt minulla sitten peruskouluvuosien, kuten myös lukiovuosien, hyvin kauas muistinsyövereihin enkä muista tarvitsenneeni niitä asioita enää myöhemmin elämässäni. En myöskään koe saaneeni mitään näin suurta inspiraatiota historian vaiheista, kuin McFannin selostama tapahtuma Englannin vaiheista 1066 -vuotena: todella mukaansatempaavasti hän osasi tarjota palasen heidän "enquiry" -metodiaan. Voinkin kuvitella, että jos opetusmetodi olisi ollut toisenlaisen minun historiantunneillani, niin olisin voinut kiinnostua historiallisista tapahtumista sen sijaan että tavoitteenani oli vain selviytyä kurssista hyvin arvosanoin. 

Millaisia historian ajatteluntaitoja esimerkeissä harjoitellaan?

Siinä harjoitellaan historiallista eläytymistä, lähteiden tulkitsemista, historian tutkijan työn mallintamista ja historiallista empatiataidon kehittämistä. Lisäksi esimerkeissä harjoitellaan tutkivan oppimisen mallia, jossa pyritään ymmärtämään menneitä ilmiöitä ja ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia siten, että annetaan oppilaille mahdollisuus kuvitella itsensä esimerkiksi kuninkaan rooliin. Tutkivaa oppimista toteutetaan usein ryhmätasoisesti, joten myös toisten ajatusten kuunteleminen ja huomiointi ja kriittinen arviointi on näissä harjoitteissa vahvasti läsnä. Näissä harjoitteissa myös vuorovaikutteisuus on vahvasti läsnä. 

Millaisia tietoja ja taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Tämä vaatii vahvaa historiallista asiantuntemusta ja tietotaitoa sekä tämän tiedon siirtämistä oppilaisiin siten, että sen saa kiinnitettyä heidän mieliinsä mahdollisimman luovasti, mielenkiintoisesti, lapsen elämään liimaten ja mukaansatempaisten. Tämä voi synnyttää imua, iloa ja intoa, joka taas synnyttää lapsessa motivaation syttymisen ja halun oppia lisää! Tämä vaatii opettajalta draamallisuutta, eläytymistä, tutkivan oppimisen työtapojen työstämistä kuten myös projektioppimisen mallien haltuunottoa. Tämä "enquiry" -metodi vaatii opettajalta myös uskallusta heittäytyä pois opettajajohtoisuudesta tyylistä ja kykyä antaa enemmän tilaa oppilaiden ajatuksille. Lisäksi tutkimuskysymysten laatiminen sekä oppituntien aikana että oppitunteja etukäteen valmistellen vie opettaja uudenlaisille vesille ja kenties jopa epämukavuusalueelle. Kuten Rautiainen kirjoittaa artikkelissaan, muutoksen aikaansaaminen vaatii selkeämmän ja erilaisen näkökulman tarjoamista ensin opettajille opettajankoulutuslaitoksella että edelleen oppilaille kouluissa -ja tämän testaamista käytännössä. Tämä siis vaatii yritystä ja erehdystä varmasti runsaasti, ennenkuin opetusmetodista tulee opettajalle luonteva ja sujuva sekä oppimisflowta tarjoava. Lisäksi erilaiset roolit, elämyksellisyydet, leikillisyys ja pelillisyys ovat vahvasti läsnä Rautiaisen ja McFannin tarjoamissa oppimisen tavoissa.